Lisävalojen (pitkät) kytkentä

[petrisa]

Minun mielestäni ko. auton omat halogeenikaukovalot heijastinumpiossa ovat kerrassaan hyvät. Ei ole ikinä käynyt mielessäkään tarve lisäkaukovaloille. Minun mielestäni lisävalot keulalla ei ole koriste ja ovat aina altiina varastamiselle. Jos aikoo saada lisävaloista jotain todellista hyötyä ng9-3:ssa, ei ne voi olla kovin huonot. Varmasti hyvät (ksenon tai led) lisäpitkät auttavat, mutta tuskin ovat kovin halpoja ja sitä suuremmalla syyllä rosvoja kiinnostaa.

Samassa umpiossa olevat linssilähivalot eivät ole minun mielestäni aivan samalla tasolla kuin nuo alkuperäiset pitkät. Joskin hyvät lähivalot siinäkin, kun vertaa moneen muuhun nykyautoon ilman ksenoneita. Samea umpion "lasi" tietenkin vaikuttaa myös pitkiin, mutta sehän on hiottavissa kuntoon.

Jokainen asentaa ne miten itselle tuntuu parhaimmalle (alkuperäisen valmiuden kautta tai ilman sitä), jos lisäkaukovaloja tarvitsee. Pääasia lienee, että se onnistuu kohtuullisella vaivalla.

[Baabel]

Minun mielestäni ko. auton omat halogeenikaukovalot heijastinumpiossa ovat kerrassaan hyvät. Ei ole ikinä käynyt mielessäkään tarve lisäkaukovaloille. Minun mielestäni lisävalot keulalla ei ole koriste ja ovat aina altiina varastamiselle. Jos aikoo saada lisävaloista jotain todellista hyötyä ng9-3:ssa, ei ne voi olla kovin huonot. Varmasti hyvät (ksenon tai led) lisäpitkät auttavat, mutta tuskin ovat kovin halpoja ja sitä suuremmalla syyllä rosvoja kiinnostaa.

Samassa umpiossa olevat linssilähivalot eivät ole minun mielestäni aivan samalla tasolla kuin nuo alkuperäiset pitkät. Joskin hyvät lähivalot siinäkin, kun vertaa moneen muuhun nykyautoon ilman ksenoneita. Samea umpion "lasi" tietenkin vaikuttaa myös pitkiin, mutta sehän on hiottavissa kuntoon.

Jokainen asentaa ne miten itselle tuntuu parhaimmalle (alkuperäisen valmiuden kautta tai ilman sitä), jos lisäkaukovaloja tarvitsee. Pääasia lienee, että se onnistuu kohtuullisella vaivalla.

täällä on ollu 3 vuotta lisäpitkät keulalla kiinni katsastusta lukuunottamatta.. eihän nää hyvät halpoi ole mutta kyllä näkee. Mitä varastamiseen tulee nii tuskin noi loppujen lopuks ketään kiinnostaa... ei niil oo hirveetä rahallista jälleen myyntiarvoa. itellä on ollu tyrkyllä 2vuotta kunnes tänne muutin ja auto seisoo autotallissa eivät kelvanneet 400euron xenonit varkaille

[aero]

Jos haluaa kytkeä tähän oman releen, on sen jännite suodatettava. Ottamalla jännite diodin kautta releelle ja siihen releen käämin rinnalle tarpeeksi iso konkka, pysyy jännite suodatettuna tasajännitteenä. Näin ollen rele ei "pärise". Tuo tarpeeksi iso konkka on hyvä olla vähintään useamman sadan mikrofaradia. Liian iso se ei koskaan voi olla. Vaikka muutamat tuhat faradiakin käy.

Mieluummin sopiva kuin liian iso konkka. Se nimittäin ainakin teoriassa voi olla liian iso, etenkin jos mennään faradi-, saatika mainittuun kilofaradiluokkaan. Sen lisäksi että rc-aikavakiot pätevät myös konkan lataamiseen (jolloin liian iso konkka voi aiheuttaa pärinää alkuun kun pitkät on kytketty päälle), pätevät ne myös lisävalojen sammumiseen. Tarkoittaa käytännössä sitä, että jos rele ottaa ohjausvirtaa 100mA (lonkkaheitto, en jaksa penkoa/mitata oikeata lukua), niin 1F konkalla lisävalot palaisivat vielä helposti kymmenisen sekuntia, ehkä reilusti ylikin, pitkien sammuttamisen jälkeen, mikä ei ole millään tavalla toivottava efekti. Niiden pitää sammua heti samalla hetkellä kuin auton omien pitkien, eikä edes puolta sekuntia (tekee 22m välimatkan kutistumisen, kun vastakkain lähestyvät autot ajavat 80km/h) myöhemmin.

[petrisa]

Joo, näin on.
Kirjoitin liian "karkeasti". Joku kohtuus tietenkin pitää konkan kanssa olla. Ei tietenkään mitään autovahvarikonkkaa, jotka ovat jo faradi-luokassa.

Tarkoitin tuolla liian isolla sitä, että vaikka aikavakio on turhankin suuri ei sillä tässä tapauksessa ole juurikaan merkitystä. Parempi tähän kytkentää liian iso aikavakio kuin liian pieni. Tottakai se kohtuus!

Aikavakio vaikuttaa latautumiseen ja purkautumiseen, kuten todettiin. Jos ajatellaan liian isoa aikavakiota, sen täyteen varautuminen kestää useamman pulssijakson. Se varautuminen kestää vähän pidempään. Samoin iso konkka purkautuu hitaammin. Tarkoittaisi käytännössä sitä, että lisävalorele vetää ja päästää viiveellä, siitä hetkestä, kun auton omat pitkät syttyvät ja sammuvat. Viive on niin olematon, ettei sitä normaalisti huomaa saati sillä olisi käytännön merkitystä. Näin silloin, kun käytetään kohtuullisia faradimääriä (ei niitä autovahvarikonkkia).

Vaikka pari esimerkkiä.
1. Autoreleen käämin resistanssi on n. 100 ohmin luokkaa. Käyttämällä 1000uF konkkaa tulisi aikavakioksi n.70 ms (7 sadasosa sekuntia). Eli konkan täyteen latautuminen/varuksen purkautuminen kestää alle sekunnin kymmenyksen. Ei käytännön merkitystä.

2. Käyttämällä 1uF konkkaa tipahtaa aikavakio tuhanteen osaan edellisestä eli n. 70us. Tämä tarkoittaisi sitä, että jännitepulssitaajuuden on oltava n. 7 kHz, jotta konkka ehtii aina jännitepulssin päällä ollessa latautua. Kun taajuus on 7 kHz on koko jakson pituus (sekä jännite päällä että pois) tupla-aika eli 140 us. Puolijakson aika on tuo 70us. Konkka siis ehtii latautua silloin juuri ja juuri tuon yhden puolijakson aikana, mutta se taas ehtii toisaalta purkautua toisen puolijakson aikana. Jännite ei kunnolla pysy stabiilina releellä.

En nyt mistään löytänyt tähän hätään mikä on tuo valojen pulssisähkön taajuus, mutta uskoisin sen olevan väh. useamman kilohertzin luokkaa. Jopa kymmenen kilohertzin luokassa. Todellisuudessa sähkön pulssi on ajallisesti suurimman osan päällä, koska raakajännite on laturin tuottama jonkin verran yli 14V ja sähköä pätkimällä sen tehollisarvoksi tulee 13,5V polttimoille. Siten jopa käytännössä ufaradiluokan konkka tulee riittämään, koska jännitteen 0-tila (pois päältä) on ajallisesti lyhyt. Ilman konkkaa rele yleensä pärisee, ellei se ole poikkeuksellisen hidas mekaanisesti.

Kun tuon aikavakion määrää releen käämi ja konkka (diodi estää halogeenin vaikuttamasta tähän), niin sen saa helposti riittäväksi ihan tavallisella elektroniikka laitteiden virtalähteiden konkalla. Ne jotka on juuri tarkoitettu jännitteen suodattamiseen eli niitä elkoja. Normaaleissa tasasuuntausvirtalähteissä (50Hz verkkovirtaa suodatetaan) ne ovat yleensä (riippuu antovirrasta) muutamia tuhansia mikrofaradeja ja hakkurivirtalähteissä (käytetään kymmenien jopa muutaman sadan kilohertzin taajuutta) ne ovat pienempiä.

Tässä tapauksessa ei ole haittaa kohtuudella ylimitoittaa konkkaa, koska sen vaikutus on parempi niin kuin liian pienellä konkalla. Sekunnin kymmenyksen viive toiminnassa ei ole pahasta vs. releen päriseminen.

[petrisa]

Vielä unohtui yksi juttu.....

Käyttämällä jotain järisyttävän isoa konkkaa, kestää sen latautuminen melko kauan. Tuona aikana siinä valojen virtapiuhassa, mistä heräte on otettu, kulkee normaalia suurempi virta. UEC voi tulkita tämän viaksi virtapiirissä ja kytkee sähköt pois. Muistaakseni 100W kuormaa ylittävä virta on tuo raja.

Enkä nyt heti aluksikaan uskonut, että kukaan, joka näihin hommiin ryhtyy, olisi ollut niin "järjen köyhä", että olisi jonkun faradiluokan autokonkan tähän paikkaan kytkenyt. Pidin itsestään selvänä näitä hommia tekevien tietävän edes perusasiat sähköstä ja elektroniikasta. Onhan tuollaiset autokonkat jo sitä kokoluokkaakin fyysisesti, että "hälytyskellojen" jo pitäisi soida, mikäli sitä olisi tuonne valoreleelle kytkemässä.
Oliko se sitten virhearvio, mene ja tiedä .

[Mimmikoira]

Valitettavasti valoille ajetaan ainoastaan P-väylän nopeutta, eikä se ole mitään useamman kilohetzin luokkaa.
Kannattaisi ihan oikeasti miettiä, mitä ohjeita antaa kun joku voi oikeasti noudattaa niitä pilkuntarkasti.

[aero]

Enkä nyt heti aluksikaan uskonut, että kukaan, joka näihin hommiin ryhtyy, olisi ollut niin "järjen köyhä", että olisi jonkun faradiluokan autokonkan tähän paikkaan kytkenyt. Pidin itsestään selvänä näitä hommia tekevien tietävän edes perusasiat sähköstä ja elektroniikasta. Onhan tuollaiset autokonkat jo sitä kokoluokkaakin fyysisesti, että "hälytyskellojen" jo pitäisi soida, mikäli sitä olisi tuonne valoreleelle kytkemässä.
Oliko se sitten virhearvio, mene ja tiedä .

Koskaan ei kannata olla varma, ettei joku onnistuisi pitämään internettiin kirjoitettua mainintaa totena . Etenkään, kun teikäläisenkin kirjoituksista paistaa reilusti enemmän ymmärrys kuin arvelu, niin niitä on helpompi uskoa ajattelematta kuin joitain muita tekstejä. Tuon takia ajattelin heti kättelyssä paikata tuon virheen. Millifaradiluokka hyväksytään, se on melko varmasti sopivalla tontilla sekä fyysisesti että sähköisesti

[petrisa]

Autossa on P-väylänopeus 500 kbps, I-väylänopeus 33 kbps ja K-väylänopeus (yksijohtiminen) 10 kbps.

Valot eivät ole suoraan väylässä, joten niillä ei siinä mielessä mitään tekemistä väylän nopeuksien kanssa. UEC stabiloi puolijohde lähdöllä auton akku/laturin tuottaman jännitteen 13,5 Voltiksi. Pulssisuhdetta muutetaan niin, että jännitteen tehollisarvo on tuo mainittu. Toiminalla on "tietty" taajuus eli sisältää oskillaattorin. Taajuus ei muutu vain pulssisuhde. UEC kehittää tämän taajuuden itse. Valot ovat väyläohjattuja ja valvottuja UEC:n kautta. Väylällä on tieto eri valojen kytkemisestä ja vastaavasti niiden toimintakunnosta. Tämän vuoksi puhutaan väyläohjatuista valoista. Itse polttimoiden PWM-toimintataajuus voi olla jotain ihan muuta.
Aivan samalla tavalla ohjataan ACC ilmastoinnissa sisätilan puhaltimen pyörimisnopeutta PWM-tehonsäädöllä. Sen toiminnan taajuus on 2 kHz, eikä siis ole mikään väylänopeus. ACC kehittää ko taajuuden itse.
Mainitaan vielä, että esim. turbon ahtopaineen säätömagneettiventtiiliäkin ohjataan PWM-sähköllä, jonka taajuus on 32Hz.

Halogeenipoltin kuin myös puhaltimen moottori ovat niin "hitaita", ettei niiden tehonsäätöön käytetyn pulssisähkön taajuden tarvitse olla korkea. Moottori pyörii vakionopeudella ja poltin palaa samalla kirkkaudella vaikka sähkö pätkii.
Suuritaajuiset PWM ohjaukset ovat hakkurivirtalähteissä, jotka voivat olla vaikka jonkin elektroniikkalaitteen virtalähde. Tällainen PWM-säädelty jännite toimii kunhan taajuus on kyseiselle kohde laitteelle riittävän suuri. Liian alhainen voi aiheuttaa ongelmia. Hyvä esimerkki on valaistuksen himmentimet. Hehkulampuille tarkoitetut suoraan verkkosähköä leikkaavat säätimet eivät aina sovellu kaikille led-lampuille tai led- muuntajille. Täytyy hankkia nk. elektroninen himmennin. Siinä on toimintataajuus paljon suurempi kuin verkkosähkön eikä tule ledien vilkkumisia säätöä käytettäessä.

Suurella taajuudella/nopeudella toimiva PWM ohjaus toimii tietenkin myös halogeenipolttimolle, mutta sen ei sitä tarvitsisi olla ilman välkkymistä. Suurella taajuudella toimiva hakkuri nostaa aina jonkin verran kustannuksia elektroniikkkaosien myötä ja suuressa määrässä valmistusta siitä tulee jo merkittävä tekijä. Siksi vain tietyyn tarkoitukseen tehty hakkuri ei kannata olla tarpeettoman suuritaajuinen. Kun tällainen hakkurin suodattamaton jännite (mitä UEC jännite on), halutaan tasata eli muuttaa sykkivä tasajännite aidoksi tasajännitteeksi siihen tarvitaan suotokonkka. Isosta suotokonkasta ei ole haittaa, kuin mitä nyt hinta ja fyysinen koko tai pieni viive päälle/pois. Tämän vuoksi, jos ei ole varmaa tietoa PWM sähkön toimintataajuudesta ja se voi mahdollisesti olla alhainenkin, on syytä käyttää "riittävän" isoa konkkaa. Mikäli taajuus onkin suurempi, ei se isompi konkka kuitenkaan haitaksi ole. Toisinpäin (pieni konkka, matala taajuus) syntyy huonosti suodatettua sähköä.

Sen konkan valinnasta en ole pilkuntarkkoja ohjeita antanutkaan vaan nimenomaan suuntaviivoja. Ja kokeilemalla ei (tässä paikassa) mitään vahinkoa tule. Liian pieni konkka aiheuttaa releen pärinää ja taas selkeästi liian iso konkka sitä toimintaviivettä releellä.
Kuka uskoo oikeasti, että UEC ohjaa valoja P-väylän nopeudella eli n. 500 kHz. Polttimoille menisi näin suuri PWM taajuus. Epäilen vahvasti. Tiedonsiirtonopeus, johon myös valot kuuluvat väylässä, niitä ei pidä sekoittaa tähän nk. jänniteregulaattoriin ja sen toimintataajuuteen. Toimilaitteen jännitteen ohjaus, olkoon nyt tässä ajovalot, on oma itsenäinen laite. Sitä ohjataan väylän kautta ja se välittää väylälle tilatietoja.

ps. UEC käyttää I-väylää valojärjestelmän ohjaus/valvonnassa
Miten tähän saadaan vielä P-väylä liitetyksi
Aikoinaan oli yleisohje suodatuskonkalle kokoaalto tasasuunnatulle verkkosähkölle (100Hz), 1000uF / 1A. Tuosta suuntaa kun huomio releen käämin virran ja pwm taajuuden. Virran pienentyessä tai taajuuden kasvaessa konkkaa voi pienentää.

[900i]

Kerron vain oman 9-3sc lisävalo kokemuksen. Hella rallye1000 vanhat pyöreät 100wpolttimoilla olivat useamman vuoden paikallaan normaalilla vanhan ajan rele kytkennällä. Eikä ollut mitään oireita. Heräte parkin johdosta ilman katkaisijaa. En ole keksinyt katkaisijalle käyttöä kuin sumareissa. Jos valoa halutaan niin sitten niitä käytetään kaikkia pitkiä ainakun pitkät syttyy.

[petrisa]

No niin....
Viimeaikaisten keskustelujen perusteella päätinpä käydä mittaamassa omasta autostani minkälaista jännitettä sinne polttimolle tulee.

Tuloksia.
- tyhjäkäynnnillä jännite akun + navasta suoraan maihin 14,3V
- polttimon kannan + liitännästä suoraan maihin 13V, poltin paikallaan
- poltin ei paikallaan yli 14V, eli PWM-hakkuri ei toiminnassa ilman kuormaa
- pulssisuhde 93%
- taajuus ???? Hz, jätän arvon palstalaisille nyt hieman jännitystä mikä se mahtaa olla Veikkauksia .

Kun lasketaan tuosta raakajännitteestä 14,3V 93%:n pulssisuhde saadaan 13,3V, eli ei ihan tule se mitä WIS kertoo (13,5V). Virhe on vain 1,5%, joten mennee käytetyn yleismittarin epätarkkuuteen (mittausvirheeseen). Riittävän tarkka kuitenkin.
Polttimolla ei tietenkään ole aivan sama jännite kuin mihin UEC sen säätää vaan hiukan alempi, johtuen johtimien häviöistä.

Vielä siitä PWM-taajuudesta.
Sen verran voin paljastaa, että tähän mennessä itse esittämäni arvio suotokonkan suuruudesta, jota olen esittänyt, pitää aika hyvin paikkaansa. Poislukien tietenkin ne autovahvistinsuotokonkat, joita nyt en alunperin tarkoittanutkaan, vaan nimenomaan normi virtalähteissä käytettyjä konkkia.
Pahoittelen sitä, jos on joku käsittänyt väärin .

[petrisa]

Jos haluaa kytkeä tähän oman releen, on sen jännite suodatettava. Ottamalla jännite diodin kautta releelle ja siihen releen käämin rinnalle tarpeeksi iso konkka, pysyy jännite suodatettuna tasajännitteenä. Näin ollen rele ei "pärise". Tuo tarpeeksi iso konkka on hyvä olla vähintään useamman sadan mikrofaradia. Liian iso se ei koskaan voi olla. Vaikka muutamat tuhat mikrofaradiakin käy. Jännitekesto vähintään 16V, mutta paremmin kestää (kestoikä) kun on riittävästi pelivaaa, joten 25V on siihen jo riittävä. Tuo diodi siksi, että konkka ei ole polttimon rinnalla eikä purkaudu sieltä vaan ainoastaan releen käämille. Näin ollen sen ei tarvitse olla mielettömän iso kapasitanssiltaan. Polttimon resistanssi on alhainen ja riittävän aikavakion saamiseksi, joka määräytyy PWM-sähkön taajuudesta, johtaisi isoon konkkaan. Nyt diodi päästää konkan varautumaan polttimolta päin, mutta konkka purkaa vain releelle.

Mainittaessa "mieluummin liian iso kuin liian pieni" pitää mielestäni käsittää kirjoitukseni sisältö tulkiten, että se isokin rajoittuu tässä tapauksessa noihin muutamiin tuhansiin uF:hin . Harmittavasti aluksi tuo mikro sana jäi pois toisesta lauseesta. Edellisessä se oli. Kirjoitusvirhe! Se on korjattu. Tosin mistäpä kukaan olisi tuhansien faradien konkkia löytänytkään .
Eli jokin etuliite siitä täytyi puuttua. Olisihan se tietenkin voinut olla milli ....
Mutta...ilmiselvän kirjoitusvirheen siitä alkuperäisestä kirjoituksesta täytyy huomata (kun tuhansien faradien konkkia ei löydy) ja parasta sitten kysyä, että jäikö etuliite pois .

[Baabel]

Onkos kukaan laittanut keulalle ledejä? toimiiko ne vai välkkyvätkö tai antavatko herjaa? olisi tarkoitus investoida lumilights 120wattisiin kattiloihin muttei uskalla josseivät toimi

[petrisa]

^ Oliko aikomus kytkeä nuo ledikaukovalot suoraan omien halogeni pitkien rinnalle?

Tuolla tavalla kytkettynä uskaltaisin veikata nyt pwm-taajuuden mitanneena, että tulevat välkkymään tai eivät jopa syty kunnolla ollenkaan. Hyvin suodatetut led-sarjat voisivat toimiakin, mutta eihän niistä varmaksi voi ennalta tietää. Jos teknisissä tiedoissa mainitaan toimivan suoraan pwm-sähköllä niin sitten tilanne muuttuu. UEC:n kannalta olennaista on, ettei yhden polttimon osalta ylitetä 100W kuormaa. Sitä ei tapahdu, jos yhden led-polttimon teho jää alle 45W.

Jos taas tekee sen tässä ketjussa esitetyllä tavalla, asentamalla käyttäen UEC:n valmiutta, pitäisi UEC:n lisävaloille lähtevä sähkö olla ilma tuota pwm-regulointia. Sitä en tiedä onko pulssisähköä. Voi hyvinkin olla, koska sekin on kai alunperin tarkoitettu halogeenipoltin lisävaloille. Joten kytkemällä xenon- tai led-lisävalot ongelmat ovat ilmeisiä. Mikäli tämän lisävalolähdön sähkö on "raakaa" eli suoraan akkujännitettä, ei led-valojen kanssa ongelmia pitäisi tulla. Oikeastaan se tieto, että kuuluuko UEC:n lisävalo(lisävaruste) lähtö vikadiagnostiikan piiriin, auttaisi ennalta arviomaan tilannetta. Mikäli kuuluu, on oletettavaa, että sähkö olisi silloin myös pwm-moduloitua.

Joka tapauksessa lisävalokytkentä tekemällä se nk. perinteisellä tavalla eli rele-ohjauksella toimii, kunhan saa releen ohjaukselle tulevan sähkön suodatettua niin, ettei rele "pärise". Kun rele saadaan toimimaan ilman merkittäviä viiveitä ja räpsyttelyä, sen kärkien kautta otetaan suoraan akulta sähkö lisävaloille. Ja lisävalot toimivat.
Muistaakseni jossain olen nähnyt myytävän valmiina olevaa johtosarjaa suodatuksen kanssa. Nämä oli kai tarkoitettu lähinnä jälkiasennusxenoneja varten tapauksissa, joissa auton alkuperäiset valot ovat pwm-sähköllä. Sitä en muista, että mitä kaikkea se sarja sisälti; oliko rele, keinokuorma jne. Löytyy varmaan verkkokaupoista, jotka myyvät jälkiasennusxenoneita, tarkempia kuvauksia tuotteesta. Tietenkin voi olla, ettei sarjaa enää myydä, kun markkinoilla on jo valmiiksi xenonballasteja, jotka käyvät suoraan pulssisähkö ja diagnostiikan piiriin kuuluvan halogenipolttimon tilalle.

[kalle37]

Ihan normi jytyä on uec:n lisävaloille tuleva jännite. Mulla oli edellisessä kulkineessa lisävalot jotka oli xenon sarjalla modattu.
Eikä mitään vilkkumista tapahtunut.

[petrisa]

Ihan normi jytyä on uec:n lisävaloille tuleva jännite. Mulla oli edellisessä kulkineessa lisävalot jotka oli xenon sarjalla modattu.
Eikä mitään vilkkumista tapahtunut.

Tuohan sitten mahdollistaa sen, että tätä valmiutta käyttäen myös led-lisävalot toimisivat (olettaen kalle37:n xenonien olleen perussarjaa, ei väyläautoon). Ellei siihen ole syystä tai toisesta halua/ole mahdollisuutta tätä valmiutta käyttää, pitää siten tehdä omat perinteiset asennukset hieman "virittämällä".