Kevyttä kotiautomaatiota

[Numba]

^^
No olipas käsittämätön yhteensattuma, että just nyt oli tsysteemit viritettyinä.
Mökitön mies on huoleton mies

[AZP]

Tää kuuluis jo johonkin toiseen ketjuun, mutta menköön tänne, kun täällä aloitettiin.

Alkaa mennä sähkönhankinta kafkamaiseksi. Ei millään meinaa sähkösopimusta saada tehtyä mökille, mutta sitten ihan toinen sähköyhtiö tekee mulle sopimuksen pyytämättä ja yllätyksenä.

Meinaan Lumme Energialta tuli tekstiviesti tänään että uutta sopimusta ei voi tehdä 22.1. alkaen. En mä ole sellaista tehnytkään, vaan sen 2.1. alkaen olevan sopimuksen ja viime viikolla loppiaisen jälkeisenä päivänä puhelimessa sopinut Lumme Energian kanssa että nyt se soppari voimaan taikka sitten 7.1. alkaen, ihan sama kunhan on joku soppari ja sähköjä ei katkaista.

Soitto Lumpeenlehdelle, selitin koko saagan ja täti lupasi selvittää. Soitti takaisin ja sanoi että sinne ei voi tehdä nyt sopimusta, kun mulla on Vattenfallin kanssa määräaikainen sopimus siellä. Mitvit? Siis mulla _oli_ Vattenfallin kanssa kesään 2023 asti kestävä sopimus mökille, jonka siirsin marraskuun alussa kotiosoitteeseen, ja siirron myötä Vattenfallin sopimus mökillä päättyi 2.1. (2kk sai pitää vanhaa sopparia päällekkäin kahdessa osoitteessa). Tein näin siksi että kotona menee paljon enemmän sähköä kuin mökillä ja mökillä oli halpa sopimus 4,93 sentin kwh-hinnalla ja ilman kuukausimaksua.

Siksi siis tein Lumme Energian kanssa uuden sopimuksen 2.1.2022 alkaen, joka hylättiin Carunassa, koka Vattenfall oli ilmoittanut minun muuttaneen pois osoitteesta. Ja siksi Caruna katkaisi sähköt 4.1. Tosi fiksua.

No ne sähköt tosiaan saatiin sopimuksen puuttumisesta huolimatta loppiaisena päälle paikkojen jäätymisen estämiseksi ja alkoi asian selvittäminen. Ja nyt selvityksen päätteeksi sain kuulla, että mulla on taas määräaikainen sopimus Vattenfallin kanssa myös mökille. Tämä näkyy myös omalla sopimusnumerollaan Vattenfallin verkkopalvelussa. Puhelimella en saanut vielä Vattenfallia kiinni, joten jäi vielä varmistamatta että onko tämä nyt sitten ok ja mulla on halle viidensentin sopimus kahteen kohteeseen vielä puolitoista vuotta.

Ihan VMP-touhua, mutta ei sovi valittaa kun pörssisähkö huitelee 10-20 sentin välillä

[V.J.S]

Dodiin, täälläkin loppui viime kuussa edukas n. 4 c/kWh kiinteähintainen sähkösoppari ja nyt ollaan pörssisähkön armoilla.

Eli on aika alkaa pähkimään erinäisten sähköhärkkimien automaatio-ohjausta.
Tällä hetkellä on useamman pistorasian takana erinäisiä sähkösyöppöjä + poreamme 3-vaihe kytkennällä (lämmitys omassa vaiheessaan max 3kW).

Vaihtoehtoina miettinyt, jos pistorasioihinhan tuuppais vaan älypistokkeen. Täällähän aiemmin "AZP" oli noita Nediksen kamppeita hommaillut, muita vaihtoehtojakin on:
HALPIS_pistoke tai
SHELLY

Noita sitten vaikka WiFin kautta käpistellen. Kävisihän tuokin varmaan jossain kohtaa ärsyttämään, kun pitäisi luurilla naputella joka päivä sähkönhinnan mukaan vehkeitä päälle ja pois tai muutella ajastettuja aikoja.

Automagiikkaakin on, täällä esim. pörssisähkön hinnan mukaan Shellyn relettä ohjaileva skripti, jota modaamalla varmaan saisi ihan toimivan järjestelyn "muutaman" iteroinnin jälkeen. Vaan mahtaako tuo koskea noita Shellyn älypistorasioita? Eli toimiiko skriptit myös niissä?
https://elspotcontrol.netlify.app/

Pystyykö samanlaisen "koodaamaan" tuonne Nediksen äppiin myös? AZP:lla oli jotain kokemuksia tuosta automaatio-puolesta, mutta taipuuko se siihen, että äppi hakee netistä tietoa ohjaukselle pörssisähkön hinnan mukaan?

Automaatio mahdollistaa siis esimerkiksi tuon pistorasian kytkemisen päälle tiettyjen ehtojen mukaan, esimerkiksi järjestelmän netistä hakeman säätiedon, kellonajan, kännykän sijainnin tai järjestelmässä olevien laitteiden antamien tietojen perusteella.

Vai pitäiskö suorilta vaan hommata noita Shellyn releitä ja asennella rasioiden kylkeen?
Esim Shellyn_rele

Bonuskyssärinä vielä, että jos kolmivaihekytkennässä haluaa ohjata yhtä vaihetta älyreleellä, niin piisaako tuommonen valovirralle tarkoitettu rele? Vai pitääkö olla kolmivaihe?
Se, mitä poreamme tykkää, jos se käskee lämmityksen päälle, mutta se onkin älyreleen takana eikä kytkeydy onkin sitten oma tarinansa Kytkentäkaavion (LINKKI mukaan lämmitys on tosiaan oma vaihe ja ohjaus yms. omassaan. Ehkä siitä voi joku vikakoodi tulla, mene ja tiedä...

Mutta siis tämmöstä hauskaa tänään mielenpäällä.

[aero]

Kävisihän tuokin varmaan jossain kohtaa ärsyttämään, kun pitäisi luurilla naputella joka päivä sähkönhinnan mukaan vehkeitä päälle ja pois tai muutella ajastettuja aikoja.

Niitä voi onneksi neppailla myös tietokoneella. Ainakin Shellyssä on jopa ihan paikallinen käyttöliittymä, jota voi naputella suoraan webbiselaimella.

Lisäksi mm. sellainen kotiautomaatiosofta kuin Home Assistant pystyy noita ohjailemaan.

Automagiikkaakin on, täällä esim. pörssisähkön hinnan mukaan Shellyn relettä ohjaileva skripti, jota modaamalla varmaan saisi ihan toimivan järjestelyn "muutaman" iteroinnin jälkeen. Vaan mahtaako tuo koskea noita Shellyn älypistorasioita? Eli toimiiko skriptit myös niissä?
https://elspotcontrol.netlify.app/

Ei, PlugS:ssä eikä myöskään Plug:ssa (se 16A versio) ei ole (ainakaan vielä) skriptitukea.

Vai pitäiskö suorilta vaan hommata noita Shellyn releitä ja asennella rasioiden kylkeen?
Esim Shellyn_rele

Nimellisesti +1PM hanskaa 16A, mutta en välttämättä ihan siihen lähtisi. Pientä lämmönnousua (ilmeisesti virtaa mittaava shunttivastus lämpiää) noissa huomaa jo 500W kuormalla, niin seitsenkertaisella kuormalla ainakin tekisi mieli varmistaa jokseenkin aktiivinen jäähdytys. Meillä siis on tuollaisia ohjaamassa 500W lämpöpattereita ja siitä kokemusta, isosta kuormasta ei ole.

En tiedä olisiko niissä DIN-kiskoasennettavissa Pro-versioissa eroa kovemmilla kuormilla.

Bonuskyssärinä vielä, että jos kolmivaihekytkennässä haluaa ohjata yhtä vaihetta älyreleellä, niin piisaako tuommonen valovirralle tarkoitettu rele? Vai pitääkö olla kolmivaihe?

Äkkiseltään katsottuna tuon linkin perusteella se sun poreamme on käytännössä 3 eri 1-vaiheista kuormaa eikä varsinainen 3-vaihekuorma, niin teknisesti voinee napsutella yksi kerrallaan. Joskin voisi olla parempi idea (jos mahdollista) korvata se poreammeen termari jollain järkevämmällä niin, että älyllisesti voisi ohjata esmes tavoitelämpötilaa, eikä vain hakata puolisokeena päälle ja pois. Tuolloin sen voisi esmes tosi halvan sähkön aikaan päästää lämpeemään jopa epämiellyttävän kuumaksi, koska vesi kuitenkin varaa lämpöä varsin hyvin.

Shellyä yleensä saa (kovista postareista huolimatta) halvemmalla suoraan valmistajan verkkokaupasta: https://www.shelly.cloud/en-fi/products ... unfiltered - paketti katoaa matkalla hetkeksi, kun sikäläinen postilaitos ulkoistaa kuljetuksia ja paketin hypätessä yhtiöltä toiselle informaatiossa tulee katkos, mutta sitä ei kannata säikähtää. Lisäksi kannattaa katsella hintoja silmät auki, koska niihin lopulta tulee Suomen ALV (24%), vaikka "inc VAT" -hinta saattaakin olla alkujaan Bulgarian lukemilla. Oikeasta yläkulmasta kun neppaa Delivery Countryksi Suomen, niin pitäsi saada oikeaa ALVia.

[AZP]

Mulla on nykyisin kotonakin hyvin hyvin kevyttä kotiautomaatiota säätämässä tuota sähkönkulutusta halvemmille tunneille. Koska meillä on vielä kesäkuun loppuun saakka hassunhauska 4,93 snt/kWh sopimus voimassa, niin tässä vaiheessa tämä on vasta harjoittelua ja osittain myös kumarrus niiden suuntaan jotka kärsivät pörssisähköstä. Ajatuksena siis että jos mekin ollaan sitten heinäkuusta alkaen pörssisähkössä, niin pitää pystyä vähän säätelemään omaan kulutustaan halvemmille tunneille.

Suurimmat kuluttajat meillä on kaksi ilmalämpöpumppua (koti ja talli) sekä se kaikkein suurin eli keskuslämmityspannu, joka huolehtii käyttövedestä ja kellarikerroksen vesikiertoisesta lattialämmityksestä (ja kovimmilla pakkasilla myös keskikerroksen lattialämmityksestä, mutta tätä on käytetty vain muutamana päivänä talvessa).

Tallin pumppu on jo laitettu kesälevolle, joten siitä ei nyt ole säädettäväksi, mutta koska talli on kiveä ja siellä ei vaadita mitenkään tasaista lämpötilaa, niin pumpun ajastin toimii tarvittaessa ensi talvena automaattorina siten että lämmitetään tallia yöllä ja annetaan sen päivällä sitten jäähtyä. Kunhan ei laske pakkaslukemiin niin putket pysyy sulina, kiviseinä varaa kohtalaisesti lämpöä itseensä joten nopeita lämpötilamuutoksia ei pääse syntymään puolen vuorokauden aikana. Tämä on kuitenkin vielä testaamatta tarkemmin.

Olkkarin pumppu (joka plussakeleillä pitää itse asiassa yksin huolen kahden ylimmän kerroksen lämmöistä) nyt ei talvella voi levätä mutta näin loppukeväästä se laitetaan päälle yöksi ja päivällä etelään olevista ikkunoista tulee välillä jo liikaakin lämpöä sisälle. Tuonkin voisi ajastaa, mutta toistaiseksi on menty sormisäädöllä, pilvisenä viileänä kevätpäivänä lämpöä voi kaivata vuorokauden ympäri.

Mutta se ihan oikea kevytautomaatio on pannuhuoneen seinällä ja näyttää tältä



Siinä on kellarin lattialämmityksen kiertovesipumpun tökkeli kellokytkimessä joka säätää kierron päälle illalla ja sammuttaa sen aamulla. Kellarin lattia kun on vajaan vaaksan paksuinen betongilaatta, niin siinä on noin 40 neliön alalla massaa varmaan kymmenisen tonnia. EI heilu ihan hirveästi kellarin lämpötila yön ja päivän välillä, ja jos se nyt asteen pari jäähtyy päivän aikana, niin sillä ei ole väliä kun kellarissa ei ole sellaisia tiloja joissa pidempään oleillaan.

Tällä huipputeknisellä järjestelyllä olen saanut meidän sähkönkulutusprofiilin tämän näköiseksi, esimerkki eiliseltä:



Ja eilinen pörssisähkön hintahan näytti taas tältä:



Neljän jälkeen tuli kulutuspiikki ainakin osin ruuanlaitosta ja kasin maissa illalla kylvetin lapset. Aamupäivällä saattoi olla astianpesukone päällä mikä selittää keskipäivän piikkiä. Eli ihan ei osunut optimiin nuo kulutustunnit, minkä selittää kyllä myös ehkä vähän epätyypillinen tilanne jossa puolenpäivän jälkeen sähkö oli halvempaa kuin illalla. Toki halpaahan tuo energia oli koko päivän, mutta suhteellinen hintaero tuntien välillä on kuitenkin suuri. Ja joka tapauksessa, ottaen huomioon minkä tason äly tuota säätää, niin tulos ei ole pöllömpi. Illan aloitusaikaa voisi kyllä säätää tunnin-pari myöhemmäksi varsinki nyt kun kelit lämpenee. Ja pesukoneita voi aina käyttää öisin jos haluaa hifistellä tarkemmin.

Tuo kellarin lattia on meidän talon lämmitysjärjestelmässä oikeastaan ainoa asia mikä varaa lämpöä, varaavan takan lisäksi siis. Pannussa vesitilavuus on 180 litraa, joten sitä ei voi päiväksi sammuttaa jos haluaa saada alkuillasta vielä lämmintä vettä. Mutta tuon kiertovesipumpun kanssa automagia rajoittuu vain kellarin huonelämpöön. Ja ei mulla olis mitään tuollaista marketratkaisua pannun käymisen katkomiseen, koska siinä on kiinteä 3-vaihekytkentä vastuksille.

Oon kyllä harkinnut että joku Shelly siihen voisi olla hyvä, jos sillä saisi pörssisähkön hinnan mukaan katkottua vastuksilta virrat päälle ja pois. Pannu on siis öljypannu sähkövastuksilla, joten säädöt menisi niin että vastuksilla pannu pidetään esim 80 asteessa ja öljypolttimen säätö 60 asteessa. Kun pörssisähkön hinta kohoaa, katkaisisi Shelly vastuksista virrat ja öljy jatkaisi siitä kun pannun lämpö olisi laskenut alarajalle. Ellei sitten hinta palautuisi sitä ennen ja vastus alkaisikin lämmittää pannua ennen kuin öljy ehtii aloittaa.

Sähkökonia latailen myös katsellen vähän että minä yönä pörssisähkö lähentelee miinuslukemia. Sen verta maltillisesti kertyy kilsoja että viikon-parin välein riittää että lataa, joten ei tarvi välttämättä just niinä kalleina tunteina yleensä latailla.

[V.J.S]

Jees, kiitoksia kommenteista. Auton lataamisen suhteen itsekin päädyin ultrakevytautomaatioon, eli perinteiseen 24h ajastinkelloon. Jos sähkö on päivällä halpaa ja on lataustarvetta, niin sen kellokytkimen saa myös jatkuvasti päälle. Muuten lataillaan ajastettuna n. klo 00:00-07:59 välillä, paitsi jos sähkön hinta on yölläkin korkealla. Operointikin on helppoa, kun siitä ohi kuitenkin kulkee aina kun autolla ajaa pihaan jne., niin en tuota koe kovin vaivalloiseksi.

Nediksen muutama WiFi älyplugi ja semmoinen gateway tuli nyt hoNmattua. Toinen älyplugi oli ulkokäyttöön. Sillä voi testailla WiFi-signaalin kantavuutta tuonne kesällä käytössä olevalle takapihan "uima-allas osastolle". Jos signaalia piisaa, niin altaan lämmittimen (lämpöpumppu sekin) voisi koittaa saada ohjautumaan vaikka sillä.

Porealtaan kanssa tässä ollaan vielä "lähtökuopissa" automaation suhteen, eli manuaalisesti panelista napsuttelen sleep-moden ja aktiivisen tilan välillä. Onneksi kesäkeleillä ei altaan lämmöt pääse tippumaan sleep-modessakaan kovin nopsaan. Pitää pähkiä tämän suhteen vielä peliliikkeitä.

ILPpejä ei tässä nyt varmaan lähikuukausina paljon lämmityskäyttöön tarvitse (niitä on 2kpl), eli on siis aikaa "harjoitella" käyttöliittymän ja automaation toimintaa noilla jo hommatuilla plugeilla. Johtoajatuksena ilppien kanssa voisi olla joku kellonaika+erillinen lämpöanturi (ESIM. TÄMMÖNENkoodattuna jotenkin fiksusti toimimaan yhdessä.

[aero]

Auton laturissa, samoin kuin esmes ILPeissä ja lattialämppäreissä voi olla aika vahva voittoarpa, jos löytää laitteen jota voi ohjata ihan suoraan sen sijaan että pätkisi siltä sähköä. Sen lisäksi, että toiminta on eletroniikalle hellempää, voi ohjausta harrastaa tarkemmin.

Esimerkiksi se aiemmin mainittu poreamme, jonka termaria ohjaamalla voisi ohjata menemään ylikuumaksi halvan sähkön aikaan lämpöä varaamaan ja vaihtoehtoisesti kalliinkin sähkön ajalle määritellä minimilämmön.

Asiaan liittyen, ei omakohtaista kokemusta mutta kaveri törkkäsi lattialämmöilleen tälläiset ja vaikuttaa varsin tyytyväiseltä: https://www.themo.io/consumers - hällä ne ohjaa sähkövastuksia, mutta kevyempi kuorma esmes kiertovesipumpun pitäisi termarille olla (vaikkei täysin resistiivinen olekaan).

[aero]

Behold, science!



Törkkäsin siis kahvinkeittimelle Shelly PlugS:n, jolloin Home Assistant näkee keittimen käyttämän tehon. Jaa että mitä tällä tekee? No, sillä saa vaikka autotalliin tehtyä "Kahvi tippumassa" -infovalon, että tietää kömpiä pois konehuoneesta ja sisälle juomaan kahvia, kun puoliso on tökännyt keittimen touhuamaan.

Jaa niin, piti myös vähän turinoida noista yhteyksistä. Joka suunnittelee älyväpyttimien hankkimista, törmää väkisinkin viidakkoon, jossa tulee vastaan sellaisia lyhenteitä ja taikasanoja kuin Wifi (mm. Shelly), Zigbee (mm. Nedis), Z-wave, 433MHz (mm. Nexa) ja ehkä muitakin vastaavia, kuten vaikka Bluetooth (mm. Ruuvitag).

No, mihin näistä pitäisi näppinsä sotkea ja miksi? Sepä onkin hyvä kysymys, koska yksiselitteistä vastausta ei ole. Mutta käydään läpi vähän ominaisuuksia ja plussia ja miinuksia, josko se helpottaisi valintaa.

433MHz radiolinkki

Näissä ei vissiin oikein mitään muuta standardia ole kuin tuo taajuusalue, eli eri valmistajien vepottimet ei juuri keskenään keskustele. Käyttölaitteina pääsääntöisesti omat kauko-ohjaimensa tai älyhallintaa varten erillinen ohjaussilta, joka juttelee tietokoneelle/puhelimelle jotain tunnettua yhteyttä pitkin ja tuolla radiolinkillä vepottimille. Ei yleensä kovin kummonen kantama ja häiriöherkkä sekä sään että erilaisten laitteiden, esmes sääasemien suhteen. Mahdolliset signaalitoistimet ja kantavuuslaajentimet ovat yleensä järjestelmäkohtaisia.

+Yleensä halpoja yksittäiseen tarpeeseen
-Yleensä huono kantama
-Hankala laajentaa kantamaa
-Häiriöherkkä
-Ei laajaa kattavuutta laitteiden välillä

Bluetooth

Bluetooth on lyhyen kantaman helppokäyttöinen, standardoitu datalinkki, jota käytetään usein esim. puhelinten handsfree- tarvikkeissa. Edullinen ja sopivasti käyttäessä virtapihi, mutta heikko kantavuus ja laajennettavuus on vähintään kankea, ellei peräti mahdoton rasti. Esim. nuo Ruuvitagit toimii ihan ok, jos vaan kantavuus piisaa. Bluetooth operoi 2,4GHz taajuusalueella, jolla on usein ruuhkaa mutta se on silti vähemmän häiriöherkkä kuin 433MHz radiolinkki.

+Helppokäyttöinen
+Sopivassa käytössä virtapihi
-Huono kantama
-Hankala laajentaa kantamaa

Zigbee

Zigbee on vallan tähän käyttöön suunniteltu, mesh-mallinen tietoverkko. Tästä minulla ei ole omakohtaista kokemusta, joten pysyn teoriatasolla. Zigbeen mesh-malli toimii niin, että useimmat Zigbee-laittteet toimivat paitsi omana laitteenaan, myös verkon toistimena ja näin kantavuus lisääntyy sitä mukaa kun laitteita lätkii lisää kuuluvuuden rajamaille ja tämän ansiosta toimii hyvin kiinteistöissä, jotka on isoja mutta joissa pisin kahden laitteen välinen välimatka ei kuitenkaan ole liian pitkä, Melko suosittu älyväpytinteknologia, eikä sinänsä mikään ihme - tukea on paljon ja automaattinen laajenevuus auttaa monissa käyttökohteissa. Zigbee kuitenkin tarvii erillisen sillan/gateway-laitteen tietokoneen/puhelimen/kotiverkon ja käyttölaitteiden väliin. Zigbee toimii pääosin 2,4GHz taajuusalueella.

+Kantavuus laajenee laitekannan myötä
+Paljon laitteita tarjolla markkinoilla
-Tarvii erillisen sillan/gatewayn

Z-wave

Käytännössä muuten aika samankaltainen kuin Zigbee, mutta toimii alemmalla taajuusalueella ja ainakin omaan silmääni osuu harvemmin, eli lienee vähemmän laitteita tarjolla maailmalla. Tästäkään minulla ei ole omakohtaista kokemusta, joten jälleen pysyn teoriatasolla.

+Kantavuus laajenee laitekannan myötä
+Paljon laitteita tarjolla markkinoilla
-Tarvii erillisen sillan/gatewayn

Wifi

Wifi on monen kodin tiedonsiirron tukijalka, eli vanha tuttu langaton lähiverkko. Tätä pitkin juttelee kätevästi niin läppärit, tabletit kuin puhelimetkin, joten verkko - ainakin jollain kattavuudella - löytyy usein kodista jo valmiiksi. Wifillä on pitkä historia ja laaja kehityskaari ja vaikka liikenne sinänsä on standardoitua, on toteutuksia monenlaisia. Hyvin perustettua Wifiä pystyy laajentamaan ja verkon pystyy segmentoimaan niin, että erityyppiset laitteet ovat eri verkkoalueilla, millä pystyy varmistamaan vakautta ja turvallisuutta. Toisaalta huonosti perustettu Wifi on sen yhden tukiaseman varassa, kaikki köntässä ja siinä pysyy, ellei aloita alusta uudestaan. Wifistäkin saa Mesh-toteutuksia, joissa tukiasemia voi viedä langattoman yhteyden päähän ja kuuluvuutta levittää sillä tavoin - omat älyverkkoni perustuvat Wifiin lähinnä siksi, että kun näitä aloitin, olin Wifin jo levittänyt rakennuskannalle tarpeeksi kattavaksi ja vakaaksi, kun taas esim. Zigbeen kantavuudesta ei ollut varmuutta ja sekä 433 MHz että Bluetooth testattu riittämättömiksi. Wifissä laitteet juttelee toisilleen TCP/IP-protokollalla, joka jatkuu haluttaessa suoraan internetiin asti, mikä tuo mahdollisuuden pilvikyvykkyyteen suoraan käyttölaitteilta. Osaa Wifi-älyväpyttimistä ei voikaan ohjata muuten kuin pilven kautta - joitain ihmisiä tämä ei häiritse, joitain häriitsee, joten siitä pitää tehdä oma valinta.

+Monesti jo olemassa
+Tietyin reunaehdoin hyvin laajennettavissa, segmentoitavissa ja hallittavissa
+Helppo mahdollistaa suora pilvikyyvykkyys
-Ei laajene automaattisesti
-Kattavan ja vakaan verkon perustaminen voi vaatia suunnittelua
-Jotkut väpyttimet ohjattavissa vain pilven kautta



Mikään ei sinänsä estä käyttämästä useampaa teknologiaa samaan aikaan, minäkin aion ottaa saamani Ruuvitagit kotiautomaation lämpöantureiksi, kunhan jaksan etsiä tai ostaa kotipalvelimeeni Bluetooth-sovittimen. Mutta haluaako sellaista sekamelskaa, missä on vähän tätä, tota, sitä ja tuotakin vielä, ylläpitää? Yleensä on pidemmän päälle mukavampaa, jos voi pitää tämäntyyppisen varioinnin minimissä, joten kannattaa käyttää hetki siihen mietintään, mitä haluaa tehdä ja mitä haluaa hankkia. Jos kerää koko sarjan, voi olo olla kuin saabistilla, jolla on 96, 90, 9000, 9-3 ja NG9-5, joiden rengassarjoja ei voi käyttää ristiin, koska kaikissa on eri pulttijako. Jos siis haluaa ajaa tämän kesän nopalla ja seuraavan tonnarilla, on molempiin pakko olla tarpeeksi kurantit kesärengassarjat. Tuskin kuitenkaan ihan priimat, koska ei niitä kaikkia jaksa kovin usein uusia.

[AZP]

Onko IFTTT:stä kellään kokemusta?

https://ifttt.com/

Latasin kännykkään appin, kovasti kehutaan netissä helppokäyttöiseksi mutta en vielä keksinyt miten saisin tuosta jonkun järkevän automaation aikaiseksi. Ajattelin siis saada syötteen sähkönhinnan muutoksista Tuntihinta-sovelluksesta ja IFTTT tekisi siitä taikojaan ja ehkä ohjaisi Nediksen Wifipistorasiaa. Käsittääkseni kun pistorasia ei itsessään (kai) tottele IFTTT:tä suoraan, niin pitäisi rakentaa sellainen skenaario IFTTT:hen että sovellus komentaa Nediksen sovellusta ja katkoo sitä pistorasiaa sillä. Ei nyt kuitenkaan nopealla harjoittelulla onnistunut, toki en paljoa vaivaa asian eteen vielä ole nähnyt.

Vaihtoehtona olis kai hankkia suoraan wifipistorasia joka kuuntelee IFTTT:tä, mutta en ole nettihauilla löytänyt sellaista, jossa olisi maininta IFTTT-sopivuudesta.

[aero]

Sen verran, että olen pajottanut sillä puhelimen lähettämään tekstiviestit eteenpäin sähköpostiin. Siinä toimii hyvin, kaipaamaasi integraatiotasoa toisiin softiin en ole kokeillut - saattaa toimivuus riippua myös siitä toisesta softasta.

Toinen sovellus, joka saattaa suoriutua kaipaamastasi tempusta Androidilla, on sellainen kuin Automate.