Lisävaloja

[Klunssi]

En tiedä miten nyt viimeaikaisiin liittyy tai kiinnostaako ketään, mutta nyt hieman viisastuneena noista lisävalojen sähköistä; NG 9-3 helpoimmalla pääsee kun tilaa johto(asennus)sarjan 12787159 (Oriolta n.30€ lähimarmorille, sisältää johdot liittimineen, releen ja sulakkeen), saabdocs.com löytyy em. Osanumerolla asennusohje. Asennuksen jälkeen vaatii techin päässä käynnin, valot (ts. "Viivanappi") tulee aktivoida eikä se vaadi turvapääsyä. Jos tech on saatavilla, asennukseen menee nolommaltakin tyypiltä korkeintaan tunti, pl. Itse lamppujen asennus. Sori jos ei suoraan vastannut kenellekään tai jatkanut edellisten keskustelua.

[petrisa]

En nyt ole varma mihinkä malliin kukakin on lisävaloja asentamassa, mutta ainakin ng9-3:een se ei ole aivan niin yksioikoista. Tämä liittyy lisävalojen releen herätevirtaan. Tuossa edellisessä viestissä on mainittu tapa jolloin ei ole mutkia matkassa, mutta nk. perinteisellä tavalla (heräte pitkien johdosta releelle, releen kautta päävirta akulta lisäpitkille) on mahdollista releen "pärisemiseen". Tämä johtuu siitä, että auton omille pitkille tulee pulssiohjattu sähkö (PWM).

Tuon pulssisähkön taajuus on sen verta hidas, että useimmat releet jäävät sen tahdissa pärräämään: vetää..päästää..vetää..ja lisävalot eivät toimi oikein. Pulssisähköllä pidetään auton omille polttimoille jännite (tehollisarvo) vakiona ja reilun 13 voltin suuruisena. Kun auton käydessä jännite on => 14V, niin sitä pitää pätkiä. Releen vetopiiriin pitäisi laittaa suodatus (yksinkertaisin releen käämin rinnalle suotokonkka), jotta rele ei pärise. Kuten jo mainitsin niin taajuus on suhteellisen alhainen. Se ei ole mikään auton väylänopeuksista ei lähellekään sitä, vaikka joku "idiootti" muuta väittäisi. Olen asian itse mitannut, koska missään ei kerrota mikä on tuo pulssitaajus valojen ohjaukseen. Monta muuta taajuutta kerrotaan esim. Saab WIS:ssä, mutta ei tätä.

Suotokonkan suuruus tulee vastata samaa kuin sitä käytettäisiin puoliaaltotasasuunnattuun verkkojännitteeseen, josta tehdään tasaista tasajännitettä. Tästä voi jokainen, joka jotain näistä asioista ymmärtää, päätellä missä suuruusluokassa tuo pulssisähkön taajuus on. Aivan suoraan tuo ei ole verrannollinen verkkosähkösuodatukseen, koska tässä valojen pulssisähkössä pulssisuhde ei ole 50%, vaan melko lailla suurempi ja sähkö ei ole sinimuotoista vaan kanttiaaltoa. Tämä johtuu siitä, että reilun 14V jännite alennetaan vain n. yhdellä voltilla. Jos pulssisuhde olisi 50%, jännite alenisi puoleen. Toisin sanoen pulssisuhde on lähellä 90%. Tästä seuraa, että jännite on 90% ajasta "päällä" ja vain 10% ajasta "pois". Kuitenkin käyttämällä verkkojännitesuodatukseen sopivia konkkien kapasitanssiarvoja päätyy oikeaan suurusluokkaan. Lisäksi kun muistaa vanhan "nyrkkisäännön" kokoaaltosuodatetulle verkkosähkölle: 1000uF/1A. Relehän aiheuttaa pienen virrankulutuksen, joten tämäkin pienentää konkan kokoa. Tyypillinen autorele ottaa n. 100...150 mA:n virran.

Siitäpä vain laskemaan konkan arvo huomioiden edellä mainitut seikat ja soveltaa niitä, jos siis päätyy tuohon perinteiseen kytkentään. Ainahan se on mahdollisuus tehdä sillä tavalla, että käyttää auton omia valmiuksia.

[JP_Vette]

VAG-maailman lisävalojutus oli mainittu myös joku sellanen palikka, joka haistelee ohjauksen johdon läpi. Tosin ng9-3 tapaukses viivanappi on halpa ja helppo, mut jos vaikka vääränmerkkiseen joku pohtii johtoja.

[koistha]

totako tarkoitit ? https://www.erikoistekniikka.fi/ajoneuv ... ywords=xbb

Ihanan halpa

[JP_Vette]

Just toi. Kallishan toi on mut jos vaikka johki muuhun kuin Saabiin ranettaa johtoja, niin tuskin marmorilla tohon hintaan mihkään merkkiin saa alkuperästä asennussarjaa plus mahdollista ohjelmointia

[VKe]

marmorilla tohon hintaan mihkään merkkiin saa alkuperästä asennussarjaa plus mahdollista ohjelmointia

Niinpä, aika monella marmorilla myydään ei-oo-mallista alkuperäistä aennussarjaa ...

[aero]

Mikäs siinä kun perinteisiin valosysteemeihin lisävaloja virittelee, mutta naapurifoorumin puolella porukka jossain välissä mietti, miten saa lisäpitkät saksalaisen auton keulalle adaptiivisten matriisiledien kanssa. Siinä saa ohjausta jo vähän pohtiakin...

[nalleolut]

jossain näin uutisen että jotain muutoksia lisävaloasetuksiin tulossa.
uusi pykälä sallisi 1,2 tai 3 lisävaloa autossa.

[JP_Vette]

Matriisiledienhän piti olla niin hyvät, et mihin sitä enää xenon-kattiloita tarvii Vai iskikö todellisuus vastaan ekoilla pimeillä keleillä

Ite jätin matriisiledihömpötykset pois Opelin tilaukses. VAG-maailman testikäyrä yhdistettynä tonnin hintalappuun toi sen fiiliksen, että ei ole Bosch Rallye 225 + xenonit -kombon voittanutta. Ei hinnas eikä valotehos. Okei valaisishan ne ledit myös penkat toisen takana roikkues, mut se on oma lukunsa. Ja toisaalta kun peräs roikkuu, niin eipä ne pesurittomat valot mitää valase. Ikävä tulee paremman puoliskon femmaa, jossa on sekä hyvät valot että pyyhkivät pesurit.

[koistha]

Oli näemmä viime viikon Tekniikan Maailmassa ollut väliraportti Astran kestotestistä. Led-valoista sanoittiin mm.: "Aktiivisesti valokuviota säätävät valot ottavat vastaantulijat ja edellä ajavat huomioon, mutta aktiivisuudessa ja toleransseissa on paljon matkaa kalliiden autojen kalliisiin aktiivivaloihin"

Insigniaan tulee kuulemma sitten jo paremmat valot mutta sekin jää nähtäväksi miten ne käytännössä toimivat.

Ja sitten aiheeseen, itse olen ajatellut laittaa syksyksi tuohon idän ihmeeseen jonkinlaiset lisävalot ja nyt jos tuo lakimuutos toteutuu, niin silloin ihan varteenotettava vaihtoehto voisi olla joku ledbar rekkarikilven yhteyteen. Vakio Xeroksit ovat ihan OK lähivalojen osalta mutta kaukovalot, no joo.....

[JP_Vette]

...

Mahdollisesti jo kesäkuussa tulee voimaan uusi määräys, jonka perusteella auton keulaan voi asentaa kolmannen apukaukovalon.
Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) pyysi viime vuonna autojen ja niiden perävaunujen teknisiä vaatimuksia koskevasta määräysluonnoksesta lausuntoa, Tekniikan Maailma kirjoittaa. Määräyksellä annetaan kansalliset poikkeukset EU-säädöksiin.

Esityksessä lisävalojen symmetrinen asennusvaatimus säilyy, mutta auton keskilinjalle asennettu yksi lisävalaisin täyttäisi symmetriavaatimuksen. Hyväksyttävä olisi myös ruotsalaistyylinen kolmen lisävalon patteri. Referenssilukujen summa ei saisi kuitenkaan ylittää sataa. Esityksen taustalla on valotekniikan kehitys.

Määräyksen on määrä tulla voimaan ajoneuvolain muutosten kanssa 1. kesäkuuta. Lakimuutosta ei TM:n mukaan ole vielä viety eduskuntaan, joten tarkkaa voimaantulon ajankohtaa ei vielä varmasti tiedetä.

Insigniaan tulee kuulemma sitten jo paremmat valot mutta sekin jää nähtäväksi miten ne käytännössä toimivat.

Tuntematta tapausta se enempää veikkaisin, että Inkun ledihässäkkä on "ihan kiva" ja sitä naapuriki "karehtii", mutta sitte ku ajetaan pitkin mettäkylien taipaleita, niin se 20 cm+ kattila Xenoneilla on edelleen ns. se valo.

[koistha]

Tuntematta tapausta se enempää veikkaisin, että Inkun ledihässäkkä on "ihan kiva" ja sitä naapuriki "karehtii", mutta sitte ku ajetaan pitkin mettäkylien taipaleita, niin se 20 cm+ kattila Xenoneilla on edelleen ns. se valo.

Huhu oli, että Insomnian ledituikkujen kantama olisi peräti 400 metriä. Mene ja tiedä.....

[JP_Vette]

Niinhän siä Opelin sivuilla lukee. Eivät vaan viitti luksimäärää kuitenkaan kertoa. Ja enemmän se valokuvion leveys edes 200m päähän järjellisellä voimakkuudella merkkaa kuin joku 0,25 lx pistevalo kilometrin pääs.

[JP_Vette]

VAG-maailma käyttää mittauksissaan viiden luksin rajaa (suora lainaus lehdestä: "Käytämme yläprofiilin muotoon projisoidun valokuvion piirtämisen raja-arvona viittä luksia. Se riittäisi vielä sanomalehden lukemiseen. Esimerkiksi yhden luksin kantama on aivan turha tieto."). Mitä oon kattellu lisävalojen mainoksia, niin pahimmissa on muistaakseni piirretty 0,25 lx viiva. VAG-maailman mukaan se on vielä turhastakin tiedosta vain neljäsosa. Eli onko se sitte turha/4? Mut joo. Numerossa 20/2016 sanottiin, et paras mitattu kaukovalo (etäisyytenä mitattuna kai) on ollut OG9-5 n. 230 m pitkällä valokeilalla. Samas jutus E-mersun Multibeam-LED kantaa vain 160 m. CLS:n Multibeamit taas 190 m.

Numeros 21/2016 on lisäpitkien testi. Keilan pituuksista viiden luksin rajalla X-Vision Dominator Xenon 260 m, NBB Alpha Pro 225 Xenon 290 m. Ledien puolella testivoittaja SAE Seeker 20 270 m ja pisimmälle viittä luksia edusti Lazer Triple-R 1000 Standard 340 m.

Lazerin pisimmälle kantava valo on 1,7 kg painava ja 40 x 7,3 cm kokonen mötikkä. Syvyyttäkin vain 10,3 cm. Uskallan väittää itseäni ennemmin myyntimiesten suhteen realistisen kriittiseksi kuin pessimistiksi, jos väitän, että Insignian 400 m on juurikin joku raja, jossa vielä kissan silmät heijastuu kirkkaana kiikareilla bongatessa, eikä niillä ole mitään tekemistä oikean valotehon kanssa

[koistha]

Veikkaisin, että mennään pariin sataan metriin Tekniikan Liman mittauksissa. Ei se silti tule pärjäämää kahden ekan sukupolven femmalle, luulisin.....