Viitisen kuukautta oli auton kontissa uudet pyyhkijänsulat ja tänään päätin ne lopulta vaihtaa, kun tulee vähän pitempi reissu viikonloppuna...
No kylmän pirteässä tuulessa sitten auton kimppuun ja siinä pienen hetken sai juosta pakkauspahvien perässä, kun tuuli niitä kiidätti pitkin parkkipaikkaa.
Sulat oli tosiaan tilattu tarvikeliikkeeseen auton tiedoilla, eli periaatteessa ei mitään ongelmaa pitäisi olla... Periaatteessa siis.
Eihän ne mukana olleet kiinniikeet passaneet yksikään edes viereen, kun piti sellaiseen uraan painaa kiskoa pitkin sulan kiinnike, joka sitten lukittuu paikalleen ja pysyy niinku tippuri Liisassa.
Vanhat kiinnikkeet ei taas vuorostaan passanneet uusiin sulkiin...
Kyllä tuli taas kivasti kouluvuosien auton rassaukset mieleen, kun kourat on umpijäässä ja mistään ei tule hevon v*tun h*lvettiäkään.
Onneksi kylmä tuuli ja räntäsade viilensi kuumenevia tunteita kivasti.
Oma auto on muuten ainoa tuolla parkkipaikalla minkä päälle linnut paskoo, joka on pieni mysteeri, mutta en ole aiheeseen enempää perehtynyt, enkä ole dokkaria alkanut siitä David Attenboroughin kanssa väsäämään.
Ai niin tulihan siihen auton tuulilasiin myös oksan karahka puusta ja halkaisi lasin, yli kuukausi sitten...
Iso kiitos Pohjolan vakuutusyhtiön seitsämälle kääpiölle, kun ei ole vieläkään kuulunut mitään, kun vahinkoilmoituksen tein ja lasiliikekkin jo odottaa, että milloin saadaan homma eteenpäin ja lasi vaihtoon.
Jos ei jo valmiiksi syö miestä, kun pitää loskassa tarpoa tähän aikaan vuodesta, niin autoon hypätessä viimeistään ahdistaa hetken, kun katsoo vekkiä lasissa.
Ugh, olen puhunut, kiitos ja anteeksi.
Saa nauraa, niin minäkin teen.
Ps. Vaihdan autoa, kun ei kerran saanu sulkia vaihtaa...
.
.. S40 hopeanharmaa, S60 kullan/pronssinvärinen ja cs vihreä.
