haulla "työkalut "löytyi foorumilta aika vähän aineistoa ainakaan koottuna omavalmistetyökaluista, ja noissa tusina- oppaissa ei erikoistyökaluja, kierteitä, kikkoja yms mainita ( paitsi osa on korjaamokässäreissä).
mm. siksi ohessa kasattuna jutuntynkää, jolle näin kevätremppailun yhteydessä lie käyttöä.
YLEISTÄ::
Lähes kaikki iskari, nivel ja jarruhommat onnistuvat yllättävää kyllä melkeinpä paremmin maan tasossa, kuin jollain nosturilla. perusteluna mm se , että pääsee maasta tukemaan ja itse pääsee osittain istumahommiin. Suuri etu on myös kun työkaluja ei tarvitse raijata jonnekin hallille ja homman voi ns. jättää kesken omien aikataulujen mukaan.
Eli ei aina kannata ensimäiseksi haikaille sinne "pukille"
sit kaluista, valitettavasti kaikista ei ole tällä hetkellä otettu kuvia:
SORRY, ei näytä enää toimivan , pitää käyttää vaan sanan voimaa..heh
JOUSIVOIMAN KUMOUSTYÖKALU (tätä katsari käyttää väljyyksien haussa)
Tämä lienee se ensimmäinen ja tärkein 99/90/900 miehelle, koska sitä ei harakireissä kaupitella ja koska ilman sitä ei saa palloniveltä tai jousta/ jousen alalautasta yms.vaihdettua. Toi kuvan työkalun runko on 1.--2 mm peltiä ja neliöputken ( 25 mm) sisällä on joku putkenpätkä varmuuden vuoksi, ettei painu läjään. toki pyöreäkin putki käy, soikeaksi litistettynä ehkä paremmin tukeutuu hapertuneisiin pelteihin ( huonokuntoiset pellit kuulemma jopa repeilee ja oikealla puolella on joku jarruputki sopivasti heti siinä takana. Voi ton tehdä yksinkertaisemminkin, kaikki osat samasta 25 mm neliöputkesta, 3 eri palaa, 2 kpl n. 60 mm ja 1 kpl 110 mm.
Toki tietenkin irtopalikoillakin pärjää, mutta paha ne on saada pysymään paikoillaan, joku kertoi käyttäneensä vanhoja jarrupaloja.
Jos ei oo hitsivehkeitä voi tehdä 12--15 mm vaneristakin suikaleita em. mitoilla, ruuveilla kiinni ja tarvittaessa voi vahvistaa laittamalla putkilemmari puristuskohdalle tai pujottamalla vanerinsuikaleen päälle em. 25 x 25 putkea.
KÄYTTÖ: mm. alapallonivelen vaihdossa, estää jousen työntämästä alatukivartta liian alas, jolloin nivelen takaisinlaitto ei onnistu muutoin kuin nostamalla alatukivartta tunkilla. samoin helpottaa jousipuristimien laitossa paikoilleen, koska haratsupuristimet eivät muutoin taida aueta riittävästi.
Turvallisuussyistä tehty mitat lyhyiksi ja painopiste siten, että helposti putoavat pois kun auto lähtee liikkeelle. Tämä siksi, koska ne tuppaavat unohtumaan paikoilleen ja etteivät sitten kesken ajon kiilaa jonnekin jarruletkuun ja vaurioita laitteita. Samoin kiinnitä huomiota, että niissä on jonkunlaiset "kantapäät", toppareina, etteivät pääse kippaamaan sinne kotelon sisälle, jossa ne voi vaikka repiä vetarin sisemmän kumipalkeen. Minä panin merkkinarutkin roikkumaan niihin kun aina tuppaavat unohtumaan.
Niin ja sehän on pantava paikoilleen ENNEN autoa nostoa.
TERMOSTAATIN KANNEN HIONTA
Jos termarin kansi on syöpynyt, niin olen hionut kantta hiontapaperia vasten SUORALLA vanerialustalla. Tiivisteen lisäksi panen sitä saabin omaa punaista tiivistemössöä väliin, koska saattaa olla että se termarin kumitiiviste ei pidä kovin syöpynyttä pintaa vasten. Mössö on parempi kuin joku tiiviste, koska mukautuu koloihin.
PALLONIVELET
Ripustuksen pallonivelissä on UNF 1/2" hienokierre, ainakin niihen kannattaa olla aina uusi mutteri ( jotkut haratsut myy nivelen ilman mutteria), koska vanhat kierteet jos vähän vioittuu ulosotossa, niin ei mene enää takaisin, nivel vaan pyörii.
Ohjauksen pallonivelessä vakio M12 kierre ( ainakin joissakin kauppalaaduissa) kartiokiinnityksessä ja raidetangon päässä taitaa olla M14, ainakin nousu 2, 0 mm vastaa sitä.
Jos pallonivelen pultit ( ovat sovitepultteja M10 / 11 mm varsi) ovat ruostuneet pahasti kiinni ( kuten minulla oli -89 mallissa), niin kantsii ottaa koko alatukivarsi irti ja mennä korjaamolle prässäyttämään ne pultit ulos. Ylätukivarren pultit ei kait niin ruostukaan, kun ei ole aina niin märkänä.
KIINNIPURISTINTA ( huono kuvakulma linkissä yllä) tarvitsee lähinnä tilanteessa, kun nivel alkaa usein loppuvaiheessa pyöriä ( koska mutteri juuttuu kierteen ruosteiselle osuudelle)( PULTTIKONE hoitaa kivasti uuden lukkomutterin pienet kakertelut, jos paineilmaa löytyy). Silloin taatusti kyrsii, jos ei saa esim pihdellä puristamalla tai auton painoa ko. nivelelle siirtämällä sitä mutteria takaisin kiinni. Tossa em. linkin kuvassa on n. 3--4 mm paksu prikka. jossa on 21 mm reikä ( jotta alapallon mutteri sopii reikään) ja sen prikan toinen reuna on laikattu noin 3 mm kapeaksi, koska mutterin ja navan rako on niin kapea , prikan reunoissa on muistaakseni 52 mm vapaavälillä hitsattuna 2 kpl M 10 kierretankoa, että pallonivel mahtuu.
Tolla kun puristaa nivelen kasaan, niin saa mutterin taas liikkeelle, ainakin takaisinpäin, eli siis kartion taas kireälle , jolloin ruosteinen kierreosa on paremmin puhdistettavissa.
Toi alapallolleKIN sopiva nivelen ULOSPURISTIN on modattu siten ,että haarukkapuoli on vakio Bilteman/ Motonetin puolikas, johon tosin tossa kuvassa on VALURAUTApuikolla hitsattu reunavahvikelatakat, koska se toinen haara jo ehti katketa huonon asettumisen takia ( ei siis välttämätön). Toinen puolisko on sitten mitoitettu irralliseen napaan / alapalloon sovitellen , 5-- 6 mm lattaa, nivel paksumpaa. Lyhensin noita haarukoita katkeamisen estämiseksi ( KOSKA POHJAANHAN NE ON TARKOITUS PAINAA, kärjillä jos puristaa niin kärjet voi katketa) ja käytän mieluusti rasvaa haarukan pohjaan painamiseen, koska nivelen kumi haraa kuivana vastaan.
Jos käytätte ns. murtohaarukkaa pallonivelen irroitukseen, niin kantsii ostaa se pidempi malli ( vertaa B:n Tuotenro 191241 siihen on parempi lyödä ja kammeta), ja varmistukaa, jotta aukko on min 19 mm leveä (oli jotain 17 mm, laikkasin itse leveämmäksi), sillä kapeampia myydään ja niitä saa hakata turhaan sinne, ne juuttuvat ennenkuin kiilavaikutus irroittaa nivelen. Saabin nivel on siis 19 mm leveä ( rautaosalta mitattuna), kumit vielä ahdistaa lisää.
JUMITTUNEEN TAKAJARRULEVYN IRROITUS
Jarrulevyissä on mm. torx senkkiruuveja, ne aika jumissa. jos avain pyörähtää niin voit hioa seuraavan koon torx avaimen päästään sopivasti kartiokkaaksi ja lyödä sen väkisin voimalla ja isolla vasaralla pilaantuneen reiän pohjaan saakka ( urat tietenkin kohdakkain), taas sallii vääntää ainakin jonkin verran. Lämmittäen jne. saatat saada auki ilman poraamista.
Vaihtaessani OG900 vm 91 takajarrulevyjä totesin niiden olevan aika tuhtisti jumissa keskiösovitteesta. Laakereita ei saisi pahemmin hakata, joten tein ulosvetäjän vanhasta jarrulevystä ja M16 pultista ja sopivankokoisesta lattaraudasta, joka oli hakattu U- koukun malliin ja pujotin siis koukun jarrukilven reunaa pitkin jarrulevyn taakse, halusin ehjänä irti
Tollaisset jumittuneet sovitteethan ei siis lähde ykspuolisesti kampeamalla ja hakkaamalla, pitää olla suoraa aksiaalista vetoa ja ei se irroitusöljykään ainakaan pahitteeksi ole. Laakerin suojakuppi siis kammetaan pois ja pulttia kiristetään vetarin päätä vasten.
Oma hommansa tossakin, mutta toimi, helpompiakin versioita lienee.
Projektiahan ei siis jätetä kesken ja luovuteta vaikka maksaisi tuplaten sen mitä kaupassa!
Noi jarruihin ja niveliin liittyvät työkalut ovat TI- miehelle tärkeimmästä päästä, niihin kun vanhemmiten tuppaa tuleen asiaa, varsinkin jos erehtyy laittaa noita tavallisia italialaisia haratsuniveliä, niiden kumithan halkeavat heti ekana talvena.
Tein tässä juuri parannetun version ulosvetäjästä ( kun sattui sopivan kokoisia raudanpätkiä osumaan silmään) , se on periaatteessa ihan normaalin ulosvetäjän mallinen ( eli säädettävissä se leveys ja jarrulevy mahtuu, 278 mm etu, 258 mm taka).
Noin suuret ulosvetäjät, jotka jarrulevylle käyvät ovat niin ammattilaissarjassa , että ostotavaran hinta olis turhan suolainen vain omaan käyttöön.
RISTIKKOTUNKKIMODAUS takajarrulevyn irroitukseen, (ideatasolla)
tuli tossa mieleen, jotta homman ehkä ( ei kokeiltu) vois hoitaa ihan tavallisella ristikkotunkilla (joka lähes kaikilta nurkista löytyy), se kun on vielä leveyden suhteen säädettävissäkin jonkin verran. Pitää vaan viritellä jonkunsortin koukkuja, jotka käännetään jarrulevyn taakse ja kiinnitetään ristikkotunkin ruuvipäihin/ varsiin
Pääthän nousee myöskin ylöspäin
Tai voihan levyihin porata reiätkin ja pikkusakkelilla ja kettingillä vetoa, jos menevät romuksi. Luin jostain tapauksesta kun oli laikattu koko jarrulevy halki, aika työlästä. Olis helpompi porata ne reiät ja vedättää vaikka kierretangoilla ja lämpöä sopivasti.
Näin muuten kerran autohuollossa kun 2 raavasta ammattilaista ei saanu OG900 eturengasta veke, niin oli hyvin ryytyny peltivanne napaan ( ei siis uskois). Oli niillä kaikenmailman kankia ja puntareita kehissä ja ähinä kova, siihen jäivät ähräämään kun nostin kytkintä.
Olis meinaa toi yllämainittu systeemi saattanu tehota ihan siististi siihenkin vaivaan, kettinkiä tai tuhtia rautalankaa tms vaan vanteen rei'istä läpi ja tunkilla vedätystä.
6- kulm 1/2" ja 3/8" HYLSYT ( vinkki)
Kuluneeseen 13 mm avainväliin ( se yleisin riesa esim palaneissa turbon muttereissa) kantsii tarjota nimenomaan 6- kulmasta tuumajärjestelmän 1/2" hylsyä, sehän on siis 12.7 mm. 3/8" on 9,5 mm eli hyvä kuluneeseen 10 mm : een.
Itsellä on tallin seinällä tuuma/ millimitat lapussa vierekkäin, esim kierre- ja muissa kokoasioissa on siten helppo katsoa olisiko tuumamittaisista kamoista joskus apua. Tuumamittoja kun löytyy saappaasta kans.
900 (99, 90) ETUJOUSENPURISTIMET:
http://popeye.rty.nu/2003/sankning.htm
Henrikki linkissä väittää, että madalletut jouset saa paikoilleen yksinkertaisesti irroittamalla iskari ja laskemalla tukivarsi ihan alas ja hallitunkilla tukivarren alta ylös, eli ilman puristimia, mutta vakiot ovat siihen liian pitkiä. Menisköhän jos vähän puristaa niitä kasaan jousipuristimilla?
Noi haratsuissa myytävät vakiopuristimet on oikeestaan käypäsiä vaan Phersson- jousille eli Pherssonien jouset kun puristellaan autosta irroitettuna kasaan niin kierrekaralle on tilaa, koska sen voipi panna kummin päin tahansa ( siis liukukoura/ kierteellä liikutettu koura suhteessa vääntökaran tappiin). Mutta 900: ssa, kun se vieteri pitää saada läjään jo siellä autossa, on se haitta, että väätiö on jätettävä ylös ( kun ne penteleet nyt on satuttu niin päin valmistamaan) ja siksi ei saa tarpeeksi ylhäältä kiinni ja lisäksi sillä ei sovi kuin lenkkiavaimella kiertämään , (hölmö 21 mm avainkoko vielä lisäksi)
Mutta kun laikkaa sen vääntiön irti ( ja jättää vaan jotain 4--5 mm kannaksi, pyöristää kulmat ), ja sitten hitsaa sen irrotetun vääntiön sinne toiseen päähän , niin pelittää vähän paremmin. Istuta suht suoraan , niin helppo käyttää iskukoneellakin.
Erikoismutterikaupasta voi vielä hakea HV- pulttien aluslevyjä sinne ylimpään väliin ( Hoch Verspannung eli kitkaliitospulttien) , ne kun ovat vähän kovempaa rautaa, ei leikkaa niin pahasti metallipinnat toisiinsa eli saattaa olla siis kevyempi kiertää ruuvia.
Tällä modauksella toimivat satkussakin , saa puristimet melkein vastakkain jouselle ja paljon helpompi kiertää ruuveja, pulttikonekin mahtuu.
On mullakin näköjään toinen jousen alalautanen tossa -91 mallissa jo mätä, ei vaan katsari hokannu syssyllä.
Eli puristimelle käyttöö löytyy. parhaat olisi tietysti korjamotyökalut, mutta.......jos ei oo.
Tosin noitten etujousien kaa on sellaista puljaamista , jotta melkein kantsii mennä pummaamaan merkkikorjaamokaluja lainaan.
Tein muuten normaalista ristikkotunkista jousipuristimen, joka toimii samoin kuin saab- orkkispuristin. Niittaukset auki pohjalaatasta ja varret hitsataan ja vahvistetaan suoriksi ja tehdään koukut yläpäähän ja kupit alapäähän. Kettingit laitoin vielä varalle, jos laukeaa niin ei lojahda pahemmin silmille.
Turhan iso työ, ei kannata modata. toimii kuitenkin.
Takajouset irtoo ihan vapaasti, kun vaan laskee taka- akselin riittävästi, tarkkaile jarru- ja bensaputkia!!! ettei akseli roiku niiden varassa. Onnistuu maassakin hyvin.
ISKARIEN IRROITUS
Osa muttereista on muistaakseni tuumasia avainvälejä, 5/8 " ( etupää), 14 mm on kans yleinen ( takana), yleensä on tuplamutterit.
Jos iskarit menee romuksi niin ei kannata sääliä. Yleensä vanhat mutterit ovat takapäässä niin jumissa etteivät aukea. Helpoin on teroittaa puukko ja viiltää kumi halki ja kammeta se pois. Tylsällä se ei onnistu.
Sitten voimasaksilla tai laikalla vaan varsi poikki kumin kohdasta. peitä mutteri rättiin tai varo ainakin, se meinaan lentää silmille ( etupää yläpäätä varsinkaan ei kantsii esim avustajan katkaisuhetkellä tuijotella). Jos välttämättä haluat noi ehjänä, niin avaa kierre kierrepakalla ( M10x 1.0) ja lämmitä pillillä mutteri tai yritä mutterinhalkaisijalla. mutterinhalkaisija tehoaa paremmin, kun malttaa ensin halkaisukohtaan porata pari pientä reikää, jolloin terä uppoaa nöyremmin.
Etupään iskarit voi saada auki , koska niiden kierre ei ole ruosteessa, mutta niissäkin on yleensä tuplamutterit, joista alempi on prikkakupin pohjalla inhottavasti lähes luoksepääsemättömissä, kuskin puoli vielä pahempi.
Jos tarvitset ne ehjänä, niin pidä erikoishylsyllä (biltema) akselin päästä kiinni ja avaa tai pyydä avustajaa pitämään kiinni alapuolelta.
Jos on pulttikone käytössä, niin lähtee usein mukavimmin sillä, tähtää hylsy vain ylimpään mutteriin, palikoissa on sen verran massaa ja kitkaa, jotta iskukoneen iskulyönti riittää avaamiseen, tarvittaessa avustaja pitää alakerrasta pihdeillä vastaa ( jos iskarit menevät romuksi),.. pallopäinen jatkovarsi on eduksi kuskin puolella. pelkääjän puolella jos tekee tulpattavan reiän siihen muovikoteloon, niin helpottaa hylsyllä luoksepääsyä.
jos ei aukea, niin sama hoito kuin yllä takaiskareille, kumit halki ja varsi poikki.
Iskarin alapään kiinnitystappi edessä katkeaa helposti avatessa, siinä on hienokierre UNF 7/ 16- 10, putsaa ruostunut kierre hyvin etukäteen ja voitele kierre. Jos korkkaa joudut irroittamaan koko alatukivarren ja ostamaan uuden tai hitsaamaan vanhan ( minä hitsasin M12 pultin ja happista !). Uuteen joudut ehkä vielä prässäämään vanhat kumipuslat, ja nekään ei mene helposti. uudessa ei toisinaan ole siis mitään kumipuslia eikä muttereita mukana, eli vanhat on oltava ehjät ja irroitettava. se UNF 7/16" kierteinen mutteri on silloin ainakin ostettava, koska jää katkenneeseen osaan. Kumipuslien kiinnitys on UNF 5/ 8"- 9 kierteellä, eli tuumanen hienokierre. ( UNF on jenkkilän kierre, United Fine)
AURAUKSEN MITTAUSTYÖKALU.
Monenlaisia keppejä on viritelty, mielestäni nekiöputkesta saa aika kivan.
Tukeutuu siis maahan ja päissä on vanteen keskelle ulottuvat koukut, jotka mittaavat vanteen reunasta.
2 erikokoista neliöputkea ( mulla 20 mm ja luistiosa 25 mm päältä), jotka liukuvat sutjakkaasti toistensa sisään, toinen päähän saa olla kiinteä.
Pienemmän jatkeeksi vain liukuosa toiseen päähän siitä isommasta putkesta ja päihin sitten maasta vanteen puoliväliin asti nousevat esim noin 10--12 mm putkesta ne mittatapit. Niihin on käännetty mutkat päihin, jotka ottavat vanteesta mittaa. Kiinteän koukun päässä on vielä V- kolo, joka helpottaa asettumista vanteen reunaan, sillä voi yksinkin mitata. Saavutettava tarkkuus on 1 mm sisällä, joka riittää.
Muttereita / lukitusruuveille hitsataan maun mukaan, jotta saa säätymään/ lukittumaan eri raideleveyksille.( paitsi liukuvarteen 2 kpl, ettei välys vaikuta mittaukseen). vannekoot ovat niin vakioita , jotta siihen en tehnyt säätöä. Liukukappaleessa on siis toisen pään koukku, ja sen lukitusruuvit ovat sillä sivulla, missä rengas ei estä niitä kiertämästä. Hitsattavat mutterit on siis mietittävä niin, että ovat aina eri puolella kuin rengas. Saa purettua ja mahtuu takakonttiin (max 150 cm).
Kun säädät aurausta niin muista että 1 mm korjaus säätömutterilla vaikuttaa muistaakseni jotain 3 mm, koska se mitä on takaa pois siirtyy vipusuhteella eteen, eli tuplavaikutus ja vielä vipusuhteella ( vanteen säde/ raidetangon etäisyys) kerrottuna.
MOOTTORIN NOSTOPUKKI
Noista vanhoista lasten keinutelineistä saa aika helpolla moottorin nostopukin, vähän kun pulttaa isompaa putkea jalkojen jatkeeksi niin ainakin korkeus riittää. halpa ja helppo sovellus. Yläputki tosin on aika heppoinen, sen päälle pulttasin liikennemerkin putkesta paksumman. Naapuri irvisteli, jotta nyt homma on hanskassa, ei liikennemerkit ole enää maisemissa kiusana.
STEFAT KAMPIAKSELILLA
HIHNAPYÖRIEN PUOLEINEN STEFA
( B- kone Öljytiiv 47,6x66,9x9,5 , H- kone Akselitiiv 48x66.7x10 Saab ) se yleensä vuotaa, minä en ole vielä sitä vaihtanut. siihenkin pitää olla joku työkalu, mutta kait siihen joku kotikonsti löytyy. Siinä täytyy poistaa ilmastoinnin hihnapyörä jos sellainen on ja sitten avata avainvälin 30 mm ( 27 mm jostain n. vm 90 eteenpäin) mutteri, joka on ahtaassa paikassa ja joskus hyvin tiukassa, jos on käytetty lukitetta ruuveissa, kiristysmomentti on 175 Nm (190 Nm ennen vm 1991)
öljypumpun o- rengas kannattaa vaihtaa samalla kun stefa, koska yleensä se on vanhoissa pääasiallinen vuodon syy.
Sinne olen tehnyt erikoisavaimen, laikalla madallettu hylsy, joka on hitsattu (noin reilu)--metriseen lattarautaan. Toinen saapisti kun pitää sitä paikallaan runkoa vasten avautumissuunnassa ja toinen starttaa auton niin aukeaa helpoiten väittävät metsien miehet (ei kokemusta), muutoin joutuisi pitämään jostain vastaan . Kiinnipannessa kierrelukitetta ( ei ehkä kuitenkaan kandee ainakaan kovaa käyttää, jos meinaa joskus ilman lämmitystä avatakin, heh). eivät mitään varmaankaan laittaneet mulle, kun korjaamolla käytin ?? ja vastaan voi pitää kun poistaa hammaskehän muovikopan alasivupultin ja kampeaa suojuksen sivuun, hammaskehälle kampeaa sopivan kita- avaimen ( kuulemma on sopiva vastinkohta jossain?). Oikeaoppinen ( yksin asentavalle mm) vastaanpitopalikka on pätkä hammastusta, joka ängetään johonkin sopivaan rakoon, yritin sellaista värkätä katkaisemalla joutilaasta vauhtipyörästä pätkän hammaskehää, mutta ei siitä muistaakseni asiallista tullut..
VAUHTIPYÖRÄN PUOLEINEN STEFA
( koko motonetin luettelosta nimellä kampiakselin takatiiviste 108 x 88 x 12 mm) vaatii kytkimen , paineasetelman ja vauhtipyörän poiston. Jos autolla on ajettu 200 000 ja kytkimeen tulee asiaa , kantsii harkita vakavasti stefan vaihtamista samalla, sillä työ siinä lähinnä maksaa kytkimen kanssa kun saa voimistella.
Jos itse tekee ja ei saa korjaamotyökalua, niin sen voi puristaa omatekoisella vanerikiekollakin, tein itse 12 mm muottivanerista isolla kuppisahalla. mitat ovat ulkohalkaisija väh. 108 ( = stefan mitta), sisäreikä n. 37---4?? mm, (akselin päässä dia 35 mm ulkonema), pulttien jakohalkaisija 72 mm ( 8 kpl tasajaolla M10 kierteitä , noin 4 reikää 11--12 mm riittää vedätykseen + 1 kpl ohjaustapille) . Stefa on niin suuri, jotta se pitää vedättää suoraan ja tasaisesti M10 pulteilla vauhtipyörän kiinnityspulttien kierteistä. Jos panee hakkaamalla, niin on iso vaara, jotta stefa kärsii. öljyä paikat liukkaiksi ennen vedätystä. stefa on pantava mahdollisimman SUORAAN ja katsottava mieluusti että huuli tulee terveemmälle paikalle kuin edellinen ( mittaa ja vertaa vanha ja uusi, saabin orkkisvaraosan huuli kuulemma on hieman eri kohdassa kuin originaali, tarkista ?)
Varo ettet käytä liian pitkiä pultteja ( passaa pulttien pituus etukäteen prikoilla), sillä laippa on 14 mm paksu ja sen takana on heti runkolaakeri, eli pultit eivät saa mennä laipasta läpi.
Vanha stefa lähtee helposti ruuvarilla kampeamalla, mutta varokuitenkin vahingoittamasta stefan vastinpintaa, vaikka akselinpinta onkin pintakarkaistua.
silmälaakeri kannattaa yleensä vaihtaa samalla, jos ei ole koskaan vaihdettu, se on ihan tavallinen 2- puoleisesti suojattu kuulalaakeri tyyppi 6202 2RS, joita pitäisi olla kaikissa haratsuissakin. Vauhtipyörän ruuvit oikeaan momenttiin ja käytetään ruuvilukitusnestettä.
VETOAKSELIT.
Kun käsijarru siirtyy taakse niin samalla tulee isommat sisemmät nivelet ja eri väliakseli. Eli et voi vaihtaa mitään noista kolmesta osakokonaisuudesta yksinään. Poikkeus vielä lisäksi on n. vm 85--86 turbot, joissa on jo isommat sisänivelet mutta kÄsijarru edessä, niissä LIE erikoispituiset väliakselit. niin ja vasen ja oikea väliakseli ovat aina eripituisia.
KYKINREMPPA JA SILMÄLAAKERIN IRROITUS VAUHTIPYÖRÄSTÄ
kts ruåttinpoikien sivut http://popeye.rty.nu/2003/koppling.htm
http://popeye.rty.nu/2004/trans.htm
Laskeskelin kytkimen nestepaineita ja voimia. poljinvoima 25 kp, vipusuhde 242/ 42 mm, pääsylinteri halkaisija n. 17 mm, paine n. 38 kp/ cm², eli paineasetelman voima n. 400 kp ( turbossa enemmän), ( minulla ei ollut tiedossa työsylinterin tiivisteen mittoja, oletin 46/ 36 mm. Kytkinputken liitännät M12x 1
Kytkimen ilmaus saattaa muuten olla konstikasta, en oikein tiedä miksi se on erilaista kuin jarrujen ilmaus. Saattaa johtua sen kumiosan turpoamisesta LÄHES TUKKOON tai siitä että sylinterissä on niin paljon likaa.
Tavalliseen tyyliin polkemallakin voi JOSKUS onnistua, yleensä pitää paineistamalla tehdä, esim kuuluisalla pätkällä fillarin sisäkumia, jossa on venttiiliosa ja toinen pää liimattu umpeen/ vinkalla puristettu umpeen jne..
Joku väitti, jotta ilmautuu kyllä itsekseen lappoperiaatteella antaa vaan valua hiljakseen, koska säiliö on ylempänä. Ei tosin aina toimi.
Varmin ja nopein on kuitenkin ajaa ilma paineella pois.
Palstoilla on kerrottu polkupyörän renkaasta joka venytetään säiliön suulle, toinen pää liimataan/ narutetaan tms. kiinni ja pumpataan siihen fillarin venttiiliin.
Minä olen tehnyt vanhasta jarrusäiliön korkista työkalun, kaikki uimuriosat yms ylimääräiset pois, sitten tehdään sopivan kireä reikä, joka sopii auton pyörän venttiilissä olevaan kumiosan uraan, se vedätetään paikoilleen ja kaikki raot tiivistetään sikamassalla. Nyt voi jollain pumpulla vähän lykätä painetta säiliöön, mutta älä halkaise sitä!
Kytkimen pääsylinterin ja työsylinterin tiivisteiden vaihto on suht helppo operaatio, kunhan ne vaan saa ensin irroitettua. Pääsylinterin jousikin voi olla poikki , sitä ei ole tiivistesatsissa.
Putken kierreliitos on työsylinterillä pahassa paikassa, itse tein avaimen hitsaamalla 13 mm 6- kulmahylsy lyhyeen latakanpätkään, sitten laikalla rakoa, jotta putki mahtuu. Muovisuojan ja ilmausnipan jos viitsii poistaa niin sitten normaalit jarruputkiavaimetkin käynee.
Jos vauhtipyörää ei irroita niin pitää olla jonkunsortin ulosvetäjä silmälaakerille. sen saa värkättyä sellaisesta kiila- ankkurista ( siis betoniin tarkoitetusta), kun hieman virittelee. Silmälaakerin kunto kantsii aina tarkistaa kun kytkin on auki. Jos se sormella pyörittäessä vähänkin takertelee tai on väljän tuntuinen niin vaihda.
Tekis mieli sanoa, jotta vaihda aina , koska se on niin halpa. Mutta älä hakkaa niin, että voima menee kuulien läpi, se tappaa laakeria. tyyppi 6202 2RS ( 2 RS tarkoittaa, jotta on suojukset molemmin puoli, eli kestovoideltu/ likasuojattu.
Jos et ota jäähdytintä pois kytkinrempassa, niin et voi käyttää liukuvasaraa , jos kytkinakseli on tiukassa. Poraa esim n. metrin pituiseen tuhtiin lattarautaan 9--10 mm reikä ja pane sen läpi kiertäen ruuvi ( vähintäin 8.8 lujuusluokkaa) kytkinakselin pään M8 kierteeseen. sitten kampeamalla akseli tulee ulos. Vanhasta jarruputkesta, vaijerinjousivaipasta tai n.4-- 5 mm rautalangasta voi kääntää renkaan, joka pannaan asetelman kynsien alle. kts kuva oheisessa linkissä.
http://www.partsforsaabs.com/default.php?cPath=141
Jos teet kytkinremon moottori irti, niin paina kytkin auki kun motti on vielä koneessa, koska irrallaan se vaatii erikoismenetelmiä. Esim sellaisen metrisen n. 8--10 mm x 80 x 1000 mm lattaraudan, jonka päähän on laikattu U- muotoinen kolo ( painelaakerin/ toimisylinterin mittojen mukaan). Lisäksi on vielä tukeva koukku liuku- urassa. tämä U- kolo sitten tungetaan painelaakerin taakse ja koukku tulee paineasetelmaan kiinni. Näin asetelma kammetaan auki. Käytin muuten tuollaista kun asetelman jouset ei työsylinterillä riittävästi auenneet jostain kumman syystä , polkimessa välystä tai ilmaa tms? Minä en saanut 4 mm lankaa kerralla paikoilleen, olisi pitänyt yrittää laittaa ensin ohuempi lanka ja sitten yrittää painaa lisää auki ( siis vanha asetelma)
Ristikkotunkilla tunkkaamalla auton nosturikorvaketta tms vasten saa uuden IRRALLISEN kytkinlevyn jousenkieletkin sen verta painettuu läjään, että saa sen 4--5 mm lankasilmukan niiden kielien tyveen.
Se työsylinteri kun ei meinaa sopia muutoin paikalleen tai tulla ulos kuin yhtaikaa sisäänpainetun asetelman kanssa. hirtä työsylinteri nippusiteillä kiinni, niin kädet paremmin vapautuvat hommaan.
Itse vaihdoin vain painelaakerin kytkimeen, koska se saattoi saada siipeensä avauksessa, levyssä oli vielä pintaa. Varsinainen syy kytkimen avaamiseen oli öljyvuoto/ stefan vaihto.
varo muuten ettet polje työsylinterin mäntää tiivisteineen pihalle, sekin voi tapahtua, kun asetelman jouset eivät ole vastassa. Kuulin että joku joutui repimään koko työsylinterin palasina pois, kun oli niin osat jumissa/ työsylinteri pullahtanut ulos. Kytkinhomma on siis aika monimutkainen ja yllätyksellinenkin.
JARRUT
http://popeye.rty.nu/2002/handbrom.htm
Uudet jarrulevyt jos vinkuu, niin ovat liian hyvät, palat menee peilimäisiksi, hioin paloja jotain keskikarkeaa hiontapaperia vasten suoralla vanerialustalla, loppui vinku.
jarrupalojen min mitta on muuten 4 mm korjaamokässärissä, olen kyllä tällaisessa nurkka-ajossa ajellut melkein nollillekin, enkä mitään ole huomannut. mutta kuumasta tehoajosta en tiedä. Toisaalta sen voi ymmärtää siten ,että pitää olla tietty kulumavara, jos siellä merkkihuollon puolesta esim vasta 12 kk kuluttua uudelleen katsotaan.
Laskeskelin 30 kp ( n. 300 N) ( usein on enemmän) jarrun painamisvoimalla saavutettavan noin 90 kp/ cm² ( bar). Arvoilla: nivelvipusuhde 537/ 187mm, tehostin 4 kertainen), jarrupääsylinterin halk 22, 2 mm), eli kovat on paineet. Ei ole ihme, että litkut lentää ulos kuin tyhjää vain, jos esim putkeen syöpyy pistemäinenkin reikä. Taka- akselilla oleva jarruputki saisi kyllä olla syöpymätöntä tavaraa, kuten esim. haratsujen putket nykyisin yleensä ovat, siinä saab- laatu on ollut ajastaan jäljessä. Minulla kerran moottoritiellä paniikkijarrutuksessa lojahti se takaputki hopasta ( ei oo muuten katsastuksen henki reaaliajassa tässä kohdin) , oli meinaan SE hetken pois mielestä ku haeskeli hillittimiä. Juu yli 15 v ikäisiin kantsii katsella putken kunto ja yleensä vaihtaa, jos esim irroittelee takajarruja, se kun ei juuri mitään maksa siinä samalla.
Takajarrut 87->( kässäri taakse), vaatii 4 mm ja 7 mm 6- koloavaimet ( 7 mm ei oo vakiosatseissa, toi on mm. Bilteman erikoistyökaluissa Tuotenro 19233 ).
Sen jarrun ulkopuolisen jousen saa pois parhaiten lyömällä sellasen lävistyspiikin ihan sen jousentyveen, silloin ei taivuta vaan kiilaa sen langan suoraan ulos.( on niin kovaa se vieterilanka, jotta katkeaa, jos pahasti pääsee taipumaan)
Etujarrut ( kässäri eteen) -> 87 vaatii männän kiertotyökalun , jota saa haratsuista , kts bilteman Tuotenro
191142 , jarrutyökalu.2,50 €. Näiden käsijarruosa ovat tunnetusti ongelmainen. Jos et meinaa saada käsijarrua ottamaan, koita säätää se aivan lähelle jarrulevyä. Käsijarruvipu kun jumiutuu, niin se ei palauta täysin, joka on toiminnan edellytys. Ken haluaa askarrella voi avata ensiömännän/ käsijarrumekanismin ja herkistellä, joku kirjoitti ostaneensa uudet kuulat kaupasta, hieman ylikokoa, mutta palkoille tuossa ei taida päästä verrattuna tunteihin/ vaihtosatulaan.
Jos läträät jarrunesteen kaa, niin älä tiputtele maalipinnoille koska maalit liukenee ja käytä suojakäsineitä, muuten on iho kuin pyykkärimuijalla kohtpuoliin.
Kun ilmaa jarruja niin kannattaa varoa polkimen pohjaan asti painamista, sillä pohjassa voi olla ryyteitä, jotka vahingoittavat tiivisteitä ja voivat auheuttaa lisätyötä !!
LAAKERIASENNUKSET JA KUMIPUSLA- ASENNUKSET ( yleistä)
Saat usein välttävän sisäänpainantatyökalun esim. hiomalla hieman pois ulosotetun laakerin kuoresta, se on suora ja sopiva halkaisija.
Samoin hylsyjä voi käyttää varsinkin kumipuslien painamiseen, ne kun ovat suoria ja halkaisijoissa löytyy. Kumeille aina jotain shampoota liukasteeksi ja tarvittaessa suoraan pakastimesta , jos eivät muuten sovinnolla pysy ryhdissä.
Laakerinumeroita
( en takaa kaikkia malleja 900 vm79---93, esim pinionipyörän kartiomaiset rullalaakerit muuttuu ( kait leveämpään sarjaan) vuosimallissa 90 allamainituista laatikkonumeroista lähtien
Article : Rullalaakeri
PartNo : 8729113
Gear box A07770--
Gear box B02534--
Order Quantity : 1
laturi 6201 2RS ja 6303 2RS ( 2RS tarkoittaa, että suojukset on molemmin puolin)
vauhtipyörän silmä 6202 2RS
Etupyörä: sekä vanha ja uusi malli ( kässäri eteen / taakse) 900-> 93, ( 2- rivinen viistokuulalaakeri, joka vaihtelee eri vuosimalleissa, kts. motonetin lista)..
Uudemmissa ( etupyörä ainakin -79 lähtien) on 2- riviset viistokuulalaakerit , joissa laakerivälys ei ole säädettävissä, paketti vaan vedetään isoon momenttiin 300 Nm , jotta muut kuin laakerivalmistajan sisäiset välykset poistuvat ja erilliset sisäkoolit ovat välyksettömästi kohdillaan.
Takapyörään vastaavanlainen 2- rivinen viistokuulalaakeripaketti tullee ehkä 6.82 kts. motonetin lista.
Vanhemmissa malleissa ennen 6.82 on kartiorullalaakerit, joissa laakerivälys säädetään ensin kiristäen 5 kpm( 49 Nm), sitten löysätään ja kiristetään arvoon 0.2--0.4 kpm, eli erittäin pieni, lähinnä vain välyksettömäksi.
Eli vanhoissa ole tarkkana ja varmistu kumman tyyppinen laakeri , ettet riko sitä.
Kiristämättömässä tilassa viistokuulalaakeripaketit tuntuvat löysiltä, joten välyksiä/ kuntoa ei voi silloin arvioida.
ERIKOISKIERREPAIKKOJA
pyörän mutterit ->87 UNF1/2"- 20 ( käsijarru edessä)
pyörän pultit 87-> M14x 1,5 käsijarru takana) sama kierre kuin vanhempien jarrun kiinnityspultit
Ilmausnipat , irroitus, henrikin kikat, joista suora päähänlyönti ja lämmitys on oleellisin. Nippa saa tuhoutua mutta ei katketa, sen hinta ei ole juuri mitään satulaan verrattuna.
http://popeye.rty.nu/2003/oknipplar.htm
OG900 käsijarru eteen, etupyörä, M10x1, avainväli 11, kok. pit 30 mm
OG900 käsijarru eteen, takapyörä, M 7x1,avainväli 7( 9?), kok. pit 33
OG900 käsijarru taakse , etupyörä, M8x1,25, avainväli 9, kok. pit 41mm ( = vakio pulttikierre)
OG900 käsijarru taakse, takapyörä, M 7x1, avainväli 9, kok. pit 33
Ainakin etujarrutkin on erikoiskierrepulteilla kiinni -> 87 M14x 1,5, 87-> M12x 1,5
Nyt em. mitoilla ehkä onnistuu ostaa uudet ilmausnipatkin haratsusta ilman mallia, 3 egee kipale B: luettelossa.
Kantsii muuten alkaa liottamaan jarrukierreosia/ varsinkin ilmausruuveja irroituslitkulla jo muutama päivä aikaisemmin, jos siellä ei ole kukaan miesmuistiin käynyt, siten saattaa säästyä nipan katkeamiselta. Kaasupilli olisi tietysti varmin irroitusväline kaikille ruostuneille kierteille..
6- kanttinen pitkä hylsy on paras avaamiseen ( ei pyörähdä yli, ei pilaa avainväliä) , ilmausvaiheessa käytä lenkkiavainta , josta letku pääsee läpi.
Jarruletkut ja putket, kaikki kierteet M 10x1, avainvälit 10 ja 14 (tarvikkeissa voi olla 15)
Orkkis ( Sachs)-/ vakioiskunvaimentimissa yleensä on toi sama M 10x 1 kierre, tosin myös muita löytyy, esim M10x 1,25.
Sytytystulppa M14x1,25
Lambada M18x 1,5 ( isoissa sytytystulpissa on muuten sama jenga, jos tarviit tulppaa reikään, ja vaihteiston öljyntyhjennystulpassa vm - 82 lähtien)
Banjopultti bensatukissa ja turbon öljyputkessa M12x1,5 , sama myös peruutusvalon kytkimessä
öljynpaineanturissa M14x1,5 (vm 82 lähtien) , sama on moottoriöljyn ja automaattiöljyn poistotulpissa ja lohkon nesteentyhjennystulpassa.
Vaihteiston öljyntyhjennystulppa (vm 82 lähtien) M18x 1,5 , vääntiö on 10 mm neliökolo, tai uudemmissa 12 mm 6- kolo
Moottorin öljynpoistotulppa vaihteistonumerosta 81400 lähtien M14x 1,5, avainväli 1/2" ( EIKÄ 13 mm) , tosivanhoissa 19 mm avainväli.
16 venasen kannenpulttien Torx hylsy on E 16, jos aikoo pikapäissään vaihtaa kansipahvin , niin sekin on hyvä varata. 8 venttiilisessä lie eri, lie 6- kanta, en muista??
Vetoakselin mutterin avainväli on 32 mm ( 22 mm kierre, ennen mallia 9.85 napamutteri on pienempi, kts. motonet), ja tiukassa ( 30--36 kpm ohjekiristys, riippuen vuosikerrasta)
Vaihteensiirtimen kartiosokan ulospuristin. virityökalu
Välillä kun ovat tosi tiukalla ja sellaista retkua rekennetta kun ei raaskisi kovin takoakaan. Jos hakkaat irti, pidä jotain vastetta takana ja mutteria kierteen suojana AINA.
Tein puristimen isosta 30 mm mutterista, porasin 8 mm reiän läpi, laikalla putkenmentävä rako ja yläpintaan kolo katkaisulaikalla. Pultiksi tein vielä oikein Pro- laatua, M10x n. 35--40 mm kuusiokolopidätinruuvi väärinpäin, eli sokan kierre menee 6- koloon , ei voi lipsua sivuun, sitten 2 kpl M10 muttereita kontralla tiukasti kiinni toiseen päähän (suapi nua hitsuuttooki)
NOKKAKETJUN KATKAISIN eli jos pelkkää ketjua aikoo vaihtaa ( nyt testattu, ei tarvitse tapin päätä edes hioa, menee puristimella).
Virittelin tossa valmiutta nokkaketjun vaihdolle koneessa , eli vanha poikki ja uusi tilalle. jos esim dremelillä ottaa pois ne niitatut osuudet vanhasta ketjussa, niin fillarinketjun tapin ulostyöntäjällä ( mulla oli joku vanha, sitä ei tarvinnut edes modata) sitten työntää sen tapin siististi pois. se tappi on 3.2 mm. (saattaa kyllä mennä ilman niittauksien poistoakin, jos saa pysymään keskeisesti, mutta työkalu voipi lauetakin)
Tein tossa sopivia tappeja siten, jotta akkukoneeseen vaan katkaistu poranpätkä tyvipää,( kovaa rautaa)( ohjaus oli 4 mm työkalussa) ja sitten pyörittäen akkukoneella smirgelissä hioin ko osan tapin päästä 3.2 mm: een, tuli tarkka ja siisti. ( tää on tätä Kuubalaista kotisorvausta)
Uuden ketjun lukolla vaan vanhaan kiinni niin saa hallitusti vedettyä sen uuden ketjun paikoilleen vanhan avulla, toivottavasti. ( väliaikainen ketjun läpisujuttamiseen käytettävä ketjulukko ei taida kuulua esim.motonetin ketjupakettiin, mutta sen voi tilata saabilta hintaan 12 €, saabin numero 9321837 vm 93 asti)
ketjun tapin pään tyssäys on vaikea juttu ilman merkkityökalua. tappi on niin kovaa kamaa, jotta lohkeaa, jos käyttää meisseliä tms.( oon kokeillu)
Toisaalta ei saa vasaroida liikaa, ettei ko. nivel tule jäykäksi ( eli vasaroidessa pitää olla digitaalinen mauseri- mitta, jotta näkee pienetkin muutokset (tarkoitan siis, jotta kun tapin pää pikkasen tyssääntyy niin siellä pysyy, ei sitä mikään voima aksiaalisesti vedä). Jos ei ole orkkistyökalua, jossa on pieni V- railo, jonka reunat tyssäävät tapin reunat ohjeen mukaan 3.4---3.6 mm leveäksi, niin ei lie muita konsteja kuin vasarointi. Vasaroidessa tietty pitää olla ketju tukevasti jossain vastimessa, että voi tarkasti kohdistaa iskun tapin reunaan, jolloin ketjun lenkki ei niin hevin jäykisty !
MAALAUS JA MASSAUS
http://popeye.rty.nu/2005/s0116.htm
http://popeye.rty.nu/2001/turbo.htm
suosikkimaalini paikkamaaleille on hammerite , tikkurilan tavaraa, älkää ostako yleensä harakireissä olevaa lähes samannimistä tavaraa.
toi henrikkikin puhuu samasta vasaralakasta. Ostakaa sit sitä kiiltävää laatua, jos ette välttämättä halua sellaista vasaralakan helmiäispintaa. ton maalin etu on nopea kuivuminen ja kova , kosteutta läpäisemätön pinta. 2 varvia kun vetää niin kyllä pysyy. ei tarvi edes pohjamaalia. pohja pitää tietysti tehdä.
Sikasiistit ylimaalaus ruiskumaalit jne on sit ihan eri asia.
tota saa montaa väriä, mustaa, punaista, vakoista, hopeaa ainakin..
Olen niitä sävyttänytkin keskenään esim punaista tummemmaksi.
Kotelomassaa ruiskin vanhalla öljykannulla pyöräkoteloiden saumoihin ja konepellin ja takaluukun alasauman maisemiin, ne usein läpiruostuvat vanhana ja työläitä korjata kun ovat näkösällä vrt linkkien kuvat.
Esim pyöräkotelon kaaressa kotelomassa valuu itsekseen sinne peltien limisaumaan missä kosteus muhii,
myös ovien alasauma ja se takapyöräaukossa oleva kotelorakenne ovat kavalia muhipaikkoja, sinne kun ei ole kait mitään maalia aikanaan saatu. Jotain massaa lie vähän tuhautettu. monet massaajat taitaa säästää omia vaivojaan, suhautetaan vaan vähän kamaa, niin ei tarvii pyyhkiä valumia yms, ei tuu sotkuja.
saman rahan saavat, ei kukaan kuitenkaan koskaan kiittele, päinvastoin valittavat vaan hajuista ja valumista jne... HEH, sellaast on elo.
juu ja valumareiät on syytä katsoa että ovat auki ovissa / koteloissa, takakontissa. porasin muuten moottoritilaan pari vesireikää, kun siinä on selkeästi sellainen lammikon paikka juuri ennen sisälokarin reunaa. panee vettä sinne niin näkee missä makaa.
Yli 10 vuotta vanhan kokonaismassaus ei kait yleensä kannata, varsinkin jos autoa ei ole esim 5 v välein massattu, ja kyse vielä jostain erikoismallista.
Itse mietin kovasti 10 vuoden rajapyykin kohdalla asiaa, mutta tulin siihen tulokseen, että pahimmat paikat ovat jo alkaneet ruostua ja niitä ei saa yleismassaamalla enää pysäytettyä, päinvastoin massa tekee kalvon päälle, ja muodostaa taskun, missä muhiminen voi jopa nopeutua. eli olen päätynyt itsetehtyihin suojaustoimenpiteisiin kriittisille paikoille ja nimenomaan olen suosinut vain maalauslinjaa, paitsi koteloissa ja edellämainituissa rakosissa/ reunuksissa/ vetarin tunnelissa jne. Maali ei mielestäni tee alttiiksi muhimiselle siten kuin massa, ja maalin pohjatyöt tulee aina tehtyä edes jotenkin.
MUTTA NÄMÄ OVAT NÄKEMYS- JA MAKUASIOITA.
VESIVUODOT.
Ikkunatiivisteet, vaikea paikallistaa, avustaja raottaa puutikulla tiivistettä ja painaa puristimella ikkunatiivisteeseen erityistä ikielastista massaa, olen onnistunut poistamaan joitakin vuotoja näin.
Jos oven ikkunakarmi ei vastaa kehykseen tiiviisti, olen taivuttanut karmia käsipelillä, lasi tietenkin ala- asennossa.
Sedanin takakontin yläosan tiivisteen alta voi alkaa ruostumaan reunus kavalasti pois, ja siinä on tosi vaatimaton patoreunus muutenkin. Korjasin tekemällä maalipohjatyöt, ja sikamassalla sellaista pakkausvannenauhaa liimaten, oli vuorokauden jollain lemmareilla puristuksessa.
Imuilmaaukon viemäröinti tukkeutuu helposti jos pääsee lehtiä yms. koteloon, silloin vesitaso kotelossa nousee ja lorottaa sisälle.
Sedanin takavalot ei aina ole tiiviitä, siitä seuraa mm. kontaktihäiriöitä takavaloissa. poista vilkkujen takakansi ja siitä lähtee vielä se johtokampa irti, ne kaikki kun putsaat niin pelittää taas.jos pahasti hapettuneita, niin erillisen lisämaadoituksen virittämistä on myös nähty toteutettavan.
YLEISTÄ
Ruåttinpoikien sivut ansaitsevat kanssa linkin noin yleisestikin , on meinaan niin paljon kuvia ja detskua aineistoa
http://popeye.rty.nu/indexbil.htm
Jos konepelti on tiellä, niin se kantsii aina ottaa pois, jos on kaveri nostamassa, se on niin helppo panna takaisinkin.
Takavilkut/ valot kun alkaa n. 10 vuoden iässä temppuilemaan, niin vakio vika on hapettumat valojen pohjissa, VEDÄ vedä se kampa myös ulos takakannesta.
moni paikka kiristetään liikaa mm:
Jarrujen ilmausnipat, pitää yleensä vähemmälläkin, joskus ne on avattavakin. ( ruåttinpojat selittää)
Sytystulppien kiristysmomentti 25--29 Nm
Öljyn tyhjennystulppa 30 Nm ja putsaa aina tiivisteen alue hyvin.
Öljynsuodattimen kumirengas voi jäädä lohkoon kiinni, jos et huomaa ja panet uuden päälle niin ei pidä, öljyt lentää pitkin konehuonetta.
Tulppien kaapelit kantsii vedellä irti tulpanpäätteistä käyttäen sellaista lankakoukkua, jos ovat tiukassa. Eli et vedä niin helposti kaapelia rikki , ottaa pattiin kun kaapeli jää käteen. sen voi ihan hyvin käännellä itse n. 2.5--3 mm teräslangasta bilteman luettelon mallin mukaan.
Pakkasilla kun pesee, niin ilmastointiteippiä avainpesän aukolle, ei mee vesi heti sisään ( varsinkin jos läppä on risa), öljyää sit heti avainpesät.
Plastik padding ( kova laatu) pysyy suht hyvin höpinäpöntöissä pikkurei' issä, repeämissä ne, kun vaan ensin hioo laikakoneella pyöröteräsharjalla irtonaiset pois, saa siirrettyä remppaa sopivaan ajankohtaan, anna kovettua ensin, höpinä heittää muuten löysät irti. Plastik- paddingilla saat monet murtuneet muoviosat/- liitokset myös kasaan.
Jos pissapojan suuttimet ovat jäässä, niin pane paina sormella sulaksi tai jotain lämmintä nestettä ( heh) muovipussissa suuttimen päälle, usein vain juuri suutin on jäätynyt, koska se tenttu on siitä suulta haihtunut.
Jäähdyttäjän olen aina tyhjentänyt irroittamalla alavesiletkun, kun se tyhjennysproppu on aika pahassa paikassa ja olen myös pelännyt että jos se ei sitten enää pidä/ jää käteen jne jne..
Pidän sopivaa neulaa varalla aurinkolipan vieressä, sillä on hyvä rassata pissapojan suutin auki.
Jos ihmettelet kiilahihnojen jatkuvaa ääntelyä ja kulumista, katso vipattaako alakiilahihnapyörä. sen sisällä oleva rengasmainen kumivaimennin saattaa kulahtaa vanhana ja sitten alkaa vipatus. Samoin tietenkin laturin kulahtaneet vaimenninkumitkin vetävät laturin vinoon ja hihnat nojaa toiseen laitaan.
Jos pissapoika ruittii huonosti niin usein syynä on liimaantuvat kalvot takaiskuventtiileissä , syynä esim liian vahva seos tai huono laatu yleensä kalvomateriaalilla. myös kontakti viiksellä tai pumpun liitännöissä voi aiheuttaa huonon paineen, eli pumpun saama jännite toimintatilanteessa kannattaa mitata.
Jos ei uudet takaiskut auta, niin voipi olla pumpussa roskaa imupuolella tai kulunut, kokeile toisella pumpulla, minä vaihdoin kokeilujen jälkeen toisen pumpun. En hoksannut putsailla/ mittailla sähköisiä kontakteja.
Raitilla jos pissapojan heikkous yllättää, niin olisi kiva olla 2 kpl sellaisia takaiskuventtiileitä mukana, joista se kalvo / takaiskuominaisuus on poistettu, ( lähtee kansi auki terävällä puukolla, voi tehdä ne varalle vanhoista),
sellaiset kun vaihtaa lennossa sinne, niin näkee paremmin ajaa edes kotiin. Niissä ei ole niin paljoa virtausvastusta ja siksi ruittivat paremmin.
Yksi kikka parantaa suihkuja tuulilasille on panna ylimääräinen takaiskuventtiili siihen lampuille menevään linjaan, ahdistaa enempi sitä reittiä silloin eli tuulilasille tulee enemmän.
Monet ryytyneet kierteet kantsii kuumentaa kaasupillillä ja putsata kierrepakalla, etteivät mene poikki avatessa/ ryydy pahemmin , tyypillisimmin esim turbon ja pakosarjan pultit , jarrujen ilmausnipat jne.
Hyvä kikka on heftata kierrepakka soveliaaseen hylsyyn ( siis että pultti mahtuu läpi) ( älä hitsaa liian hyvin, ettei kuumene liikaa , karkaisu kärsii, pienetkin heftit pitää paljon), sillä pääsee ahtaissakin paikoissa kiertämään, esim pakosarjassa.
Yleisesti: Jos omat näppivoimat eivät lenkki/ kita- avaimella riitä, niin ei kannata kolauttaa näppejään verille, saat lisää vartta helposti pujottamalla toisen lenkkiavaimen edellisen kitaan jatkoksi.
Merkkilamppujen vaihto kaiutinreiän kautta vaatii kanssa näppivoimia. Tein pieneen n. 15x 20 mm puupalaan lampunkantaa vastaavan kolon. Auttoi kummasti polttimoiden vaihdossa.
RAUTAISANNOS on the road
minun suosikkini: menevät muuten aika pieneen laatikkoon, paitsi varanesteet.
pissapoikanestettä valmiiksi blandattua 1 L pullo, säilytys esim siinä akun/ rungon välisessä kolossa pystyssä, on meinaan tarpeen pahoilla keleillä kun blandis raitilla yhtäkkiä loppuu.
Varasytytystulppa tai mieluummin koko satsi, sillä voi ainakin katsoa tuleeko kipinää
varakorkeajännitepiuha tai koko satsi, esim vanhoja ja mieluusti kansi ja pyörijä, puolakin.
Teräksinen tukiputkenpätkä ja putkilemmarit letkurikkoa/- jatkoa varten, yleisiä letkukokoja varten.
Pienellä ( n. sormenpaksuinen itsekelatulla) rullalla ilmastointiteippiä letkurikkoa tms varten ( mahtuu kiertämään ahtaissa paikoissa) toimii, kokeiltu
jännitekynä
johdonpätkä n. 4--5 m mittaukseen, jotain kaapelivikaa varten, ohitukseen tms. esim bensapumpun suorasyöttö... ( starttikaapeleillakin voi avittaa)
Laturin säädin/ hiilet ( olen vaihtanut ne ristikannat 6- kantoihin , että saa raitilla aukikin, vaikka kyllä se pahassa paikassa oleva ristikantakin yleispihdeillä aukeaa)
startin solenoidin/ bensapumpun koputteluun n. 30 cm putkenpätkä/ rengasrauta, usein elpyy koputtamalla, jos huono kontakti tms.
solenoidin ohisyöttökaapeli , valmis puserrusabikosilmukka päässä ja sillä otetaan suoraan startin päästä virtaa solenoidille, eli startataan tarvittaessa suoraan jos starttikomento ei tule avaimelta solenoidille asti. ( sillä voi yksin herättää solenoidin kun koputtelee samalla)
vanhat kiilahihnat varalla
varanesteitä pitkälle reissulle sen mukaan mitä saabas syö
rautalankaa ja narua esim pakoputken kannatukseen
starttikaapelit
hinausköysi, se viimeinen voitelu
originaali työkalusatsi vähintään.
Kaikki edellämainittu SITOUMUKSETTA!!!!!! ja tietojen käytäminen OMALLA VASTUULLA.
Minulla ei ole käytettävissä täydellisiä korjaamokässäreitä, joten tiedot on poimittu sieltä sun täältä.
Toivottavasti kollegat suhtautuvat TYÖKALU- aiheeseen oleellisessa pitäytyen ja lisäaiheita editeeraten.
Kuvalinkkejä yms aiheeseen liittyvää.
pikkumuotoseikat eivät paljoa itse infoa vääristä, selvät virheet tietenkin on syytä oikaista.
Ja saa kehystää tee-se-itse-teeseiksi tallin seinälle.
