Noitahan ei saa ehjänä irti millään jos kilventaustan vaihtaa. Poralla varmaan tarkoitettu tuhottavaksi ja kilpi irroitettavaksi... No eipä hätää, ostetaan verkkokaupasta pienin myytävä määrä. Pussissa 100 kpl hinta 4,95 €/pussi + alv 24 % + arvioitu rahti 15 €. Mitähän lopuilla tekisi
Pitääkö olla huolissaan kun kyselee aina tyhmiä...
Noh, nyt kysyn seuraavaa: pitäisikö vesivanerin "itte" sirkkelöity laita "hölvätä/lotrata" jollain kemikaalilla, jotta se ei vuosien saatossa mätänisi niin helposti tai ennen aikojaan...?
Joo, sirkkelöin ison tehdas-kokoisen levyn pienemmäksi ja nyt mietin olisiko syytä penslata jollain lakalla tai maalilla tuo itse sirkkelöimäni laita? Tuon tehtaalta tulleen ison levyn laidat on jollain aineella käsitelty - kaiketi kestävyyden vuoksi?
Niin, kai se kestää sen minkä kestää, ilman mitään maaliakin...
Ei ollenkaan tyhmä kysymys. Itseasiassa järkevä ja tarpeellinen kysymys. Hokasin itsekin, että pitäisi kärryyn vaihtaa uusi vaneri lattiaan. Mitäs näitä vaihtoehtoja on maali, epoksi...
Pinnoitetut vanerit reunasuojataan yleensä pinnoitteen värisellä reunamaalilla. Tehtaalla tehty reunasuojaus on tarkoitettu varastoinninaikaista kosteutta vastaan ja on tehtävä aina uudelleen, jos levy tulee sellaiseen kohteeseen jossa kosteussuojaa tarvitaan.
Viime kesästä asti ollu kauhee horina ja rummutukset kuinka ensiasunnonostajilta vaaditaan kylmää kahisevaa ja kukaan ei saa enää kämppää. Mun kokemukset parin illan ajalta:
120k lainaa (yhteinen laina kahdelle aikuiselle), johon 15k vakuuksia käytettävissä.
-Nordea antamas nollakäsirahalla
-OP haluis tonnin
-Danske kymppitonnin
En tiä sit. Viä jos ne pari muuta pankkia ottais yhteyttä, niin kuulis lisää vertailupohjaa. Pari vuotta sitte koko kansan S-pankista ei koskaan otettu yhteyttä, voi olla että ei sitte tälläkää kertaa. POP ei vissiin vaivaudu ottamaan yhteyttä myöskään, ehkä heillä on asiakkaita muutenki tai sitte mun nykyinen asiakkuus on siä laittanu punasen valon vilkkumaan.
Se on noi 15k lisävakuudet. Lain mukaan omaa rahaa tai lisävakuuksia pitää tuoda 10 % lainamäärästä, ensiasunnonostajalle riittää 5 %. Se poru on ollut median paisuttelua ja niiden täysin persaukisten parkua, jotka ei ole säästäneet euroakaan, mutta pitäis saada 250 000 euroa sen ekan kämpän hankintaan. Mieluummin vähän yli et sais kalusteet, hifit ja varainsiirtoveronkin maksettua pankin rahoilla.
Paljon on asiat muuttuneet vajaassa kymmenessä vuodessa. Aikaisemmin osa pankeista tarjosi isojakin lainoja vailla mitään vakuuksia. Nuorille ensiasunnon ostajille tilanne on nyt aika hankala. Useimmiten vanhempien kämppiä joudutaan kiinnittämään vakuudeksi, jos sellaisia ylipäänsä on. Harvemmalla noita käsirahoja on takataskussa.
Ei liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta minusta kysymys "kuinka paljon lainaa(velkaa) saat" on itsessään absurdi. Aivan, kuin Ruotsin malliin lainaa ei olisi tarkoituskaan koskaan maksaa pois. Sama ilmiö on havaittavissa esim. autojen osamaksukaupoissa; tärkeintä tietyllä käyttäjäryhmällä on, että kuukausierä on pieni ja hieno auto alla.
NG 900 2.0t Cabriolet -95, exät: 9-5 Turbo pilot 2.0t -07, ja 9-5 Aero Wagon -04 sekä 9-3 Sport Business 2.0t -00
Mä luulen, että saisin (tai siis me saisimme) lainaa enemmänki kuin tuon 120k. Pankin täti jo kyseli kaikesta lisäpalvelusta korkoihin ja muuhun, mutta totesin tylysti, että paras ja halvin suoja korkoja vastaan on mitottaa laina oikein. Oma "sellanen kiva" maksukyky asunnon lyhentelyyn on tonni kuus. Nykykoroilla lainan maksaa takasi ennenkö tytär on edes yläasteella, kuuden prosentin korollakaan ei tarvi hävetä kahvipöytäkeskusteluis lainan lyhenemisen hitautta ja kymmenen prosentin korollakaan ei vielä maksukyky lopu, jos lainan heittää lyhennysvapaalle. Toki kymmenen prosentin kohdalla maailma voi näyttää siltä, että ollaan työttömiä työnhakijoita eli maksukyky sakkaa sitä kautta
Niin tai näin, 120k itelle on siitä kiva, että sillä saa jonkinlaisen mörskän 30 min säteellä Turusta ja sitä pientä pintafiksausta voi sitte tehdä ilman velkarahaa, kun lyhentää sillä nykystandardilla eli 20 vuotta tai täs tapaukses about 500e/kk. Ja toisaalta tulevaisuuten varautuen sitä varmaan kannattaa jatkoski lyhentää vain se 500e kuus ja laittaa se toinen 500e sukanvarteen, niin ei tartte sitte heti mennä lyhennysvapaata vinkumaan kun tulee väliaikainen notkahdus. Rahamies tietty hokee, että sijottamalla saa tolle 500e:lle suuremman tuoton kuin lainan korko on, mutta se on taas sitte sarjassamme "mä teen vitusti rahaa nettipokeris" ja kukaan ei myönnä hävinneensä siellä. Minä olen hävinnyt sekä osakkeissa että nettipokerissa (vajaa 200e jälkimmäises ja siihen lopetin).
Ihan fiksulta kuulostaa. Itse tunnen muutaman tyypin, jotka on halunneet jostain täysin järjettömästä (lue: fiilispohjaisesta) syystä maksaa asuntolainansa pois "niin nopeasti kuin mahdollista". Sitten on 10 vuotta kärvistelty tili aina nollilla, ei olla matkusteltu mihinkään, jokainen yllättävä rahanmeno pistää aina sormen suuhun, mutta asuntolainan lyhennyssuunnitelmaan ei kajota saa&%na.
Kun se laina sitten on maksettu, niin yhtäkkiä kuukausittain jää tilille reilusti rahaa ja ollaan aivan äimänä että miten tätä elämää nyt pitäisi jatkaa, kun on totuttauduttu laihialaisuuteen. Mutta onpahan se kämpän osakekirja nyt keittiön kaapissa eikä pankin holvissa.
Velka on hyvä renki mutta huono isäntä. Sitä on hyvä olla sen verran että sen kanssa pystyy elämään, pakko sitä ei ole olla ollenkaan, mutta helpottaa kummasti elämää kun pystyy velalla säätelemään suurimmat hankinnat oman tarpeen eikä oman kukkaron mukaan. Ja sitä asuntolainaa ei tarvitse välttämättä koskaan maksaa kokonaan pois. Jos nyt on vaikka 20 % pysyvästi lainaa oman asunnon arvosta ja pankki antaa pitää sen lyhentämättömänä, niin mitä vaaraa siitä kellekään on? Vaikka korot nousisi jonnekin 20 %:iin, niin joutuu maksamaan yhtä paljon korkoja kuin se jolla on asunnon arvosta 80 % lainaa ja korkotaso on 5 %. Ei loppujen lopuksi paha rasti sekään (ihan omasta kokemuksesta, olen sen verran vanha että olen jopa tuollaista korkoa joskus itsekin asuntolainasta maksanut).
Tuossa yksi sukulaisperhe asuu asumisoikeuskämpässä ja maksaa jotain 1000 euroa kuussa siitä vuokraa, plus ovat sitoneet siihen n. 10 vuotta sitten jotain 30 t€ omia rahoja. Pyöreästi maksaneet vuokraa yhteensä 120 t€ sen kymmenen vuoden aikana, ja siitähän ei jää penniäkään omaan taskuun toisin kuin lainan kuukausimaksusta. Vaikka siellä juhlitaan jo viisikymppisiä tänä vuonna, niin omistusasuntoa ei ole hankittu, kun isännällä on sellainen periaate että jos otetaan asuntolainaa, se pitää pystyä maksamaan viidessä vuodessa pois. Ja tuolla kriteerillä ei sitten yllätys yllätys ole löytynyt lapsiperheelle ja heidän säästöilleen ja tulotasolleen sopivaa asuntoa.
Toisaalta sen ymmärtää, kun ovat eläneet oman nuoruutensa 80/90-luvun taitteessa ja nähneet omin silmin miten omanikäisten kavereiden talous karahti kiville ensiasuntokauppojen seurauksena. Mutta kyllä se kuulostaa silti vähän sellaiselta että maailma on väärässä ja itse oikeassa, ja joku päivä varmasti siitä vielä todisteen saa, ellei satu itse kuolemaan sitä ennen vanhuuteen.
Ihan hyviä pointteja AZP, mutta jos ei yhtään halua lyhentää asuntovelkaa, niin pahimmassa tapauksessa jää pakkasen puolelle, jos asunnon arvo sakkaa aikojen kuluessa, ja olisi tarvetta vaihtaa.
Maltillinen lyhennys järkevällä marginaalilla sallii vähän harrastaa ja matkustaa.
NG 900 2.0t Cabriolet -95, exät: 9-5 Turbo pilot 2.0t -07, ja 9-5 Aero Wagon -04 sekä 9-3 Sport Business 2.0t -00
^toki lainaa tulee lyhentää, jos sitä on se 80 % asunnon arvosta. Tarkoitin sitä tilannetta, jossa lainaa on murto-osa asunnon arvosta, jolloin saa kyllä palaa kämppä kivijalkaan tai osoittautua hometaloksi, ennen kuin lainan pääoma on korkeampi kuin asunnon arvo.
Ja tappiollehan jää toki aina, jos asunnon arvo laskee, oli sitten lainaa eli ei. Tämäkin tuntuu monia pelottavan siirtyessä vuokra-asumisesta omistusasuntoon. Toisaalta pelko on ihan relevantti, jos uusi kämppä tosiaan osoittautuukin vialliseksi tai tuhoutuu muuten. Ja toki 90-luvun alun tyyppinen hintojen yleinen romahtaminen tuntui omistusasujan kukkarossa rankasti.
Usein kuitenkin unohtuu vaihtoehtoiskustannusten vertailu, eli se fakta, että jossain pitää kuitenkin asua ja siitä maksaa tavalla tai toisella. Vuokrien pääomaosuus (vuokra vähennettynä vastikkeella ja muilla vuokranantajan kuluilla, jotka tulisivat myös omistusasujan maksettavaksi) on asunnoissa tätänykyä luokkaa 3-5 % asunnon käyvästä arvosta, eli vuokralla asuja ottaa joka vuosi pataan tuon verran joka tapauksessa, eikä toisaalta pääse osille asunnon mahdollisesta hinnannoususta. Omistusasuja ottaa pataan asuntolainan koron verran, tällä hetkellä luokkaa 1 %, kantaa riskin asunnon arvonlaskusta mutta saa myös mahdollisen arvonnousun kokonaan itselleen. Omistusasujan asunnon arvo saa esim. viiden vuoden aikana laskea sellaiset 10-20 %, jotta ollaan kokonaiskuluissa tasoissa vuokra-asumisen kanssa. Hintojen säilyminen vaikka nimellisestikin ennallaan on omistusasujalle kuin rahan laittamista pankkiin..
Harva lopettaa asuntolainan lyhentämistä, kun sitä on jäljellä vaikka 20 %, eikä pankkikaan yleensä pysyvämpää lyhennysvapaata myönnä, ellei asiakkaalla ole sitten kaikkea muuta kivaa palvelua pankista. Lähinnä tosielämässä tilanne tulee vastaan siten, että (jälleen kerran periaate- tai fiilissyistä) halutaan maksaa se kämppä kokonaan velattomaksi ennen kuin ollaan valmiita tekemään sitä seuraavaa isoa hankintaa, kuten kesämökkiä tai omakotitalon peruskunnostusta tai laajennusta. Se on sitten kiva alkaa suunnitella sitä kesämökkiä vasta 65-vuotiaana, vaikka jo yli 10 vuotta aikaisemmin asuntolainapääoma alkoi olla jo ihan mitätön suhteessa kotitalouden varallisuuteen.
Avain koko keississä on tietenkin se, että sitä lainaa ottaa järkevän määrän omaan tulotasoonsa nähden. Eli sitä täytyy pystyä lyhentämään siinä alussa, jos sitä oikeasti on reilusti yli puolet asunnon arvosta. Se mitä tekee sitten kun suurin osa lainasta on maksettu pois, on ihan eri maailma.
-kuski huomannut vai eikö vaan välittänyt? 