1. Minulla ei ole juuri nyt tarkoitus ottaa mitään virtaa mihinkään.
2. Viestini tarkoitus oli pohtia, voiko takasumuvalo seota, josko järjestelmä luulee, että vaunu on perässä, kun sulakkeelta otetaan virtaa. Pohdiskelua ei liene tarpeen perustella.
Kysymys virtapistokkeista?
Re: Kysymys virtapistokkeista?
Ristom: tämä tieto riittää jo aivan hyvin, eikä arvailuja tarvitse perustella sen enempää.
Mimmiltä sensijaan haluaisin kuulla selvitystä, miten auton takasumuvalon tai minkään muunkaan toiminnan voi saada sekaisin kyseisessä tapauksessa. Poislukien tietenkin sulakkeen palamisen ylikuorman seurauksena.
Mimmiltä sensijaan haluaisin kuulla selvitystä, miten auton takasumuvalon tai minkään muunkaan toiminnan voi saada sekaisin kyseisessä tapauksessa. Poislukien tietenkin sulakkeen palamisen ylikuorman seurauksena.
Vikakoodinlukua: Op-Com (Saab+Opel), VCDS (VAG-konserni)
Re: Kysymys virtapistokkeista?
Mimmi: tarkoitit ilmeisesti minua "petrisa".
En minä siitä mitään ongelmaa saa, ei siitä olekaan kysymys.
Kysymys on siitä, että vastasit toisen esittämään kysymykseen ja tämä on kuitenkin kaikille avoin palsta. Vastauksesi: "voi" (tarkoitat tällä häiriötilannetta takasumuvalon toiminnassa) vain herätti minussa mielenkiintoa.
Palstaa tulee seurattua suhteellisen aktiivisesti ja jonkin verran sähköstä ja elektronikkasta luulen ainakin tietäväväni (ollut ammattina jo yli 20v), niin en voinut olla pyytämättä perusteluja vastauksellesi. Perustelut joko teoreettiset tai empiiriset ovat paikallaan, ellei kyseessä ole puhdas arvaus.
Taitaa olla ammattini (opettaja: sähköala, elektroniikka ja tietoliikenne) vika, että en tyydy useinkaan näissä asioissa arvailuihin vaan tietämykseen (teoriaan tai kokemukseen).
Tästä ei kannattane Mimmi ottaa sen suurempia murheita, eikä herneitä nenään.
Mielenkiinnosta olisin vain halunnut kuulla tarkemman selvityksen (miten päädyit esittämääsi vastaukseen) Ristom:n esittämään kysymykseen.
No se siitä.
En minä siitä mitään ongelmaa saa, ei siitä olekaan kysymys.
Kysymys on siitä, että vastasit toisen esittämään kysymykseen ja tämä on kuitenkin kaikille avoin palsta. Vastauksesi: "voi" (tarkoitat tällä häiriötilannetta takasumuvalon toiminnassa) vain herätti minussa mielenkiintoa.
Palstaa tulee seurattua suhteellisen aktiivisesti ja jonkin verran sähköstä ja elektronikkasta luulen ainakin tietäväväni (ollut ammattina jo yli 20v), niin en voinut olla pyytämättä perusteluja vastauksellesi. Perustelut joko teoreettiset tai empiiriset ovat paikallaan, ellei kyseessä ole puhdas arvaus.
Taitaa olla ammattini (opettaja: sähköala, elektroniikka ja tietoliikenne) vika, että en tyydy useinkaan näissä asioissa arvailuihin vaan tietämykseen (teoriaan tai kokemukseen).
Tästä ei kannattane Mimmi ottaa sen suurempia murheita, eikä herneitä nenään.
Mielenkiinnosta olisin vain halunnut kuulla tarkemman selvityksen (miten päädyit esittämääsi vastaukseen) Ristom:n esittämään kysymykseen.
No se siitä.
Vikakoodinlukua: Op-Com (Saab+Opel), VCDS (VAG-konserni)
Re: Kysymys virtapistokkeista?
Samasta WIS:stä olen myös itse asian tarkistanut.
Varmasti ongelmia tulee, mikäli sulakkeen saa palamaan. Silloin sitä sähköä ei ole, kuten Mimmi totesi. Muussa tapauksessa sitä on.
Kytkennän mukaan ennen sulaketta (eikä itse sulakkeessa) ei ole mitään mistä tunnistetaan johtimessa kulkeva virta. Täten ei siis voida sitä kautta tulkita virheellisesti, että vetokoukun sähköpistokkeeseen olisi jotain kytketty. Ainoa mahdollisuus olisi siis tunnistaa pieni jännitteen aleneminen, kun johtimesta otetaan virtaa johonkin muualle. Vetokoukun väyläohjaimeen tulee kahdesta eri johtimesta (sulakkeen kautta) jännitteensyöttö. Mikäli toisen sulakkeen jälkeen "ryöstetään" virtaa jonnekin muualle, ja etenkin virran ollessa kohtuullisen suuri, alenee tässä liitännässä jännite hiukan johtimessa tapahtuvan jännitehäviön vuoksi jonkin verran verrattuna toiseen kuormittamattomaan johtimeen. Täten siis väyläohjaimelle menevissä jännitesyötöissä on pieni jännite-ero. Tästä väyläohjain voi tykätä "kyttyrää".
Väyläohjain tunnistaa, ettei virta mene vetokoukun pistokkeeseen, koska kaikki vetokoukun pistokkeen liitännät menevät sen ohjaaman pääteasteen kautta, joka sisältää kuormitus (virta) tunnistuksen.
En itse ole kokeillut koemielessäkään mitään vastaavaa virranottoa vetokoukun sulakkeesta/sulakkeista, joten en pysty sanomaan onko vetokoukun väyläohjaimessa näin rakennettua herkkää jännitetunnistusta ja sitä kautta vikadiagnostiikkaa.
Periaatteessa se on hyvinkin mahdollista, koska ohjaimeen menee kaksi jatkuvaa virransyöttöä sekä niiden rinnalta myös pääteasteeseen. Tällä kytkennällä ohjain pystyy nyt tunnistelemaan mahdollisia jännite-eroja.
Varsinaiseen kysymykseen en siten voi antaa minä ainakaan varmaan vastausta.
Tilanne on kiinni vetokoukun sähkösarjan väyläohjaimen sisäisestä toiminnasta.
Pelkästään WIS:n sähkökaaviosta tätä ei voi sanoa. En ole lukenut WIS:stä enkä muualtakaan, miten vikadiagnostiikka vetokoukun väyläohjaimeen on toteutettu tarkasti otttaen. Mimmihän voisi valaista asiaa, näin kovasti siitä kiinnostuneelle.
Varmasti ongelmia tulee, mikäli sulakkeen saa palamaan. Silloin sitä sähköä ei ole, kuten Mimmi totesi. Muussa tapauksessa sitä on.
Kytkennän mukaan ennen sulaketta (eikä itse sulakkeessa) ei ole mitään mistä tunnistetaan johtimessa kulkeva virta. Täten ei siis voida sitä kautta tulkita virheellisesti, että vetokoukun sähköpistokkeeseen olisi jotain kytketty. Ainoa mahdollisuus olisi siis tunnistaa pieni jännitteen aleneminen, kun johtimesta otetaan virtaa johonkin muualle. Vetokoukun väyläohjaimeen tulee kahdesta eri johtimesta (sulakkeen kautta) jännitteensyöttö. Mikäli toisen sulakkeen jälkeen "ryöstetään" virtaa jonnekin muualle, ja etenkin virran ollessa kohtuullisen suuri, alenee tässä liitännässä jännite hiukan johtimessa tapahtuvan jännitehäviön vuoksi jonkin verran verrattuna toiseen kuormittamattomaan johtimeen. Täten siis väyläohjaimelle menevissä jännitesyötöissä on pieni jännite-ero. Tästä väyläohjain voi tykätä "kyttyrää".
Väyläohjain tunnistaa, ettei virta mene vetokoukun pistokkeeseen, koska kaikki vetokoukun pistokkeen liitännät menevät sen ohjaaman pääteasteen kautta, joka sisältää kuormitus (virta) tunnistuksen.
En itse ole kokeillut koemielessäkään mitään vastaavaa virranottoa vetokoukun sulakkeesta/sulakkeista, joten en pysty sanomaan onko vetokoukun väyläohjaimessa näin rakennettua herkkää jännitetunnistusta ja sitä kautta vikadiagnostiikkaa.
Periaatteessa se on hyvinkin mahdollista, koska ohjaimeen menee kaksi jatkuvaa virransyöttöä sekä niiden rinnalta myös pääteasteeseen. Tällä kytkennällä ohjain pystyy nyt tunnistelemaan mahdollisia jännite-eroja.
Varsinaiseen kysymykseen en siten voi antaa minä ainakaan varmaan vastausta.
Tilanne on kiinni vetokoukun sähkösarjan väyläohjaimen sisäisestä toiminnasta.
Pelkästään WIS:n sähkökaaviosta tätä ei voi sanoa. En ole lukenut WIS:stä enkä muualtakaan, miten vikadiagnostiikka vetokoukun väyläohjaimeen on toteutettu tarkasti otttaen. Mimmihän voisi valaista asiaa, näin kovasti siitä kiinnostuneelle.
Vikakoodinlukua: Op-Com (Saab+Opel), VCDS (VAG-konserni)
Re: Kysymys virtapistokkeista?
Jatketaan vielä noin yleisellä tasolla.
Usein kielletään ottamasta virtaa tietyistä paikoista. Syitä voi olla monia.
Ylikuormittuminen ja siten sulakkeen palaminen lienee tyypillisin.
Kuitenkin elektroniikan lisääntyminen ja erilaisten itsediagnostiikkajärjestelmien lisääntyminen tuo myös mukanaan erilaisia "ongelmia". Johtimen kuormitustunnistus suoraan tai vertaaminen toiseen johtimeen antaa mahdollisuuden mitata laitteiden ottamia virtoja. Mikäli mittausarvot eivät ole toleranssien sisällä, annetaan vikakoodi ja ryhdytään sen mukaisiin toimenpiteisiin.
Myös erilaiset elektroniikkalaitteet voivat aiheuttaa häiriöpulsseja virtajohtimeen, varsinkin sellaiset, joissa tähän asiaan ei ole paneuduttu. Ongelmia voi siis syntyä.
Kaikkeen on aina selityksensä ja ohjeita annetaan. Aina häiriötilanteita ei synny, mutta varma on varmaa, niin sanotusti. Tämän takia melko monet suosivat ylimääräistä virranottoa suoraan akusta. Ylimääräinen virranotto sulakkeelta, joka syötää virtaa/jännitettä jollekin herkälle elektroniikkalaitteelle, on aina pieni riski.
Tämän pienen "muotoseikan" ympärille kehkeytynyt keskustelu voitanee lopettaa ja todeta, että ongelmia VOI tulla. Kävi sitten todellisuudessa kummin tahansa, kyseinen vastaus ei ole väärä.
Halusin vain herättää keskustelua siitä, että mihin ongelma- tai ongelmaton tilanne perustuu. Sitä haluaa aina tietää vähän pintaa syvemmältä.
Usein kielletään ottamasta virtaa tietyistä paikoista. Syitä voi olla monia.
Ylikuormittuminen ja siten sulakkeen palaminen lienee tyypillisin.
Kuitenkin elektroniikan lisääntyminen ja erilaisten itsediagnostiikkajärjestelmien lisääntyminen tuo myös mukanaan erilaisia "ongelmia". Johtimen kuormitustunnistus suoraan tai vertaaminen toiseen johtimeen antaa mahdollisuuden mitata laitteiden ottamia virtoja. Mikäli mittausarvot eivät ole toleranssien sisällä, annetaan vikakoodi ja ryhdytään sen mukaisiin toimenpiteisiin.
Myös erilaiset elektroniikkalaitteet voivat aiheuttaa häiriöpulsseja virtajohtimeen, varsinkin sellaiset, joissa tähän asiaan ei ole paneuduttu. Ongelmia voi siis syntyä.
Kaikkeen on aina selityksensä ja ohjeita annetaan. Aina häiriötilanteita ei synny, mutta varma on varmaa, niin sanotusti. Tämän takia melko monet suosivat ylimääräistä virranottoa suoraan akusta. Ylimääräinen virranotto sulakkeelta, joka syötää virtaa/jännitettä jollekin herkälle elektroniikkalaitteelle, on aina pieni riski.
Tämän pienen "muotoseikan" ympärille kehkeytynyt keskustelu voitanee lopettaa ja todeta, että ongelmia VOI tulla. Kävi sitten todellisuudessa kummin tahansa, kyseinen vastaus ei ole väärä.
Halusin vain herättää keskustelua siitä, että mihin ongelma- tai ongelmaton tilanne perustuu. Sitä haluaa aina tietää vähän pintaa syvemmältä.
Vikakoodinlukua: Op-Com (Saab+Opel), VCDS (VAG-konserni)
Re: Kysymys virtapistokkeista?
Ei tästä ongelmia ole tullut, minua ei ainakaan ole tämän takia pysäytetty..
Koukun sulakkeen kannasta lainaaminenhan on sikäli vielä oma juttunsa, että lainaamista harkitsevat vain ne, joilla koukkua ei ole. Tällöin ei nähdäkseni tarvita tarkkaakaan diagnostiikkaa, kun voidaan todeta, että siltä nastalta menee virtaa. Se, että tulkitseeko järjestelmä sen niin, että kärry on perässä ja lopettaa sumuvalon toiminnan, on se asia, jota en tiedä.
Itsellä on koukku nykyisessä ja seuraavassakin autossa, joten niin sanotusti ei koske mua. Virittelin kysymyksen ikäänkuin varoittavana vinkkinä, enkä edelleenkään tiedä, voiko järjestelmä tulkita kärryn olevan perässä?
Tuskin tästä asiasta saadaan kenenkään varpaita tallottua pahaan kuntoon, joten hymy huulille, kesä on tulossa! Ja vähän muutakin sitten kesällä....
EDITTIÄ: Edelliset kirjoitukset tarkemmin luettuani tulin tulokseen, että koska diagnostiikka on sulakkeen jälkeen, niin tyhjästä sulakepaikan kannasta voi lainata sekoittamatta takasumuvaloa.
Koukun sulakkeen kannasta lainaaminenhan on sikäli vielä oma juttunsa, että lainaamista harkitsevat vain ne, joilla koukkua ei ole. Tällöin ei nähdäkseni tarvita tarkkaakaan diagnostiikkaa, kun voidaan todeta, että siltä nastalta menee virtaa. Se, että tulkitseeko järjestelmä sen niin, että kärry on perässä ja lopettaa sumuvalon toiminnan, on se asia, jota en tiedä.
Itsellä on koukku nykyisessä ja seuraavassakin autossa, joten niin sanotusti ei koske mua. Virittelin kysymyksen ikäänkuin varoittavana vinkkinä, enkä edelleenkään tiedä, voiko järjestelmä tulkita kärryn olevan perässä?
Tuskin tästä asiasta saadaan kenenkään varpaita tallottua pahaan kuntoon, joten hymy huulille, kesä on tulossa! Ja vähän muutakin sitten kesällä....
EDITTIÄ: Edelliset kirjoitukset tarkemmin luettuani tulin tulokseen, että koska diagnostiikka on sulakkeen jälkeen, niin tyhjästä sulakepaikan kannasta voi lainata sekoittamatta takasumuvaloa.