Antennista yleensä ( ei auton antennista )

[petrisa]

Tuo lamarin Televes on juuri niitä vahvistimen sisältämiä antenneja. Antenniurakoitsijat eivät uuden standardin mukaan saa enää näitä asentaa, Viestintäviraston määräys 65/2013. TI-maallikot tietenkin saavat. Urakoitsijat voivat asentaa tarvittaessa erillisen mastovahvistimen.

Todellisuudessa useimmissa tapauksissa tuo yhdistetty antenni+vahvistin toimii hyvin, mutta siinä on tietyt ongelmansa. Halvoissa ja mahdollisimman yksinkertaisissa ratkaisuissa, joissa lähtötaso pyritään pitämään vakiona tulotasosta riippumatta automatiikan avulla, on riski erilaisille häiriöille.
Televes sinällään on tunnettu 'laatumerkki'. Siltäkin löytyy hyviä antenneja ja vahvistimia ym.

Se on fakta, että mikäli antennin signaalitaso ei ole riittävä, niin parempi vaihtoehto on käyttää hyvälaatuista mastovahvistinta heti antennin jälkeen kuin vasta alastulosyöttöjohdon päässä sisätiloissa. Signaalikohinasuhde paranee näin.
Vanha totuus, että halpaa ja hyvää ei saa samassa paketissa pätee tässäkin.

Antenniongelmia on melko vaikea ratkoa etänä, koska vaihtoehtoja on paljon. Joitakin asioita voi tehdä ilman mittareitakin, mutta onnistuminen vaatii arvailuja ja ripauksen tuuriakin. Selvä äkillinen muutos huonompaan kielii tietenkin jonkin seikan muuttuneen esim. vika tai jokin ulkoinen tekijä.
Tämä tiedoksi RiikkaK, ei pysty antamaan mitään vinkkejä noin vajavaisilla tiedoilla.

[9000CD23T]

TRIAX Digi antenni huilailee volksxxxxxxn takapenkillä.
Sain ostettua viimeisen esittelykappaleen ( kasattuna )
Kerronpa myöhemmin miten kävi.

Siinä kävi lopulta niin, että YLEn Hd kanavat eivät näy tämän antennin takia.

Tämän tyyppisellä antennilla ei näy..( VHF )


Olisi pitänyt ottaa tämän mallinen..( UHF )

Mutta toisaalta mitäpä noilla HD kanavilla tekisikään...

[petrisa]

Jyväskylän alueella DVB-T2 eli teräväpiirtolähetyksiä lähetetään Keljosta, niin DNA:n kuin Digitankin toimesta. Digita lähettää ne UHF- ja DNA VHF- kanavilla.

Dna:n lähetystehot ovat alhaiset, kun taas Digita lähettää ne suuremmilla tehoilla. Dna:n etuna on tietenkin alhaisempi taajuusalue, mutta toisaalta kääntöpuolena matalat mastot. Ja tietenkin se pieni lähetysteho.

UHF-antennilla ei tietenkään saa näkymään noita Dna:n lähettämiä kanavia, mutta mikäli antenni on suunnattu sellaiseen Digitan mastoon, missä on kanavanippu D, niin silloin se on mahdollista. Sellaisia yhdistelmäantenneja, joissa samalla akselilla on sekä UHF- että VHF-antenni, ei pidä enää käyttää. Ei pysty silloin suuntaamaan eri suuntiin, koska harvoinpa se Digitan ja Dna:n masto sattuu samalle linjalle. Erilliset antennit on ehdoton vaatimus, mikäli molemmat kaistat on tarkoitus vastaanottaa.
Digita alkoi muuten vasta tämän vuoden alussa lähettämään HD-kanavia. Sitä ennen ne tulivat vain Dna:n kautta. Tulevat sieltä tietenkin edelleen.

Tuollainen kolmiakselinen antenni on hyvä näkyvyysalueen rajamaastossa, varsinkin maaston ollessa kumpuileva. Signaali etenee silloin pinta-aaltona ja sen tulokulma pystysuunnassa voi vaihdella paikasta riippuen. Paras signaali ei siis silloin tule välttämättä "vaakana". Antenni, jolla on suurempi vertikaalinen avauskulma, on tällöin hyvä valinta.

Yleisesti ottaen etenkin UHF-alueella ja paikassa, joka ei ole kovin hyvä vastaanoton kannalta, antennissa kanattaa olla paljon elementtejä. Tällöin sen vahvistus ja suuntaavuus ovat suuria. Avauskulma (horisontaalinen) on siis pieni. Vahvistus mielellään yli 15 dBi:tä. Kun tähän lisätään hyvälaatuinen (pieni kohinaluku) ja riittävän suuren vahvistuksen omaava (25 dB tai yli) mastovahvistin, niin vaikeissakin paikoissa alkaa näkyä. Ei pidä unohtaa antennin tarkaa suuntaamista juuri oikein ja erittäin hankalissa tilanteissa antennin paikalla (myös korkeudella) on suuri vaikutus asiaan. Myöskään mitään huonolaatuisia antennikaapeleita ei kannata käyttää. Aina esim. Tellu 13 (Drakan tuotemerkki) tai vastaava. Muilla halpiskaapeleilla ei tee mitään!
Liian moni TI-asentaja pilaa homman lopullisesti tekemällä kaapelin F-liitoksen huonosti. Tämä koskee nk. kierrettävää liitintä. Kierrettävä liitin pitää olla juuri käytetylle kaapelille tarkoitettu. Samoin kuin kaapeli pitää kuoria oikein. Oikein se menee, jos käytää tähän tarkoitettua työkalua. Saa sen muillakin "perinteisillä" työkaluilla, mutta huolella pitää tehdä. Tämänpä takia uusissa asennuksissa ei saa urakoitijat enää käyttää kierrettävää liitintä vaan kompressoivaa. Huonosti tehty kierrettävä F-liitos on ajan saatossa vikapaikka, ellei se sitä ole jo heti alussa.

Tuossa viimeisessä oli yleisiä ohjeita vaikka RiikkaK:lle, kun hänen tapaustaan en tarkemmin tunne. Noista on hyvä lähteä liikkeeelle.
Tässä mm. lista antenniurakoitsijoista:
http://www.digita.fi/kuluttajat/tv/digitapro-asentajat
http://www.sant.fi/

[9000CD23T]

Nyt näkyy HD kanavat.
Antenniasentajat tökkäsivät yhden antennin lisää tankoon.

Suuntasivat sen hiukan eri suuntaa kuin aiempi antenni on.
On samanlainen antenni joka meillä oli 90 luvulla.
Aivan turhaan tuli romutettua se vanha antenni aikoinaan..no ehkäpä ne liitokset
olisivat jo olleet huonossa hapessa.

[petrisa]

Aivan, VHF-antenni!
DNA lähettää VHF-kanavilla ja siten se vaatii erillisen antennin. Antenni pitää pystyä suuntaamaan erikseen, koska lähetinasemat DNA:lla ovat aivan erit kuin Digitan UHF-kanavat. Toki lähettää Digitakin osalla asemistaan DVB-T2 lähetteitä (HD).
Eli niinkuin minä tuossa aiemmassa viestissä kerroinkin.

Vaikka molempien (DNA ja Digita) lähetinasemat ovat samalla alueella, eivät ne kuitenkaan ole samassa mastossa. DNA käyttää omia jo mobiiliverkoistaan tuttuja mastoja. Vain hyvällä tuurilla ne sattuvat kiinteistöstä katsottuna samalle linjalle. Sittenkin pitää antennien kyetä vastaanottamaan sekä VHF- ja UHF-kaistat. Yhdistelmäantenni, jossa samalla akselilla molemmat, tai laajakaistainen log-periodinen eivät ole hyviä, koska niissä tuo erillinen suuntaus ei tarvittaessa onnistu. Ne toimivat todellisuudessa vain harvoin, kun tuo mastojen suunta on tismalleen sama.

[9000CD23T]

Unohtui mainita että vaihtoivat myös mastovahvistimen.
Tuo aikaisemmin asennettu ei ilmeisesti kyennyt käsittelemään VHF taajuuksia.


Vanha virtalähde ( 24VDC ) kelpasi,uusi jäi varalle.

[RiikkaK]

No entäs meillä, viime kesänä ostin uuden antennin, vahvistimet ja jopa johdon. Ite asennuspaketti!

Meillä ei näy JIM eikä kutoskanava, muut näkyy..tai noi kanavat näkyy talvella joskus jos on kova pakkanen?!?!
Mikä vikana?

Meni hermot, joten tilasin ukon mittamaan....Kaikki pelas katolla, vähän käänsi antennia. Mutta signaali jäikin katolta sisään tulevaan johtoon (heikentyi jopa 30-50 desbel), joten se uusiksi ja avot, nyt näkyy
Että pienestä se joskus on kiinni!

[petrisa]

Pienestä kiinni, joo
Tuo vaimennus on aivan järkyttävän iso. Kaapelissa käytännössä paha vaurio.
Olisko mahdollista että hiiri tai orava nakertanut kaapelin rikki.

On tietenkin mahdollista, että mikäli ei ole tarkempaa taustatietoa kuka ja milloin alkuperäinen kaapeli vedetty, niin ...
- vetovaiheessa käytetty väkivaltaa ja aika teki tehtävänsä ja keskilanka mennyt poikki
- joku tehnyt jatkoksen tai peräti "patenttijatkoksen" johonkin välille, joka nyt mennyt vialle
- tehty remonttia ja remppamies iskenyt naulan/ruuvin kaapelin läpi

Pääasia, että nyt toimii

[nalleolut]

vesi kaapelissa ei ole outo asia sekään. niitä tässä reilun 20v radioharrastuksen parissa tullu useasti vastaan.

[RiikkaK]

Pienestä kiinni, joo
Tuo vaimennus on aivan järkyttävän iso. Kaapelissa käytännössä paha vaurio.
Olisko mahdollista että hiiri tai orava nakertanut kaapelin rikki.

On tietenkin mahdollista, että mikäli ei ole tarkempaa taustatietoa kuka ja milloin alkuperäinen kaapeli vedetty, niin ...
- vetovaiheessa käytetty väkivaltaa ja aika teki tehtävänsä ja keskilanka mennyt poikki
- joku tehnyt jatkoksen tai peräti "patenttijatkoksen" johonkin välille, joka nyt mennyt vialle
- tehty remonttia ja remppamies iskenyt naulan/ruuvin kaapelin läpi

Pääasia, että nyt toimii

Se kaapeli oli uusittu kaksi kesää sitten, ihan metritavarana tosta paikallisesta "halpa-hallista" ostettu.. Mun villi veikkaus ois kyllä lumimassat katolla ja niiden aiheuttama hinkkaus katon reunaan tms. Mutta, sellanen tapaus..

[petrisa]

Edes "Halpa Hallin" kaapeli on tuskin noin pahaan vikaan perimmäisenä syynä.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että "tunari" asentaja ollut asialla.

[AZP]

Meillä on mökin katolla tällainen harava:



(tuosta juuresta puuttuu yksi vaakatikku, joka irtosi joskus vuosia sitten, mutta on tallessa. Se tuskin selittää jäljempänä mainittuja tänä kesänä ilmenneitä ongelmia)

Tekeekö tuollaisella antennilla enää mitään? Jotkut antennithan on tässä viime vuosina vanhentuneet eikä ne enää näytä oikein mitään kun lähetystekniikka on muuttunut. Ja mikä antenni (UHF/VHF/yhdistelmä) tämä antenni mahtaa olla?

Antennista lähtee yksi johto joka menee suoraan rakennuksen ainoaan antennirasiaan, johon kytketty ikivanha digiboksi. Kuva näkyy, tänä kesänä alkanut olla välillä pientä pätkimistä, varsinkin jos digiboksi on juuri käynnistetty. Kuvassa näkyy myös välillä pientä pikselöitymistä, mutta voi johtua myös tuosta yli 10-vuotiaasta Philipsin 32" LCD-telkkarista.

Katselin digiboksista signaalivoimakkuuksia ja kääntelin antennia. Huomasin että kääntelyllä ei ollut mitään vaikutusta signaaliin. Kuva näkyy vaikka antennia kääntäisi 120 astetta kumpaankin suuntaan sivuun siitä missä suunnassa lähetinasema on. Tuli tästä vain sellainen kuva, että antenni ei edes osallistu kuvan näyttämiseen, vaan pelkkä piuha riittää antenniksi saamaan kuvan ruutuun.

Tällainen tilanne meillä on nimittäin kaupungissa. Konttausikäinen poika alkoi repiä antennijohtoa olohuoneessa joskus yli vuosi sitten. Otin johdon irti seinästä ja ripustin seinälle telkkarin taakse. Ja katso: telkkarikuva näkyy normaalisti ja kaikki kanavat löytyvät, antennina siis pelkkä 1,5-metrinen antennijohto ripustettuna seinälle. HD-vastaanotinta meillä ei ole kotonakaaan, joten HD-kanavien näkymisestä en osaa sanoa mitään.

Mökille ajattelin hakea telkun viereen vaikka tällaisen: https://www.tokmanni.fi/viihde-elektron ... 7751530/dp

Vai kannattaako noista pysyä erossa ja hankkia tarvittaessa uusi harava katolle?

[petrisa]

Ei kannata mitään sisäantennia. Niistä on harvoin mihinkään.

Tuo kuvassa oleva antenni on UHF-antenni. Juuri sitä tarvitaan vähintäänkin, jotta ainakin Digitan lähetteet saa vastaanotettua.
Tuohon vastaanottotilanteen huonontumiseen voi olla syynä antennin kaapelin kytkentärasian korroosioituminen. Se voi olla sisältä pahassakin kunnossa. Eli itse antenni ei silloin toimi kunnolla, melkein kuin sitä ei olisi ollenkaan.
Toinen syy voi olla, jos tuo antenni on kovinkin vanha sieltä analogitv:n ajoilta, että se ei kata koko UHF -aluetta. Aikoinaan käytettiin eri UHF -kaistan sisällä oleville kapeammille kaistoille tarkoitettuja antenneja. Nythän on viime aikoina tehty kanava muutoksia Digitalla, jolloin kaikki yli 700MHz:n kanavat luovutettiin Mobiiliverkoille. Nyt voi olla tuo antenni jäänyt juuri alueen ulkopuolelle muutosten vuoksi.

Mikäli siis jotain ongelmaa on, niin kannattaa ostaa uusi kunnollinen UHF -antenni. Antenni, jolla on vahvistusta väh. n.14dB, on hyvä. Sellaisissa on elementtejä yleensä väh. 40 kpl. Näitä saa ihan toimivia esim. Biltemasta, Motonetista jne.
Nk. Log-periodista antennia ei kannata ostaa . Siinä on samassa "haravassa" sekä VHF - että UHF-kaistat, joten se on laajakaistainen. Ne ovat kompromisseja ja vain tietämättömät amatöörit sotkeutuu niihin. Tosi "antennimies" ei koskaan . Jos tarvitsee sekä UHF että VHF vastaanottoantennit, niin sitten molemmat erikseen ja antennien yhdistämiseen alastulokaapeliin yhdyssuodin.

[AZP]

Joo, tuo antenni on varmaan 90-luvun alusta, ei ainakaan digi-tv-aikakaudelta. Tuolla ruoskalla on katsottu aikanaan kaikkia niitä kanavia mitä analogiselta puolelta näki kunnes lähetykset loppui. Voishan siitä korroosiot tarkistaa,kun ollaan meren rannalla niin kaikkihan täällä ruostuu pilalle. Antenni on kiinni teräsputkessa, joka on tuettu räystään reunaan ja terassiin, mutta alapää seisookalliota vasten. Pitäiskö tuon tolpan tai antennin olla maadoitettu kunnolla (siis paremmin kuin se että ruosteinen terästolppa seisoo kalliolla)? En usko että putkeen menee mitään maadoitusta, mutta katolle kiipeämällähän se selviäisi.

Jotain helppoa sisäantennia ajattelin lähinnä sen vuoksi, että vastaanotto-olosuhteet tuntuu olevan mökillä melko hyvät, kun kuva näkyy vaikka nykyistä ruoskaa kääntelisi mihin suuntaan sattuu. Telkkariantenni kun ei varsinaisesti ole hirsimökin kaunistus, niin mielelläni hävittäisin koko roskan tolppineen ja korvaisin jonnekin kaapin päälle laitetulla sisäantennilla. Mökiltä on Digitan karttapalvelun mukaan matkaa 13 km Turun lähetysasemaan,eikä edessä ole kovin ihmeellisiä maastonmuotoja.

Anopilla tuli asuntovaunulla kuva takaisin, kun laittoivat sisäantennin kiinni telkkuun. Vaunu on kiinteästi Taivassalossa ja viime vuonna vielä toiminut antenni ei näyttänyt tänä kesänä enää kuvaa laisinkaan. Tehtiin kanavahaut ja suunnattiin antennia uusiksi sekä Turun että Kustavin lähetysasemaa kohti, mutta yhtään kanavaa ei telkkari löytänyt. Kuulemma naapurivaunuun oli pitänyt hankkia täksi kesäksi uusi harava että saivat kuvan näkyviin, eli ilmeisesti karavaanareiden vanhat antennit lopettivat toimintansa toukokuun kanavamuutoksen yhteydessä.

Tästä vain vedin analogiaa tähän meidän mökin tilanteeseen, että olisko harava lakannut toimimasta nykyisillä taajuuksilla ja kuva näkyy kunhan vain on vähän piuhaa joka nappaa signaalin, kun ollaan näinkin lähellä mastoa. Kotoa on matkaa samaiselle Turun mastolle 8,5 km, ja siellä kuva näkyy tosiaan lyhyellä piuhanpätkällä. Mökillä koitin samaa temppua, eli piuha irti seinästä japieni baletti se kädessä, mutta ei sieltä signaalia löytynyt samaan tapaan kuin kotona.

Jos nyt haen Mätänetistä tämän: http://www.motonet.fi/fi/tuote/476490/O ... All-SV9453
tai Biltemasta tämän (passiivinen UHF-antenni 24133): http://www.biltema.fi/fi/Toimisto---Tek ... 000032672/

... niin onko siinä parempi kuvanlaatu kuin tuossa aiemmin linkkaamassani sisäantennissa, jos nyt oletetaan että mökillä ei tuo signaalin vahvuus ole mikään ongelma, ja rakennuksen antenni-infra koostuu tosiaan vain yhdestä piuhasta ja rasiasta? Oletus siis että melkein millä tahansa ritsalla saa mökillä kanavat näkymään joka tapauksessa, mutta jos haluan minimoida esim. tuon pikselöinnin, niin onko tuolla antennilla paljoakaan väliä (huomioiden myös että kalustona on tosiaan yli 10-vuotias teleivisio ja digiboksi lienee jo joku 15 vuotta vanha Thomsonin halpapurkki).

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin UHF-antennilla katson nykyisiä SD-lähetyksiä ja VHF-antenni tarvitaan siinä vaiheessa kun haluan alkaa katsoa HD-lähetyksiä antenniverkossa? Ja ne antennit pitää suunnata eri mastoihin (Digita ja DNA) joten sillä tosiantennimiesten vierastamalla yhdistelmäantennilla ei siinä touhussa kuitenkaan tee mitään, eikä niitä ammattilaiset saa edes asentaa.

[petrisa]

Näin on.
UHF SD-lähetyksiin ja VHF HD-lähetyksiin. Ja tulevat eri mastoista eli voivat olla aivan eri suunnissa.

Tuo Mätänetin antenni on aktiiviantenni, jos nuo vahvistukset pitävät paikkaansa. Tarvitsee siten virransyöttöyksikön syöttämään käyttöjännite antennikaapelia pitkin mastoon. Tosin ihme ristiriita tekstissä, kun mainitaan 28dB:n vahvistus ja myös toisessa kohtaa 20dB vahvistus. Aivan sama oli miten oli, niin tuolla antennilla ei saa sellaisia vahvistuksia ilman aktiivivahvistinta. Yli 20 dB (passiivi)vahvistukset Yagi (harava)antennilla ovat käytännössä mahdottomia suuren koonsa vuoksi. Tuollainen 18dB passiivivahvistuksella oleva harava on jo luokkaa 100 elementtinen eli kookas.

Itse kallistuisin tuohon Biilhelveten antenniin, tuotteeseen 24133. Ainoa huomion arvoinen seikka on tuo LTE-suodatus mikä olisi syytä olla nykyään antennissa. Tarkoittaa sitä, että antenni ei vastaanota yli 790MHz:n signaaleja (eli LTE 800 mobiiliverkkoa). Tuo suodatus puuttuu vanhemmista antenneista, joita tuo bilteman antennikin voi olla. Sama ehkä koskee tuota Motonetin antenniakin. Siinähän mainitaan vain GSM-suodatus joka on eri juttu, suodattaa 900MHz pois tehokkaasti.

Tuota LTE -suodatusta ei yleensä tarvitse kuin vain silloin, jos antennijärjestelmässä on vahvistin. Joko sisällä tai mastossa. Mikäli lähistöllä ja vieläpä antennisuunnassa on LTE-masto, vahvistin yliohjautuuu helposti ja tuottaa laajakaistaista säröä koko UHF-kaistalle. TV-vastaanotosta ei tule mitään. Ilman antennivahvistinta ongelmaa ei yleensä synny, kun digitv virittimet ovat selektiivisiä. Eivät reagoi katsotun kanavan ulkopuolisiin signaaleihin, vaikka ne olisivat voimakkaitakin. Joten älä osta tuota Motonetin antennia, kun siinä on luultavasti vahvistin ja taas ei ole LTE-suodatusta.

Osta se Bilteman antenni ennemmin kuitenkin kuin sisäantenni. Syynä tähän ei ole niinkään riittävä signaalin taso, joka ilmeisesti paikalla riittää, vaan signaalin laatu. Hyvissäkin kentänvoimakkuuspaikoissa ja yleensä vielä juuri niissä, syntyy heijastuksia. Heijastukset ovat haitallisia ja sotkevat signaalin. Digitv signaalissa lähiheijastukset ovat erityisesti haitaksi ei oikeastaan kauempaa tulleet heijastukset. Lähellä antennia olevat puut, vesi, kallio, talon rakenteet jne haittaavat. Ne vääristävät digilähetteen 8/7MHz kaistaa, jolloin spektristä tulee epätasainen. Suuntaavalla antennilla saadaan heijastukset vaimenemaan. Suuntaavalla antennilla on aina myös vahvistusta enemmän, ne kulkevat käsi kädessä.

Tuo antennimaston maadoitus on suotavaa. Etenkin jos paikka on ukkosherkkää. Usein sitä ei tehdä, mutta suotavaa se olisi. Virallinen ohje määrää näin tekemään. Jokainen tekee niinkuin itse haluaa, mutta salaman sytyttäessä mökki palamaan, voi vakuutusyhtiön kanssa tulla ongelmia, ellei maadoitusta antennimastossa ole. Kallioisella paikalla voi olla lähes mahdotonta saada mastoa maadoitettua ja samoin mökistäkin voi puuttua kiinteistömaadoitus juuri tuosta maaperän syystä. Mökki on tuolloin maadoitettu sähköjärjestelmästään vain ja ainoastaan sähköyhtiön PEN-johtimen kautta. Ja siihen salamasuojausta ei saa silloin kytkeä. Sitten jätetään masto maadoittamatta.
Mikäli kiinteistömaadoitusselektrodi on, niin maadoita siihen tai sähkökeskuksen PE-kiskoon. Vaihtoehtoisesti upota maston elektrodi itse maahan 2m syvyyteen yhdellä tai kaksi väh. metrin syvyyteen ja parin metrin etäisyydellä toisistaan oleviin elektrodeihin.

No niin siitä vain hommiin...