VP95t kirjoitti:Vanha ketju mutta koska otsikko liippasi läheltä niin tuupataan päivän valaisevin kokemus tänne.
Taustaa: Perheessä ollut MY02 9-5 Vector Wagon 3.0 TiD, MY07 9-3 TiDs SC ja viimeksi MY02 2.3t Vector Wagon. Viimeisin Femma perheessä aika tarkkaan 2,5 vuotta/90 tkm. Aika moni foorumilla listatuista tyyppivioista korjattu matkan varrella, Garrettikin vaihtui Mitsuun ja alkoholisoituikin se perskule. Turbon poikiessa koneesta meni sisältä vaihtoon kaikenlaista pientä, kuten kasa laakereita. Samoin kaikki taka-akselin puslat. Kaasuläppäkotelon Takala on putsannut useampaan kertaan jne. Kyllä te tiedätte. IMMU ja lambda ovat vielä hyllyssä tosin.
Muuten todella hienoa kyytiä vielä liki rippikouluiässä, mutta kun auto viettää kolme kertaa viikossa Tre-Hki moottoritiellä edestakaisin niin 240 000 km kohdalla kaipasi vähän tuoreempaa.
Melkoinen pohdinta, etsintä ja mietintä. Volvo, Audi, Mersu vai Saab? Sopivassa hintaluokassa kaikki muut ajettu jo 110.000 - 175.000 km. Ajomukavuutta ja turvaa kun etsittiin niin eihän tuohon Femman kokoluokkaan ole oikein muuta kuin liki 170 tkm ajetut V70 Volvot. Paljon ajettuja ja kalliita. Lähimmäksi pääsi Volvo V40 mutta kun D2 pikkunaku on nykymoottori ja autossa kaiken yliturvavarustelun johdosta tilat pienet niin ei oikein sytyttänyt.
No, osasyy siihen ettei Volvo natsannut oli oikeastaan se että peliin tuli mustaksi hevoseksi MY11 9-3 SS, tehtaan BioPower. Koska kotimaisesta biojäte-etanolista ei ole ollut kuin mukavia kokemuksia niin ei ollut iso asia siirtää huomio dieseleistä takaisin ekobensaan. Mitä nyt Femman säännöllisesti mitattu 11,2-12 l/100 km oli vähän korkeahko. Normaalilla bensalla pääsi 8,9 litraan joka ei ihan niin paha ollut. Kuitenkin, saisi se vähemmänkin kuluttaa. Mitään niistä kaikista käyntiongelmista jotka foorumilla on mainittu ei meillä esiintynyt 85.000 km etanolikilometrin aikana. Eikä bensapuolen vikojakaan esiintynyt.
Sedan-mallin linjakkuus, uusimman faceliftin mausteet ja 2-litrainen kone. Eipä kestänyt kauaa kun lauantain lehden ilmoituksen auto piti koeajaa. Tänään se sitten tehtiin. Moottoritiellä noin 60 % etanoliliemellä kulutus tipahti 7.5 litraan ja kun Linear-versiosta huolimatta autosta löytyivät osanahkapenkit, sähkösäätöinen kuskin penkki, toimiva puhelinsarja valmiina jne. niin Femmahan jäi sinne. Ysikolmosella ajetut 30.006 km eivät toki tilannetta huonontaneet. Netissä kun ne harvat 2011 bensatkin ovat vähintään yli 50 tkm ajettuja kaikki, dieselinä yleensä +100.000 km. Uusimmissakin Saabeissa siis jo jonkun verran kilometreja ja 9-3:n kohdalla mietitytti että miten se jaksaa 200.000 km.
No, se jää nähtäväksi mutta pointtini kuitenkin tässä oli se että kuten tiedetään, paljon ajavalle riittävän tuoreet Saabit alkavat olemaan kohta harvinaisia helmiä. Sääli, koska kyllä Saab on tehty tien päälle. Ajettavaksi, matkalle pisteiden A ja B väliin ja mahdollisimman pitkää reittiä vielä. Ei olla koskaan epäröinyt lähteä 12 vuotta vanhalla autolla esim. Lapin talveen.
No, kaiken vatuloinnin jälkeen kävi jälleen niin että päätös oli helppo. Saab vain jälleen myi itsensä. Se on kaikesta huolimatta persoonallinen, jämäkkä, laadukas (Muissa on vielä enemmän ongelmia yleensä) jne. Kaikista vaihtoehdoista se tarjosi tässä hetkessä enemmän halvemmalla. On
vaan ajajan auto...Ysikolmosenakin. Nyt jää nähtäväksi toteutuvatko kaikki täällä luetellut tyyppiviat vai päästäänkö helpommalla kuin Femman kanssa. Ylpeinä kuitenkin jatkamme Saab-linjalla.
