vaihteisto 4>5 loviseen

[talvisaabisti]

Oiskohan mitä hyötyy jos vaihtaisin 4 lovisen 5 loviseen lootaan (ruisku vapari), tippuuko sillä kulutus juurikaan yms. alkaa olla 2 vaihteen synkrot hiukka kuluneet, ja pakkiakin hieman saa joskus hakea, ei se nyt viellä niin haittaa että pitäs toimeen ryhtyä, mut jos uuden lootan hankkii valmiiksi, niin mielellään 5 lovisen hankkii.
Käykö tuo sitten samaan vaihdevipuun, onko tuo ihan bolt on muutos?

Edit: autohan oli 900, vm 87

[ng900aero]

Oiskohan mitä hyötyy jos vaihtaisin 4 lovisen 5 loviseen lootaan (ruisku vapari), tippuuko sillä kulutus juurikaan yms. alkaa olla 2 vaihteen synkrot hiukka kuluneet, ja pakkiakin hieman saa joskus hakea, ei se nyt viellä niin haittaa että pitäs toimeen ryhtyä, mut jos uuden lootan hankkii valmiiksi, niin mielellään 5 lovisen hankkii.
Käykö tuo sitten samaan vaihdevipuun, onko tuo ihan bolt on muutos?

Riippuu vähän mikä auto kyseessä, esim. ainakin -73 B-moottoriseen ruiskuvapariin sai vaihdettua 5-vaihteisen lootan kun lyhensi toista vetaria ja vaihtoi/rakensi vaihdevivuston keppikonsoleineen ja korikiinnikkeineen uusiksi, ja modifioi vaihdetangon läpivientikumia ja ilmastointikanavia, jne. Viikon homma

[axtec]

mulla on vm-80 99:sissä 5v satkun laatikko ja sopi ihan heittamällä paikoilleen.
kun vaihtoi tietysti tupliksen etukannakkeen.

[Mertmi]

Oiskohan mitä hyötyy jos vaihtaisin 4 lovisen 5 loviseen lootaan (ruisku vapari), tippuuko sillä kulutus juurikaan yms. alkaa olla 2 vaihteen synkrot hiukka kuluneet, ja pakkiakin hieman saa joskus hakea, ei se nyt viellä niin haittaa että pitäs toimeen ryhtyä, mut jos uuden lootan hankkii valmiiksi, niin mielellään 5 lovisen hankkii.
Käykö tuo sitten samaan vaihdevipuun, onko tuo ihan bolt on muutos?

Edit: autohan oli 900, vm 87

No, vaikea on sanoa vaparin yhteydessä, olisiko tuosta merkittävää hyötyä. En ainakaan itse lähtisi pelkästään vaihtamisen ilosta vaihtamaan lootaa, ainakin jos se nelivaihteinen olisi vielä ok. Lujempihan tuo nelivaihteinen on ja siinämielessä ihan hyvä vehje.

Vaikutukset kulutukseen saadaan näkyy vasta moottoritienopeuksissa ja siinäkin tapauksessa vain, jos hommaat laatikon, jossa on 3,67 perä ja 7:n ensiövaihde. Tiheämmällä perällä tai ensiöllä menetät sen edun. Tämä on ihan kokemusperäistä tietoa. Lisätietoa vaihteistojen välityksistä jne löytyy foorumilta haulla. On sitten vielä muistutettava, että neljä- ja viisivaihteisissa suurin vaihde on suora, elikkäs vaihteistojen väliset erot suurimman vaihteen välityssuhteista johtuu vain ja ainoastaan perävälityksestä ja ensiövälityksestä.

Suosittelen ottamaan kokovaihdevivuston samasta autosta, josta vaihteistokin on otettu. Eroina on esimerkiksi se keppiasetelman pohjaosa. Lisäksi riippuen vuosimalleista viisivaihteisissa on sisäinen tai ulkopuolinen kepin keskitys.

On syytä muistaa myöskin tuo vetoakselin maljojen kokoasia. Vanhasta lootasta saa otettua ne maljat, jos ne on siinä varaosassa eri kokoa. Niitä on käytännössä kahta eri kokoa ja ne tunnistaa ulkonäöstäkin. Maljan ulkovaipassa on joko kaksi tai kolme "makkaraa". Täältä foorumilta löytyy maljan laakerin+stefan koot. Ne kannattaa uusia. Lisäksi myös ohjeetkin työhön löytyy useammankin kerran, kun vaan etsii sinnikkäästi.

[mestari]

niin ja ed. lisäksi suosittelemme lämpimästi myös ottamaan vetarit k. o autosta josta loota tulee.

[Mertmi]

niin ja ed. lisäksi suosittelemme lämpimästi myös ottamaan vetarit k. o autosta josta loota tulee.

Häh? Miksi?

[9000LPT]

niin ja ed. lisäksi suosittelemme lämpimästi myös ottamaan vetarit k. o autosta josta loota tulee.

Häh? Miksi?

Vetarin kupit ovat vanhemmissa pienemmät. Onnistuu myös vaihtamalla laatikon kupit vanhasta laatikosta olemalla huolellinen.

[Mertmi]

niin ja ed. lisäksi suosittelemme lämpimästi myös ottamaan vetarit k. o autosta josta loota tulee.

Häh? Miksi?

Vetarin kupit ovat vanhemmissa pienemmät. Onnistuu myös vaihtamalla laatikon kupit vanhasta laatikosta olemalla huolellinen.

Näin mie ainaskin tekisin ja olen tehnytkin, että käytetään auton alkuperäisiä vetoakseleita ja vetarin maljoja. Ei niitä vetoakseleita pidä mennä sotkemaan autojen välillä. Tiedettävästi -86 -87 on ollut liian lyhyttä akselia jne. Murheena lähinnä se, että sopivassa hypyssä voi tripodi hypätä pois maljasta ja sitten tulee pahaa jälkeä...

[Jorppe]

...Lujempihan tuo nelivaihteinen on ja siinämielessä ihan hyvä vehje. ...

...On sitten vielä muistutettava, että neljä- ja viisivaihteisissa suurin vaihde on suora, elikkäs vaihteistojen väliset erot suurimman vaihteen välityssuhteista johtuu vain ja ainoastaan perävälityksestä ja ensiövälityksestä.

Suosittelen ottamaan kokovaihdevivuston samasta autosta, josta vaihteistokin on otettu. Eroina on esimerkiksi se keppiasetelman pohjaosa. Lisäksi riippuen vuosimalleista viisivaihteisissa on sisäinen tai ulkopuolinen kepin keskitys.

Hmm... Jos oletetaan että mulla on sanotaan vaikka Saab 99 vuosimallia 7x, niin onko tuollaisiin vehkeisiin millanen homma lähteä puljaamaan viisvaihteista lootaa, meneekö etukiinnike jokatapuksessa 99:stä, ja täytyykö vaihdevivusto sovitella satkusta vai kelpaako alkuperäinen? Eikös satkun palikoilla saisi kestävämmän virtalukonkin siinä sivussa.

Miten välityserot 4 vs. 5 vaihdetta? Kumpi on kivempi leikkiä (kiihtyvyys, välitykset), vai pohjaako koko homma siihen perän ja enskan valintaan? Kestokyky on siis nelilovisessa parempi, ok. Mutta minkä ikäisissä autoissa noita on vielä ollut, ts. löytyykö uudempien napojen+vetarien (4x108) kanssa yhteensopivia lootia, vai täytyykö jumpata vetarinmaljoja?

huh. tulipas kysymyksiä

[axtec]

mulla on vm-80 tupliksessa uuden jaon navat ja vm-84 nopan vetarit ja laatikko.

[Mertmi]

Hmm... Jos oletetaan että mulla on sanotaan vaikka Saab 99 vuosimallia 7x, niin onko tuollaisiin vehkeisiin millanen homma lähteä puljaamaan viisvaihteista lootaa, meneekö etukiinnike jokatapuksessa 99:stä, ja täytyykö vaihdevivusto sovitella satkusta vai kelpaako alkuperäinen? Eikös satkun palikoilla saisi kestävämmän virtalukonkin siinä sivussa.

No, siis tuossa minun 99 -78:ssa on 900 -89:n viislovinen loota. Vaihtoon meni vetarin maljat (otin vanhasta lootasta), ensiövaihteen kansi (otin tämänkin vanhasta vaihteistosta), koko vaihdevivusto. En tiedä millä tapaa virtalukko olisi kestävämpi? Ihan samanmoinen se ainakin tuossa -78:ssa oli. Yhtä heikko sanotaan. Virtalukon kestoiän pidentämiseksi allekirjoittaneen ajokkiin on muutettu esim. virtalukon starttipiuha ohjaamaan relettä, joka taasen kytkee vahvan virran starttimoottorille.

Miten välityserot 4 vs. 5 vaihdetta? Kumpi on kivempi leikkiä (kiihtyvyys, välitykset), vai pohjaako koko homma siihen perän ja enskan valintaan? Kestokyky on siis nelilovisessa parempi, ok. Mutta minkä ikäisissä autoissa noita on vielä ollut, ts. löytyykö uudempien napojen+vetarien (4x108) kanssa yhteensopivia lootia, vai täytyykö jumpata vetarinmaljoja?

huh. tulipas kysymyksiä

No vaihteiden väliset hyppäykset on tietysti isommat neljä vaihteisessa. Suurimman vaihteella ajettaessa moottorin kierrosluku tietenkin määräytyy ensiövaihteen ja perävälityksen mukaan. On tottakai luonnollista, että nuo molemmat yhdessä vaikuttavat kaikkiin vaihteisiin pakki mukaan lukien. Kiihtyvyys yms. asiat on tietenkin riippuvaista moottorin viritysasteesta ja moottorin luonteesta. Luonteella tarkoitan sitä, onko se kierroskone, missä kohtaa paras vääntö on jne.

Itse pidän tiheäksi välitetystä 5-lovisesta vaihteistosta tuossa omassa 99:ssä, jossa on senverta vakiota isompi ahdin, ettei se herää kunnolla alle 3000rpm:n. Toiset taasen pitää pitkiä välityksiä siitä hyvänä, että isolla ahtimella tehoja on niin rajummin, että kun se lähtee ahtamaan ja moottorista saadaan tehoa ulos, niin ei tarvitse heti sompailla seuraavaa vaihdetta silmään. Asioilla on tietysti monta eri näkökulmaa. Omasta mielestäni jos ahdin heräisi jo 2000rpm:ssä, niin vaihteisto voisi olla pidempivälitteisempikin. (Näin on esim. tuossa meidän 9-5:ssä.)

Tottakai vaihteistovälityksien valintaan vaikuttaa sekin, kuinka paljon autolla ajetaan maantieajoa ja moottoritietä, vai ajetaanko sillä enimmäkseen taajamassa, ja pienemmillä teillä. Tuo tiheävälitteinen loota 99:ssä on vähä tuskainen matka-ajossa. Melua "tyhjästä" ja vaikuttanee jonkinverran kulutukseenkin. Mutkaisilla pikkuteillä ja taajamassa tiheät välitykset on ihan mukava juttu. Kuten aiemmin jo mainitsin perä- ja ensiövälitys vaikuttaa kaikkiin vaihteisiin, joten esim. tuolla ajokkini vaihteistolla saavutetaan 2-vaihteella hyvä kiihtyvyys esim. kadunkulmasta lähdettäessä, koska moottorin kierrosluku on 2000rpm:n tuntumassa, siitä nousu 3000rpm:ään ja sit mennään jo rivakasti eteenpäin. Toisaalta myöskin ohitustilannetta ajatellen. 80km/h vauhdissa vaihto neloselle ja moottorin kierrosluku on näppärästi 3000rpm. Lati tiskiin, ahdin herää välittömästi, kiihtyvyys on taattua ja esim. rekan ohitus sujuu leikiten.

Vielä eräs asia perä ja ensiövälityksen merkityksestä. Vaihteiden väliset hyppäykset, eli kierrosluvun muutokset eivät tietenkään muutu mihinkään. Eli jos viitoselta neloselle hyppy on vaikkapa 80km/h vauhdissa 2500rpm->3000rpm. Niin harvemmalla perällä se vaan tapahtuu samalla tapaa 100km/h vauhdissa 2500rpm->3000rpm.

Neljävaihteisia löytyy 900 korjaamokirjan teknisen erittelyn mukaan vielä vuosimallista 1988. Luultavimmin ajokki onkin mallia 900c.

Uudempien napojen (108 jako) kanssa voi käyttää vanhempia vetareitakin. Eli 900:ssa uudempia kuin -81 tai -82. 99:ssä taisi vaihtua samoihin aikoihin? Se ikuvanha vetarimalli, jossa on se voimakkaasti ulospäin työntyvä napa ei käy 108 jaon napoihin. Käytännössä nuihin lootiin voi vaihtaa isommalla tai pienemmällä tripodilla olevat maljat kohtuullisella vaivalla, joten suosittelen käyttämään autossa alunperin olevia vetoakseleita, mikäli ne ovat uudemmat kuin -82. Jos ei, niin sitten esim. tuo Axtec:n autoon tehty ratkaisu, eli 90:n vetoakselit, niihin sopivat maljat ja 900 -88 tai uudemman navat (108 jaolla). Täytyy muistaa, että 900:ssa pidemmät vetoakselit, kuin 99/90:ssä. Eli vetoakseleita ei voi vaihdella ihan miten sattuu. Lisäksi automaatin ja manuaalin vetoakseleiden pituuksissa on tietääkseni eroja.

Siitä en osaa sanoa, onko tuo isompi tai pienempi tripodi lujuudeltaan erilainen. Molempien tyyppien suurin surma on ainakin meikäläisen purkamien yksilöiden kohdalla ollut rasvan puute, tai sen muuttuminen epämääräiseksi multamaiseksi ruosteen sekaiseksi möhnäksi.

[Jorppe]

Kiitos kovasti tietopaketista, Mertmi! Näyttää siis siltä, että ostoon menisi ainakin noppa ja uudemmilla navoilla varustettu satku ja jotain muuta pientä ja isompaa vielä Jos kuvitellaan vielä tämmöinen tilanne että autossa ei ole ollenkaan moottoria tai vaihteistoa valmiina, vaan kaiken joutuu sovittamaan jokatapauksessa 'tyhjän päälle' niin hyvä tietää vähäsen mitä lähtee hankkimaan

...täytyykö vaihdevivusto sovitella satkusta vai kelpaako alkuperäinen? Eikös satkun palikoilla saisi kestävämmän virtalukonkin siinä sivussa.

En tiedä millä tapaa virtalukko olisi kestävämpi? Ihan samanmoinen se ainakin tuossa -78:ssa oli. Yhtä heikko sanotaan.

Sanoin juu vähän väärin. Eli lähinnä mietin sitä vanhaa yksipuolisella hammastuksella olevaa avainta käytössä. Kun tuppaavat vissiin katkeilemaan helposti. Ainakin ysiviitosissa ja -kuutosissa ollut havaittavissa. Pitäisi melkein olla taas oletettu nykyinen (vm.72) ja uusi virtalukko vierekkäin niin tietäisi paremmin. Sitten ajallaan kunhan on uudet palikat hommattu...

[Mertmi]

Ihan mukavia juttuja nuo tommoset tekniikan päivitykset on. Esimerkiksi tuo 5-vaihteiseksi päivitys on varsin suoraviivainen operaatio ja osat käyvät paikalleen helposti. Kun valitsee sopivat komponentit, niin ei tarvitse lähteä edes katkomaan vetoakseleita ja hitsailemaan niitä, niinkuin monissa muissa härveleissä joutuu kuulemma tekemään. Ainoa juttu, minkä jouduin katkaisemaan oli se vaihdetanko, joka on 900:ssa pidempi kuin 99:ssä.

[Jorppe]

Ihan mukavia juttuja nuo tommoset tekniikan päivitykset on.

Ehdottomasti!

[fforslund]

Neljävaihteisia löytyy 900 korjaamokirjan teknisen erittelyn mukaan vielä vuosimallista 1988. Luultavimmin ajokki onkin mallia 900c.

900c:ssä on aina viistokeula ja 5-lovinen laatikko.
88vm. 4-vaihteisen malli on pelkkä 900 ja on pystykeulainen.