T5 kannen virittelyä...

[otto82]

Voi olla että tämä aihe voisi kuulua myös projektit-osioon, mutta turinoidaan tällä kertaa tähän.

Eli aiheena on saabin lyhytlohkoinen T5 kansi, joka on määrä istuttaa 2.3 T5 lohkon päälle ja siitä käyttiksenä toimivaan vm. -91 tonnariin. Kyseinen auto siis 2.3 täyspaineinen turbo. Samalla olisi aikomus päivittää moottorinohjaus lh:sta trioniciin, joten jos jollain lukijalla on hyvät niksit siihen muutokseen niin laittaa vaikka yv:tä. Tai jatkaa tähän rautalankamallin asennusohjeella, tiedotteena muille moottorinohjauksen vaihtoa miettineille.

Aihiona siis vesa67 lahjoittama T5 kansi, jota jattelin pimenevien talvi-iltojen ratoksi harrastusmielessä hieman pyöritellä ja katsoa mihin siitä oikein on... Kannen kaveriksi olisi tulossa garrettin GT35 ahdin, omavalmisteinen imu- ja pakosarja / 3" pakohormi, isompaa välijäähdytintä ja kaikki ne muut pikku jutut, mitä tässä keksii/joutuu pohtimaan. Mahdollisesti muutellaan myös venttiilikoneistoa ja nokka-akseleita, jos tarttee.

Mutta sitten kannen ja sen imukanavien kimppuun (pakoset tehdään sitten sen mukaan mitä imukanavat lupaa)... Nopea virtausmittaus tälle kannelle antoi imupuolelle noin 195hv virtauksen, tästä sitten lähdemme tavoittelemaan sitä 280hv virtausta, joka minun penkissäni tuntuu olevan jonkinlainen maksimi 4-sylinteriselle kannelle (joko johtuu penkistä tai sitten en vain osaa).

Aivan alkuun nyppäsin kannesta venttiilinohjurit pois porttauksen helpottamiseksi ja nopean pähkäilyn jälkeen päätin poistaa myös seetit ja tehdä tilaa isommille venttiileille. Syynä tähän on, että vakiossa seetit ovat kanavaa pienemmät, milloin mihinkäkin suuntaan. Lisäksi kanavan muoto on omaan silmään jotenkin keskeneräinen tai jopa huono, kanavan kurkun suurentaminen luultavasti helpottaa hyvää muotoa haettaessa. Kaavailuissa olisi 35-36mm imuvenat näin alkuun.

Imukanavan suuaukko myös muuttuu jonkin verran, yläreuna hieman korkeammalla kuin vakio ja sivusuunnassa leveämpi. Mittoja laittelen huomenissa tai sitten kun muistan/ehdin.

Lopuksi muutama kuva (kännykällä kuvattu, joten laatu hieman heittelee):

Ohjurit ja seetit poistettu, kanavan kurkkuun koneistusta:Palotilasta
Imukanavan suuaukon mallinnusta ja esikoneistettu suuaukko:Mallinnusta, esikoneistettu
Hiukan valmiin näköistäkin saatu:Vaihe 1, Vaihe 2

Sananen vielä, kun joku kuitenkin yv:llä ainakin kysyy T5 ja T7 kansien virtauseroista. Eli T7 kannen huippuvirtaus on vakiona vain hiukan parempi kuin vakio T5 kannen. T7 kansi puolestaan selvästi parempi pienillä venttiilinousuilla (2-6mm). R-seeti parantaa molemmissa kansissa virtausta 4-5%, paras hyöty pienemmillä venttiilinnousuilla.

[Keme]

. Eli T7 kannen huippuvirtaus on vakiona vain hiukan parempi kuin vakio T5 kannen. T7 kansi puolestaan selvästi parempi pienillä venttiilinousuilla (2-6mm). R-seeti parantaa molemmissa kansissa virtausta 4-5%, paras hyöty pienemmillä venttiilinnousuilla.

Eli vakionokilla T7 kansi on parempi lähes koko nokan alueella

[jannevillepetteri]

Paljonko tälläisellä modifikaatiolla voisi käytännössä saada hyötyä esim johonkin perus holsu (~450hv) kokoonpanoon?
suhteutettuna tietysti kuka osaa tehdä ja paljonko tuollainen kustantaa..
Varmasti moottorin luonteeseen/heräämiseen vaikutusta..
Joskus ollut puhetta että T5 kansi "riittäisi" hyvin tuonne ~500hv nurkille mutta jos siitä porttauksesta oikeasti on paljon hyötyä niin kiinnostava aihe

[otto82]

Kyllähän tuo T7 kansi näyttäisi ainakin numeroiden valossa virtaavan vakiona paremmin. Tosin virtausarvoja ei kannata aina ihan orjallisesti tuijottaa, ero ei kuitenkaan ole ihan järjettömän suuri.

Ajattelin tämän projektin aikana kehitellä sellaista metodia, että saisi manuaalijyrsintä hyödynnettyä mahdollisimman paljon porttauksen aikana. Eli erilaisilla muototerillä jne. päräyttää alkuun perusmuodot, käsin työstettäväksi jäisi siis enää kanavan viimeistely. Jyrsimellä kuitenkin hieman nopeammin sitä materiaalia poistaa. Ja nopeammasta työstöstä johtuen porttauksen hintakin varmasti pysyisi järjellisissä lukemissa.

Kyllä kannen porttauksesta hyötyä on, vaikkei sitten repisikään koneesta maksimaalisia tehoja. Kairailulla voidaan vaikuttaa turbon heräämiseen ja ikään kuin sulavoittaa moottorin toimintaa, eli tavallaan töniä moottorin luonnetta toivottuun suuntaan. Lisäksi sitten tietenkin nakutusherkkyys pienenee, sytytyksen kanssa on enemmän pelivaraa, lämpö-ongelmiinkin usein auttaa kun kannen hengitys on kunnossa. Saman tehon saavuttaa pienemmillä ahtopaineilla ja moottorinohjausta pystyy säätämään hieman vapaammin.

Rahaahan porttaukseen tietenkin kuluu, mutta sitä kuluu joka tapauksessa jos moottoria virittää. Porttaustahan ei aina tarvitse tehdä ihan noin rajulla tavalla, mitä itse olen nyt alkanut tekemään. Pienilläkin muutoksilla voi saavuttaa aika isoja parannuksia.

[like_a_glove]

eipä paranna R-seeti aina virtausta.

sit toisekseen eikai sillä kannen virtaamisella yksinään ilman imusarjaa ole juurikaan merkitystä?

monenko vesituuman patsaalla näitä 280hv kansia on mitattu?

[otto82]

eipä paranna R-seeti aina virtausta.

sit toisekseen eikai sillä kannen virtaamisella yksinään ilman imusarjaa ole juurikaan merkitystä?

monenko vesituuman patsaalla näitä 280hv kansia on mitattu?

Se on kyllä ihan totta, ettei R-seeti (tai perinteinen 3-kulmainenkaan) yksistään välttämättä tuo parempia virtauksia. Jos esimerkiksi kanavan ja palotilan puolelta ei seetin koneistuksen jälkeen poisteta jäysteitä ja viimeistellä työstöä. Lisäksi tuon R:n voi tehdä eri tavoin, pyöristyksen säteessä on hieman valinnan varaa ja pystyy hieman pelaamaan kanavan kurkun ja venttiililautasen koon suhteella.

Tähän omaan projektiin mietin sellaista seetin muotoa, että kanavan puolelle tulisi n. 70 asteen viiste supistamaan poikkipintalaa, sen jälkeen R ja sitten tiivistepinta. Jenkkilässä ovat ilmeisesti saaneet ihan hyviä tuloksia aikaan tuollaisella systeemillä. Alkuun ehkä teen messingistä tai jopa muovista pari helposti poistettavaa testikappaletta, joiden avulla pääsee sitten mittailemaan.

Imusarja olisi tietysyti hyvä olla mittauksessa mukana ja kyllä se tähän omaankin kanteen aikanaan tulee kuvioon mukaan. Mutta jostain kun pitää aloittaa, niin tehdään kansi ensin ja rakennellaan imusatsi sitten sen kanssa pariksi. Ja onhan kansi hyvä mitata myös yksinään, helpompi sitten vertailla lukemia imusarjan kanssa mitattuun tulokseen.

25 tuuman patsasta olen käyttänyt mittauksissa. Penkkiä olen yrittänyt säätää hieman siihen suuntaan, että näyttäisi sellaista realistisesti saavuteettavissa olevaa lukemaa (vaparina siis). Esim. Opelin 20ne kansi vakiona 155hv, saabin B201 n.150hv vakiona, volvo 531 n.165hv vakiona. F-ryhmän ralliautoon tekemäni opelin cih-kansi virtasi 196hv, imusarjan, kaasuttimien ja imutorvien kanssa 215hv ja dynossa koneteho 218hv.

[like_a_glove]

ok.

[veini siekkinen]

Minulla on fox reisingillä portattu kansi vakio ventiileillä virtaa 10,5 nousulla 268hv ja trollspeedillä tehty 292hv 11 nostolla.

[otto82]

Minulla on fox reisingillä portattu kansi vakio ventiileillä virtaa 10,5 nousulla 268hv ja trollspeedillä tehty 292hv 11 nostolla.

Epäilemättä ovat hyviä kansia. Kenties itsellä nuo pienet lukemat johtuvat penkin rakenteesta sekä tavasta, jolla suoritan mittaukset. Joissain virtauspenkeissähän pitää käyttää erilaisia kertoimia hevosvoimalukujen laskemiseen, joten sekin luo eroja eri penkkien välille.

Minkälaisia teholukemia noilla kansilla on saavutettu? Miten virtaa pienemmillä nostoilla? Ja mimmoinen virtaus oli vakiokannesta?

[otto82]

No niin, näin vuoden välein on hyvä palailla välillä omienkin projektien pariin. Tässä välissä tonnarikin vaihtunut pari vuotta vanhempaan versioon, mutta edelleen aikomus vaihtaa moottorinohjaus trionicille ja kone 2.3 litraiseen. Johtosarja ja boksi onkin jo valmiina, pääsee sitäkin sitten ihmettelemään jossain vaiheessa.

Imukanavat alkavat näyttää valmiilta, vielä kun saan virtauspenkin päivitystoimenpiteet hoidettua niin laitetaan jotain lukemaa tännekin esille... Samaan virtaustestiin voisi sitten yrittää saada jonkinlaisen imusarja-hahmotelman kehitteille.
Tuossa muutama kuvatus aikaansaannoksista, pakokanavat siis vielä kokonaan tekemättä:
Seetit paikoillaan
Uudet/muokatut ohjurit paikoillaan
35,5mm imuventtiilit

Palotilat ja kanavat koki vielä pientä muokkausta ja hienosäätöä tuon ensimmäisen kuvan ottamisen jälkeen, kun viimeistelin työjälkeä seetien koneistamisen jäljiltä. Ohjurit tuli lyötyä jonkin verran pidemmälle kanavaan, jos vaikka innostuu laittamaan vaparityyliin jonkin hirmunostoisen nokan. Ei pääse jousilautaset sitten pohjaamaan ohjureihin.