Oma "saabismi" alkoi varsinaisesti tammikuussa 2002, kun silloinen naistuttavani myi minulle Saabinsa, koska se tarvitsi kunnostusta ja hänen autoilutarpeensa olivat liian vähäiset vakuutusmaksuille ja autoverolle. Kauppahinnan päälle olisi kuulunut myös jotain muutakin "mukavaa", mutta sillä kertaa jäi väliin..huokaus..
Auto oli tuttu, kun olin edelliskesänä kokeillut sitä hänen saatuaan sen tuttavaperheeltään Turusta. Kannentiiviste vuosi (ei liiemmin tehoa, vaan savutusta), iskarit aivan lopussa (ajotuntuma ns. kuminen) jne, mutta olihan se ihan siisti..vielä ruiskulla ja 5-vaihteisella, combi coupéna vielä erityisen juhlava - pakkohan se oli saada.
Tätä ennen ei ollut mitään erityisempää tuntumaa tai mielipidettä Saabeihin; suvussa ei ollut ketään, joka olisi edes kokeillut moista outoa merkkejä (lähinnä japanilaisia ja Opeleita). Muistan kyllä jotenkin katsoneeni 90-luvun alkupuolelle Hesarista niiden viimeisten vuosimallien og900:en mainoksia, ja varsinkin 3d-Coupén sivuprofiili jäi mieleen. Toinen muistikuva oli se ihmettely, että miten ihmeessä suhteellisen perusvarusteisesta mallista kehdataan kiskoa 140 000 mk..
Taloustilanne tiukkuudessaan rajoittaa tilannetta nykyisellä tasollaan, mutta hiukan huolettaa tulevaisuus. Og900 on kiva jne, mutta kun mallin valmistus lopetettiin 10 vuotta sitten, niin muutaman vuoden kuluessa tulee tilanne eteen, jossa se ei enää ole välttämättä kaikkein käytännöllisin vaihtoehto käyttöautoksi. GM900:nen tai 9-3:nen ei houkuttele niin kovasti vielä, eli mikä sitten puolittaiseksi harrasteeksi?
.