Antennista yleensä ( ei auton antennista )

[JP_Vette]

Asun Harvaluodos (eli landella kaukana sivistyksestä) ja tietokoneen tv-virittimen antennina on magneettijalalla oleva n. 10cm piiska. Se on ripustettu ikkunan saranaan ja kaikki kanavat näkyy, myös hd:t.

[petrisa]

Asun Harvaluodos (eli landella kaukana sivistyksestä) ja tietokoneen tv-virittimen antennina on magneettijalalla oleva n. 10cm piiska. Se on ripustettu ikkunan saranaan ja kaikki kanavat näkyy, myös hd:t.

Joo, asukoon kukin "missä luodossa" vaan, mutta antennialan ammattilainen ei koskaan suosittele sisäantennia . Ei koskaan .
Pysyviin ratkaisuihin kunnon antenni. Tilapäiset jutut erikseen.
Amatöörit viritelköön niitä roikkumaan sisälle mihin lystää.

[JP_Vette]

Olohuoneen telkkari on haravas kii ja tietokoneen virittimes on toi sälekaihtimen takana nököttävä pieni piiska. Jos tarkotuksena on ostaa Biltemasta pään kokonen sisäantenni perintökaapin päälle, niin paremmalla ulkonäöllä tommosen töpön unohtaa vaikka suoraan virittimen liittimen päähän kiinni. Ammattimainen asennus tai ei, mutta kuva näkyy ja ei pikselöidy. Mitä sillä muulla väliä onkaan, sillä digikanavien bitit joko tulee läpi tai ei tule.

[petrisa]

^ Katso nyt uudelleen tuo mainittu Bilteman antenni. Mistä keksit tuon asentaa sisälle. Sehän on mastoon asennettava yagi antenni. Motonetin antenni oli asia erikseen ja sitä en suositellutkaan ja syyt kävi ilmi ja sekin on ulkoantenni. Tokmannin antenni periaatteessa sisä ufo antenni.

Vieä lisään tuota maston maadoitusta koskevaa kirjoitustani. Toki maston maadoituksen voi myös sijoittaa väh 20m kaivettuun ojaan.

Kuparin on oltava 16mm2. Ojaan avokuparia ja maadoituselektrodeihin tai kiinteistön maadoituskiskoon KeVi.

[JP_Vette]

Tokmanni tai Biltema, mikä olikaa.

Mut ylinpäätänsä kiitos tiedonjaosta. Vanhempani asuvat mettäs ja hd ei näy heillä. Pitäs antenni vaihtaa ja apua tästä ketjusta on. Siä haravat ovat 80-luvulta

[petrisa]

Korostan vielä. Laittakoon kukin minkä pätkän tahansa ja jos näkyy niin ok. Tele ja antennialan ammattilainen (pätevyyden omaava) ei koskaan tee muuta kuin oikeasti toimivia asennuksia jotka toimivat vielä tulevaisuudessakin. Siispä en itsekään ko. henkilönä voi suositella edes täällä mitään muuta ratkaisua.

[aero]

Petri puhuu asiaa, vieläpä selkokielellä ja perustellen. Siitä huolimatta saattaisin AZP:nä kokeilla halpaa sisäantennia juuri ulkonäkösyistä, kunhan olisin ensin varmistanut palautusoikeuden, mielellään myös Petrin mainitsemat suodatusominaisuudet (mm. tuo Tokmannin antenni kaipaa sähköä eli on vahvistimellinen ja mainittu taajuuskaistakin ylttää sinne LTE-alueelle).

Avainsanat käytännön elämässä tälläisen ratkaisun kanssa:
-Palautusoikeus - jos ei toimi, rahat takaisin ja parempaa (sekä rumempaa) ratkaisua miettimään.
-Halpa - jos lakkaa toimimasta tulevan kanavauudistuksen tms takia, ei käyttötunneista tule kalliita.

Tarvii varmaan itsekin jossain välissä vilkaista, näkyykö telkkari jos kerran toukokuussa on kanavamuutosta tehty. En meinaan ole tänä vuonna vielä vastaanotinta aktivoinut, joten ei ole mitään hajua, mihin tuo oma antenni pystyy

[AZP]

Ranetuksen yleisprosessikaavio:
1. tutki oireet ja tee omat johtopäätökset mahdollisista syistä
2. jos oma osaamisesi on vajaata (toki suositeltavaa myös kaikenosaaville), kysy saappifoorumilta
3. jos saappifoorumilta ei saa kunnon vastausta, googleta
4. suorita ranetus
5. tarvittaessa kutsu palokunta
6. savun hälvettyä tarkista paljonko tuli etu- tai takapakkia
7. mieti mitä opit juuri äsken, merkitse tarvittaessa muistiin (esim. kirjoittamalla havaintosi saappifoorumille)

Tässä tapauksessa jätin pois kohdat 3 ja 5 tarpeettomina ja kohdassa 6 sain todeta asian edenneen ehkä hieman etupakkia, mutta ainakin kohdassa 7 sain todeta että tieto lisääntyi ja voin oikaista muutamia kohdassa 1 tehdyistä oletuksista. Kohdan 4 toimenpiteisiin kuului katolle kiipeäminen, antennin irrottaminen, toimittaminen alas terassille, kaapeliliitoksen avaaminen, puhdistaminen ja tämän jälkeen edellälistattu käänteisessä järjestyksessä.

Mitä sitten opin? Ensinnäkin pelkkä antennikaapeli ei riitä mökillä signaalin vastaanottoon ja tuo harava toimii ja vastaanottaa signaalia. Kaapelin irrottaminen antennista hävitti nimittäin TV-kuvan kokonaan. Vastaavasti kaapeli kiinni kuva näytti näkyvän koko ajan, vaikka antenni oli alhaalla ja käännettynä suunnilleen mihin suuntaan tahansa. Eli nyt on tiedossa että tuo harava ei ole turha kapistus.

Liitoshan oli oikein hapokkaan näköinen:





Samalla tuli varmistuttua siitä, että kaapelissa ei ole yhtään liitosta antennin ja antennirasian välillä, eli kaapeli on uusittu kun rasia on asennettu vajaa 10 vuotta sitten. Se on muuten jonkun saabistin asentama, lankomies piti saabistikekkerit mökillä ja paikalla oli joku asianosaava sähkäri. joka asensi meille uuden rasian ja vähän sähköjä. Kuka tunnustaa?

Leikkasin kaapelista 5 cm palan pois ja sieltä paljastui hapettumatonta johdinta, putsasin tuon antennin liitospinnat ja ruuvasin kaapelin takaisin kiinni.

Antennin kytkentärasiasta löytyi muuten merkintä "300" ja "Alue IV-V". Mitäköhän ne merkkaa? Jotain taajuusaluetta? Osaksi tuolla liittimen alla oli lisäksi "75", merkkaakohan se ohmeja tai jotain? En noista antennijärjestelmien ohmeista ja desibeleistä ymmärrä oikein mitään, vaikka vastusohmit ja metelin desibelit on kyllä ihan tuttuja muinaisista fysiikanopinnoista.



Kiinnitin sen irronneen vaakatikun vielä antenniin, nythän se on melkein kuin uusi. Pyörittelin antennia siinä käsissäni hetken ja katsoin akkunan läpi telkkarin kuvaa ja saignaalimittareita. Ei niistä kovin paljoa viisastunut. Kävin törkkäämässä antennin paikoilleen ja kääntelin sitä 20-30 asteen jaksoissa kokonaisen kierroksen, ja koko ajan kuva näkyi. Nuo digiboksin signaalimittarit heitti jonkin verran eri suunnilla, mutta ei kovin paljoa:



Noista mittareista pitääkin nyt taas kysyä: signaalin laatumittari näyttää vähintään puolta mihin suuntaan antennia kohdistaakin, käytännössä sain joka kanavanipulle tuon mittarin näyttämään täyttä tai vähintään kuvassa näkyvää määrää. Sen sijaan tuo virtaa en saanut näyttämään yhdellekään nipulle täyttä. Se on selvästi koko ajan alhaisempi kuin tuo laatu. Mitä nuo kaksi mittaria tarkoittavat, ja onko virta sellainen tekijä että sitä ei antennia kääntelemällä saakaan täysille, kun on tietyt sijainnin määrittämät vastaanotto-olosuhteet ja tietynlainen antenni? Onko jompi kumpi noista mittareista tärkeämpi kuvanlaadun tai pätkimisherkkyyden kannalta?

Antennimastossa ei näkynyt katolla mitään maadoitusta. Käytännössä on mahdollista että sellainen löytyy terassin alta putken alapäästä, jota ei pääse näkemään ilman että ryömii terassin alle. Tuskin siellä sellaista kuitenkaan on. Mitä näistä sähköistä tiedän (en paljoa, mutta paljon enemmän kuin antennisignaaleista), niin näyttäisi siltä että majan sähkökeskus on maadoitettu asianmukaisesta omalla maaelektrodillaan, koska keskukselta lähtee paljas kaapeli seinää pitkin maahan (nuo muut ovat syöttöjä vierasmajalle, saunalle, ulkovaloille jne.):



Mökki on n. 14 metriä pitkä, ja sähkökeskus löytyy talon toisesta päädystä, ja antenni toisesta. Elikkäs pitkällä piuhalla tuon antennimaston voisi maadoittaa tuohon sähkökeskuksen suojamaahan. Onko tuolla maston maadoituksella muuten mitään tekemistä antennisignaalin kanssa, vai onko kyse puhtaasti salamaturvallisuudesta?

Kiitoksia petrisalle todellakin kansantajuisesta selvityksestä ja suosituksista tässä asiassa. Ymmärrän myös JP_Vetten näkökulman, eli miksi tehdä asiat ammattilaisen tapaan jos amatööriranetuksella saa saman lopputuloksen, eli kuvan ruutuun. Kyseessä on kuitenkin vain kesämökin ikivanha töllötin, ja jos kuva näkyy ja on laadukas, niin mitä väliä sillä itselle on miten se on saatu taiottua ruutuun?

Toistaiseksi en nyt ole hankkimassa uutta antennia, vaan katsotaan väheneekö tuo ajoittainen pätkiminen tällä tänään tehdyllä fiksillä. Nuo digiboksin näyttämät signaalimittarit näyttivät parantuneen hieman, mutta vaikea tässä on kunnon vertailuja tehdä parista pikselipalkista. Ehkä myös ennen antenni-investointeja pitäisi kuvan jatkuvuutta ja laatua tutkia toisella virittimellä. Tuo Thomson on oikeasti iäisyyden vanha ja ollut mökillä kesät talvet viimeiset 10 vuotta. Vikaa voi olla ihan hyvin siinäkin.

Sellainen kysymys vielä, että asentaako ammattimies harava-antennia puutalon ullakolle tiilikaton alle? Meillä on nimittäin kotona tällainen ranetus, antenni on ylimmän kerroksen yläpuolella olevalla kylmäullakolla makaamassa muutaman katonrajaan pingotetun narun varassa. Antenni on tämän muotoinen:



Onkos tämä nyt sellainen yhdistelmäantenni, jota ei kukaan asiantunteva asentaja enää asenna? Antennista lähtee kaapeli, jossa peräkkäin kaksi sellaista honkkarista hankittua antennihaaroitinta, jotka haaroittaa johdon kahteen yläkerran huoneeseen ja yksi haara lähtee alakertaan antennirasialle. Nämä on talon edellisen (tai sitä edellisen) omistajan aikaisia asennuksia, mutta kuva on näillä näkynyt ihan hyvin. Varmaan siinä vaiheessa kun meille hankitaan HD-töllötin, voi joutua tekemään jotain asennushommia, ellei sitten HD-kanavatkin näy sillä 1,5 metrin seinään ripustetulla antennijohdolla

[petrisa]

Paljon oli kysymyksiä ja koitetaan vastata niihin.

Tuo tv:n kertoma virta kuvastaa melko varmasti antennisignaalin tasoa eli yleisemmin jännite. Mitä suurempi sen parempi ei tosin liian suurikaan saa olla. Se ei ole kuitenkaan niin tärkeä kuin tuo laatu. Se kertoo paremmin miten todellisuudessa tv tulee näkymään. Tuo signaalin taso voi ihan hyvin olla vaikka vain 50%, mutta laatu mielellään selvästi sen yli (mielellään väh 70%). Aina nämä tv:n omat mittarit eivät ole kovin havainnollisia, kun ei tiedä mikä on niiden vertailukohta. Yleispätevästi tuota mainitsemaani luokkaa.

Nuo antennirasian ohmit tarkoittavat sovitusimpedanssia. Koksikaapelin impedanssi on 75 ohm. Taittodipolin (kiekura eli lenkki) impedanssi on 300 ohm. Rasiassa on impedanssisovitin, jotta ko. dipoli voidaan kytkeä koksikaapeliin. Vanhojen lapamato antennikaapelien impedanssi oli 300 ohm. Kahden sauvadipolin impedanssi on 75 ohm.Nuo alue IV-V tarkoittaa UHF kaistaa. Hyvä niin.

Maston maadoituksella huolehditaan vain sähkö- ja paloturvallisuus, joten se ei sinällään vaikuta antennisignaaliin. En nyt puutu tässä yhteydessä enää antennikaapelin vaipan potentiaalin tasaukseen. Sekin pitäisi tehdä, jotta kaapelin vaipassa ei ole vuotovirroista ja "hyppysähköstä" tulevaa jännitettä.
Välikatolle voidaan asentaa antenni ja siinä on useita etuja. Ei tarvitse maadoittaa(masto) eikä ole korroosiolle niin herkkä. Haittana on mikäli sen joutuu suuntaamaan lappeen (harjakatto) läpi, että katon materiaali voi vaimentaa signaalia. Huopakatto ei ole paha ja vastaavasti pelti pahimpia. Talvella katolle kertyvä lumi on sitten haittana signaalille, mutta kesämökillä tuota ongelmaa ei varmaan ole. Onni on mikäli antennin voi suunnata välikatolla suoraan harjakaton päätyä kohti.

Kuvassa esitetty antenni on laajakaistainen "yhdistelmäantenni", kuten arvattiinkin. Niitä ei enää yleensä asennella.
Tuohon ulkoantennin asentamiseen on monia syitä, vaikka sisäantennilla juuri tällä hetkellä näkyisi, koska ongelmat voivat alkaa myöhemmin vahvistavalla sisäantennilla. Eräs niistä on mm. lähistölle ilmestyvä LTE800 tukiasema, jonka jälkeen ongelmat vahvistinantennilla on valmiit.
Voihan sitä tietenkin katsella sisäantennilla niinkauan kuin sillä näkyy ja ryhtyy mastoantenniasennuksiin sitten jos ongelmia ilmaantuu.

[AZP]

Tuo tv:n kertoma virta kuvastaa melko varmasti antennisignaalin tasoa eli yleisemmin jännite. Mitä suurempi sen parempi ei tosin liian suurikaan saa olla. Se ei ole kuitenkaan niin tärkeä kuin tuo laatu. Se kertoo paremmin miten todellisuudessa tv tulee näkymään.

Hyvä. Laatu näytti olevan melkein tapissa joka kanavanipussa. Ei ainakaan tämän päivän aikana ole esiintynyt pätkimistä. Kuva nyt on mitä on, mutta tällä laitekokoonpanolla tuskin voi paljoa parempaa toivoa. Kiipesin tänään vielä puuhunkin ja katkaisin yhden oksan, joka tuli häiritsevän lähelle haravaa, että ei pitäisi olla nyt mitään erityistä häiritsemässä hänen vastaanottotyötään.

sovitusimpedanssi...taittodipoli...impedanssisovitin...dipoli...lapamato...sauvadipoli...

Kiitos. Jollekin varmaan arkista kauraa, itselleni dipoli on muisto opiskeluaikojen biletyspaikasta ja ruokalasta ja lapamatokin on tullut joskus jossain vastaan. Muut termit hujahti iloisesti yli hiusrajan. Ymmärrän (lue: olen joskus ymmärtänyt) kelan impedanssin mutta mieli ei taivu ymmärtämään sen perusteella kaapelin impedanssia. Mutta syy ei ole sen joka koittaa asioita selventää, vaan täällä päässä degeneroituneen koneinsinöörin pohjakoulutuksessa. Eipä ole tullut radiotekniikkaa tai muutakaan signaalijuttuja koskaan luettua. Keskityin enemmän dipolissa viikonloppuisin olevaan ohjelmaan kuin itse dipoliin

Maston maadoituksella huolehditaan vain sähkö- ja paloturvallisuus...Välikatolle voidaan asentaa antenni ja siinä on useita etuja.... Onni on mikäli antennin voi suunnata välikatolla suoraan harjakaton päätyä kohti.

Nämä oli hyvä tietää jatkoa varten. Ei muuten löytynyt putken alapäästä maadoitusta, eikä se edes näköjään lepää kalliota vasten, vaan alapää nojautuu terassin koolaukseen.

Tulipa katsottua karttapalvelusta että mihin suuntaan tuon antennin pitäisi ullakolla sojottaa, jos sillä haluaisi katsella noita Digitan pukkaamia SD-lähetyksiä. Se antenni siellä ullakolla on arviolta 60 astetta väärin kohdistettu, mutta kuvan näkyy silti. Samaa tautia siis kuin mökillä.

Nykyisellään antenni on tosiaan suunnattu harjakaton päätyyn, mutta oikea suunta olisi suoraan tiilikaton lappeen läpi. Taidan napata mökiltä tuon Thompsonin mukaan, kun ei meidän kotitelkussa ole mitään palkkeja jotka näyttää signaalin virran ja laadun. Saa sitten siellä vertailla että miten hyvää telkkariohjelmaa me oikein katsotaankaan

Sellainen tuli tuosta kodin antennijärjestelmästä mieleen, että meillä on nyt ketjutettuja antennirasioita ja toisaalta osittain tähtiverkko, eli antennilta tuleva kaapeli haarautuu periaatteessa kolmeen kaapeliin (niillä Honkkarin jakajilla ), joista yhden varrella on neljä rasiaa ketjussa. Rasiat pitäisi olla oikeanlaiset paikkoihinsa, eli kolme jatkorasiaa ja lopussa yksi päätyrasia. Onko tämä vielä ihan ok, vai pitäisikö pyrkiä saamaan jaettua tuo ketju esim 2+2 rasiaan jos mahdollista? En ole koskaan sitä päätyrasiaa kokeillut että näkyykö kuva ja miten hyvin.

Kuvassa esitetty antenni on laajakaistainen "yhdistelmäantenni", kuten arvattiinkin. Niitä ei enää yleensä asennella.

Tuli samalla vilkaistua DNA:n HD-lähetysmaston suuntima mökiltä. Ja kappas, me olemme sellaisessa paikassa että UHF- ja VHF-antennit pitäisi kohdistaa melko tarkkaan samaan suuntaan, vaikka toinen kuuntelisikin (todellisuudessa Kaarinan Kuusistossa olevaa) Digitan Turun lähetintä ja toinen DNA:n Kaarinassa olevaa lähetintä. Jos piirtää näiden kahden lähetysaseman kautta kulkevan suoran viivan saaristoa kohti, me olemme viivalla. Mökillä siis yhdistelmäantenni voisi jopa toimia ihan ok. Mutta joo, ei ole ammattimiehen ratkaisu sellainen

Mites muuten kun 2020 SD-lähetykset loppuu kokonaan, onko jo varmaa että HD-lähetykset tulevat jatkumaan vain VHF-taajuuksilla? Vai siirtyvätkö HD-lähetykset sitten vapautuville UHF-taajuuksille, jolloin ei kannattaisi nyt tehdä "vain tulevaisuutta silmällä pitäen" investointia VHF-antenniin, kun ei kerran vielä ole HD-vastaanotintakaan?

Kiitoksia joka tapauksessa neuvoista, tässä on oppinut itselleni täysin vieraasta asiasta taas paljon uutta.

[petrisa]

Käsitykseni mukaan UHF kanavilla Digita siirtyy DVB-T2 järjestelmään, joten sen kummempia muutoksia ei tarvita kuin DVB-T2 viritin vain. Uudet telkkarithan pääasiassa jo niitä on. Sitähän ei voi tietää onko itse lähetykset HD vai vain sullottu enemmän SD kanavia yhteen nippuun. Sen aika näyttää.
Hyvällä tuurilla joskus sattuu sekä DNA:n että Digitan lähettimet samaan suuntaan, niin silloin yhdistelmäantenni on ok.

Vähän nyt selvitän vielä tuota kaapelin ja antennin impedanssia, kun siihen huokutellaan.
Kyseinen impedanssi on tarkasti ottaen ominaisimpedanssi. Antennilla se tarkoittaa sähkölähteen sisäistä vaihtovirtavastusta eli lähtöimpedanssia. Tv tai muun vastaavan vastaanottimen tuloimpedanssi on myös oltava samansuuruinen, jotta sovitus on täydellinen. Theveninin teorian mukaan tehosovitus on paras, kun sekä lähtö että tuloimpedanssit ovat yhtä suuret. Tämä tarkoittaa, että lähteestä lähtevä signaali eli sähköteho ei kohteesta heijastu takaisin, vaan kaikki saapunut teho siirtyy hyödyksi. Kun kaapelin ominaisimpedanssi on tuo sama, niin se ei aiheuta muutosta järjestelmän impedanssiin. Tämä tarkoittaa sitä että lähteestä katsottuna (antennista) näyttää siltä kuin siihen olisi kytketty ko. impedanssin suuruinen impedanssi, vaikka antennikaapeli on välissä. Kaapeli aiheuttaa vaimennusta, mutta ei muuta impedanssia. Toisin sanoen antenni "näkee" tv vastaanottimen ikäänkuin olevan kytketty suoraan sen napoihin. Tv taas saa antennin signaalin, mutta kaapelin vaimennuksen verran pienempänä.

Mikäli jossain kohtaa on epäsovitus (impedanssi heittää nimellisarvosta) siitä tapahtuu signaalille takaisinheijastus. Osa menee läpi, mutta osa heijastuu takaisin riippuen epäsovituksen suuruudesta. Pahin epäsovitus on katkos tai oikosulku, josta kaikki teho heijastuu takaisin eikä läpi tietenkään mene mitään. Kaapelitutkissa joissa etsitään vikapaikkaa (katkos, oikosulku tai huono liitos) käytetään hyödyksi takaisinheijastusta.

[AZP]

Kiitos tuosta lisäselvityksestä impedanssista. Itselleni yllätykseksi sain siitä jopa jotain selkoa asiaan, mutta kyllä tässä syytä olisi ottaa fysiikan oppikirjat esiin jos haluaisi kunnolla ymmärtää nuo asiat.

Raportoidaanpa alkuperäisestä ongelmasta vielä päivitystä. Telkkarin pätkimisen syyksi on osoittautumassa digiboksi. Otin nimittäin kotoa toisen telkkarin mukaan ja nyt on muutama päivä katseltu rinnakkain kahta töllötintä. Tuplatelkkarihan sopii hyvin kesämökille

Tulos on sellainen, että tuo vanha Philipsin ruutu Thomsonin digiboksilla pätkii kuvaa ja ääntä ajoittain, LG:n uudempi telkkari taas ei. Töllöjä on katsottu siis stereona siten että mökin ainoaan antennirasiaan on laitettu 2-splitteri, josta antennijohdot Thomsonille ja LG:lle ja ruudut vierekkäin. Thomsonin Philipsiin Scartin välityksellä toimittaman kuvan pätkiessä LG näyttää samaa kanavaa vieressä virheettömästi. Koitin sitten vielä vaihtamalla antennijohdot päittäin, ja itse asiassa tuolla kotoa tuodulla uudella (mutta myös pidemmällä) antennijohdolla ei kuvaa meinannut saada Thomsonin kautta näkyviin laisinkaan, eli pätkiminen oli jatkuvaa, myöskin ilman tuota splitteriä. Sen sijaan LG toimii virheettömästi tuolla mökin vanhalla antennikaapelilla. Ihan varmuudeksi koitin sitten vielä komboa Thomson+LG, eli digiboksi Scartilla LG:n näyttöön kiinni, ja tuloksena oli samat pätkimiset kuin vanhalla Philipsin ruudullakin. Vika ei siis voi olla muualla kuin digiboksissa (tai periaatteessa Scart-johdossa).

Palautin vielä Thomsoniin tehdasasetukset, mutta siitä ei ollut apua. Tässä näyttötestejä tehdessä olen myös huomannut, että tuo pätkiminen tuntuu koskevan vain kanavanippua A (Ylen kanavat, MTV3, Nelonen, Ava, Estradi, taajuus 538 MHz). Muilla kanavilla ongelmaa ei tuntuisi olevan. Mikä tätä voisi selittää?

[petrisa]

Palautin vielä Thomsoniin tehdasasetukset, mutta siitä ei ollut apua. Tässä näyttötestejä tehdessä olen myös huomannut, että tuo pätkiminen tuntuu koskevan vain kanavanippua A (Ylen kanavat, MTV3, Nelonen, Ava, Estradi, taajuus 538 MHz). Muilla kanavilla ongelmaa ei tuntuisi olevan. Mikä tätä voisi selittää?

Ilmeisesti tuolla kanavanipulla A on huonompi signaali kuin muilla kanavanipuilla. Sen täytyy olla juuri siinä rajoilla, jossa eri vastaanottimien erot tulevat esiin. Muistaakseni aiemmin oli jo mainintaa, että signaalin taso eli voimakkuus on kuitenkin kohtuullisen hyvä. Ainakin noiden vastaanottimien omien "mittareiden" mukaan. Laadussa sen sijaan oli kai parantamisen varaa. Joten siinä varmaan se ero vastaanottimein kesken tulee. Toinen sietää sitä hiukan paremmin. En usko digiboksin olevan rikkikään, kun kerran muut kanavaniput näkyvät. On vain herkempi ongelmille.

Lähtökohtahan antenniasennuksissa on se, että se tehdään niin, jotta kaikilla vastaanottimilla se näkyy. Ja "pelivaraakin" vielä jää runsaasti. Tällaiset antenniasennukset edellyttävät siihen tarkoitettua mittalaitetta. Ilman sellaista on melko vaikea saada selvää käsitystä asennuksen onnistumisesta. Kyseisessä paikassa on luultavasti jokin heijastuma, joka kohdistuu nyt pahiten tuolle kanavanipulle. Pahoissa heijastumissa ne vääristävät kyseisen kanavan vastaanottokaistan (8MHz, UHF-alueella) täysin vänkyräksi eli mutkikkaaksi. Vastaantottokaistalla tulee heijastumasta johtuen signaaliin taso- ja vaihevirhettä. Kun käytetty modulaatiotekniikka, jolla bittivirta lähetetään, koodaa bitit juuri signaalin tasoon ja vaiheeseen QAM-tekniikalla ei tästä voi seurata muuta kuin bittivirhettä. Virheenkorjaus kykynee tiettyyn rajaan asti toimimaan, mutta sitten jossain kohtaa raja tulee vastaan jyrkästi.

Tutkimalla vain signaalin voimakkuutta ei saa todellista käsitystä onko siinä vääristymää, kun taso lasketaan keskiarvona ko. kaistalta. Pitää nähdä mielellään siganaalin spektri ja lisäksi varsinaiset laatuarvot, joko MER tai preBER. Myös kantoaalto kohinasuhde C/N on joskus hyvä arvo, varsinkin käytettäessä vahvistimia.

[AZP]

Asian tutkimista on hiljalleen tässä jatkettu ihan mielenkiinnonkin vuoksi. Isovanhempien jäämistöstä löytyi Topfieldin tallentava digiboksi, jonka raahasin mökille mukaan ja sillä katseltiin tuossa kuvaa useamman päivän ajan samalla vanhalla Philipsin ruudulla. Ei pätki kanavat eikä samanlaista ajoittaista pikselöitymistä esiinny. Mutta mikään ei ole koskaan täydellistä: tällä boksilla kuvassa liikkuu nopeasti ylhäältä alas haaleat tummat juovat joka kanavalla. Ne eivät estä telkun katselua eivätkä yleensä liikkuvassa kuvassa edes erotu, mutta tietynlaisessa tasaisessa taustassa pistävät kyllä silmään. Sama boksi liitettynä uudempaan telkkariruutuun ei tuota näitä juovia, eikä niitä esiinny myöskään Thomsonin boksilla. Koitin vielä toisella scart-johdollakin, eikä vaikutusta.

Thomsonin boksin toin sitten taas kotiin pientä testausta varten, ja pätkiihän se kuva kanavanipulla A täälläkin, vaikka laite on liitettynä ihan talon antenniin (ei siis vain siihen seinällä roikkuvaan piuhaan, jonka välityksellä normaalisti telkkua katsomme). Mielestäni erityisesti neloskanavalla pätkiminen on muita kanavia voimakkaampaa. Boksin näyttämät signaalin virta- ja laatumittarit on molemmat täysillä myös silloin kun kuva pätkäisee. Pätkimistä tapahtuu eniten juuri kun on vaihtanut kanavaa. Samalla tuli huomattua että tuo pikselöityminen vaivaa sekin vain kanavanipulla A. Kuva ikään kuin terävöityy muutamaksi sekunniksi muutaman sekunnin välein ja tässä kohtaa kuvassa erottuu selvästi ruutuja. Sitten kuva pehmenee taas ja pikselöitymisruudut häviää. Tämä on käytännössä jatkuvaa ja tapahtuu muutaman sekunnin välein. Mökkiolosuhteissa ja pienellä ruudulla tuo ei ole ollut kovin häiritsevää, mutta kotona isolta ruudulta en jaksaisi tuollaista katsoa kovin pitkään.

Jotenkin tuo Thomson nyt on allerginen tuolle A-nipulle. Itsekin mietin voiko se olla jotenkin rikki, mutta oudolta kuulostaisi että elektronisessa laitteessa esiintyisi tuollaista vikaa vain yhdellä kanavanipulla ja muuten laite toimii täysin niin kuin pitääkin.

[9000CD23T]

Aiempi topfield rupesi änkyröimään, ja linkissä oleva ohje auttoi.
Vaihdoin kaikki elkot,tosin tätä ennen hankittiin jo uusi topfield.
En tiedä kärsiikö thompson tällaisista ongelmista.
https://fi.wikibooks.org/wiki/Topfield_ ... ien_vaihto