"Loppuunajettu" 9-3 SC TiDS käyttöautona

[AZP]

Nyt on uudet talvinakit alla. Vaihdon jälkeen koeajolle ja hakemaan tankki täyteen, samalla alkoikin syksyn ekat hiutaleet hiljalleen laskeutua taivaalta. Sopiva ajoitus siis. Nastat ropisee, mutta ei nyt ihan niin pahasti kuin mitä ajattelin näillä reilusti nastoitetuilla. Autossahan on nyt 760 kappaletta nastoja alla, joten kai siitä vähän pitää ääntäkin lähteä.

Toisesta takakesärenkaasta löytyi sitten ruuvi. Oli kuitenkin niin tiiviisti paikoillaan että ei olleet paineet vajonneet. Korjasin matopaikalla. Viimeksi kun joskus 3-4 vuotta sitten löysin vuodon kesärenkaista talvirenkaita vaihtaessa iskin kesäkumit vain varastoon ajatellen että paikataan sitten talven aikana. Jokainen voi arvata etenikö tuo projekti talven aikana

Tuli huvikseen vertailtua talvi- ja kesärenkaiden mittasuhteita. Kesärenkaat on kokoa 205/55R17 ja talvirenkaat 205/55R16. Käytännössä vanteen tuumakokoa lukuunottamatta mitat ovat siis samat. Vanteetkin ovat molemmat 7" leveät. Kulutuspintojen leveyksissä on silti yllättävän paljon eroa:




Asfalttiin efektiivisesti tarttuva osa on talvirenkaissa parisenkymmentä milliä kapeampi. Renkaiden rungot on kuitenkin melko samankokoiset, eli kun ne laittoi betonilattialle lappeelleen vierekkäin ja renkaiden päälle vatupassin, niin suorassa oli ja passi koski renkaiden sivuihin. Talvicontinentalit vain kapenevat kohti kulutuspintaa selvästi enemmän kuin kesäkumhot.

Kumhoista puheen ollen niiden kulutuskestävyys on melkoinen pettymys. Ensinnäkin uusissa renkaissa oli pintaa vain 7 mm. Toiseksi kahden kesän jälkeen tämän kesän takana olleet renkaat on kuluneet 4,5 milliin ja edessä olleet noin viiteen milliin. Jokainen rengas on ollut yhden kesän edessä ja takana. Tällä vauhdilla siis näillä ajetaan ehkä vain yksi kesä enää. Kilsoja on näinä kesinä renkaille tullut kirjanpidon mukaan 5240+5120 eli yhteensä reilu kymppitonni. Edellisen Saabin Falkeneilla ehdin ajaa neljänä kesänä yhteensä 16500 km ja ne lähti auton seuraavan omistajan mukaan suunnilleen samoilla milleillä kuin mitä Kumhoissa on nyt.

Tätä pohtiessani mietin että kaupunkiajo kyllä varmaan syö renkaita paljon enemmän kuin maantierallatus. Minä kun ajelen pääasiassa kaupunkialueilla, niin jarrutuksia, kiihdytyksiä ja käännöksiä tulee koko ajan, eli renkaat joutuu koko ajan töihin. Vaikka en siis erityisesti urheile, vaan ihan normaalia ajoa. Ne kavereiden autoissa olevat 40 tkm kestävät renkaat kestää varmaan maantieajossa, mutta kaupungissa kuluvat varmaankin paljon nopeammin.

Muuten onkin Saabin kanssa oikein hyvä fiilis. Viikonloppuna tuli auto pestyä ja vahattua oikein kahteen kertaan Sonaxin tuotteilla. Pissapojan täytin eilen, kun alkoi SID mutkassa soittelemaan säveliään. Tänään sitten alle tuliterät renkaat vahatuilla vanteilla. Kun tuo ajoittainen lukko-ongelmakin on korjattu (ja oven saa jopa auki ), ja autossa taas kaikki pikkujututkin toimii moitteetta, niin olohan on kuin uudella ajaisi.

Kunnes katson mittaristoon, jossa lukee 314564

[Saabinsti]

^Voisiko osasyynä Kumhojen huonouteen olla sivun kahdeksan tapahtumat?

[AZP]

Sivun kahdeksan tapahtumien jälkeiset havainnot ovat toinen todiste Kumhojen huonoudesta. Itse tapahtumat eivät kuitenkaan ole syy huonouteen. Syy löytynee ihan Koreasta saakka.

Tuon ratapäivän aikana pintakuvion syvyydestä ei sulanut pois mitään kokonaisia millejä. Ihan mielenkiinnosta tuolloin mittasin pinnat ennen ja jälkeen rata-ajelun, ja kuvion syvyys oli lähes sama. Kuten kuitenkin sivun kahdeksan kuvituksesta huomataan, osa renkaiden kumista jäi Alastaron asfalttiin. Se ei kuitenkaan lähtenyt pinnasta tasaisesti, vaan lähinnä eturenkaista ja tietyistä kohdista, kuten kuvasta näkyy.

Mitä kulutuspinnan kulumiseen tulee, niin kesä 2015 oli yhtä kuluttava kuin kesä 2016. Viime vuonna en kuitenkaan käynyt kertaakaan radalla.

Olen tässä kyllä myös ihmetellyt sitä, miten renkaat kuluivat tänä kesänä eri tavalla kuin kesällä 2015. Ekana kesänä etukumeista lähti pintaa 1,5 mm, toisena vain 0,5 mm. Takarenkaista lähti ekana kesänä 0,5 mm mutta nyt 1-1,5 mm. Mittauksethan ei nyt ole mitenkään 0,1 mm tarkkoja, mutta selvää on että tänä kesänä takarenkaat kuluivat enemmän kuin eturenkaat, viime vuoden kesällä toisinpäin. Pyöränkulmatkin on keväällä katsottu, että ei se siitä pitäisi kiinni olla.

Tänään oli Turun seudulla ekat talvikelit, peltikin rytisi kai useammassa kadunkulmassa. Ajelin reilut 30 km kaupunkiympäristössä, luonnollisesti varovaisesti kun on uudet nastat alla ja kelinkin puolesta oli hyvä olla kieli keskellä suuta. Duunipaikan parkkis oli pelkkää mustaa jäätä töistä lähtiessä. Kertaakaan ei ABS rutissut tai ESP vilkutellut valoaan. Varovaisesti kun ajoi niin pitoa tuntui olevan kuin kesäkelillä. Kyllä se saksalainen taitaa nastarenkaan osata valmistaa

[KN/Lieto]

Osaa se valmistaa. Mulla molemmissa Saabeissa Continentalin nastarenkaat, eikä ole sanomista. Toiset on jo liiankin vanhat, mutta laitoin vielä täksi talveksi. Kuluu tasaisesti, kestää, kaikki nastat paikallaan eikä pidä pahaa ääntä. Jopa pitävätkin! Miinus on pyörimissuunnan puuttuminen, täytyy muistaa itse merkata. Ajattelisin vaikuttavan nastojen pysymiseen? Ensi kesänä täytyy vaihtaa uusiin, tuskin tarvii merkkiä vaihtaa. Nyt syksyllä hain kaksi sarjas Gislavedejä, mutta ne ei tulleet omaan käyttöön. Samasta firmasta nekin tulee.

[AZP]

Joo, saman huomasin itsekin, että harvinaislaatuisesti on nastarenkaissa merkitty ulko- ja sisäpuoli, eikä pyörimissuuntaa. Ja ainakin vanha oppi sanoo, että nastojen pyörimissuuntaa ei parane vaihtaa, jos haluaa niistä kiinni pitää..

[jmaatta]

Ootko seurannu about nolla kelissä mihin lukemaan lämmöt nousee esim. motarilla tasaista 100-110 ajaessa? Vaihdoin termarin tuohon omaan mutta taitaa olla ehjä se vanhakin. Aika tasasta 81 viivaa piirtää minulla. Pitänee vuorata tuo keula kokonaan taas, nyt on vaan puskurin alaosa tilkitty.

[AZP]

On tullut ajoittain seurattua, ulkomuistista sanoisin että lämmöt asettuu 83-85 asteen tienoille nollakelellä ja vielä pakkasillakin. Tämä siis silloin kun mitään ei keulasta ole tilkitty.

Minkämerkkisen termostaatin laitoit?

[jmaatta]

Marmorilta tilasin alkuperäisen.

[AZP]

Ja tosiaan ei lämmöt pidemmässä maantieajossa montaa astetta heilu ja vakiintuu 81 asteeseen, kun ulkona nollassa ja puskuri on tilkitty? Vähän kuulostaisi siltä ettei termostaatti toimi ihan kunnolla tai lämpöanturi (joka vaihtuu termarin mukana kai orggistermarissakin) antaa väärää signaalia.

Muistelin että viime talvena raportoin jonkun nollakelikokemuksen, ja täältähän se löytyi:

http://foorumi.saabclub.fi/viewtopic.ph ... 0&start=93

Eli tosiaan 84 astetta satasen vauhdissa kun keula on auki, puskuri tilkittynä yli 10 astetta kuumempaa.

[jmaatta]

Ei tosiaan koko keulaa ole tilkitty, pelkästään alaosa. Täytyypä testailla myös kombinaatiot:
- kokonaan auki
- alaosa auki, yläosa tilkitty
- kokonaan tilkitty

[AZP]

Termostaatin oikean avautumislämpötilan saa kyllä testattua, kun lähtee viileällä koneella ajamaan reipasta maantieajoa. Lämmmöt nousee ainakin itsellä tasaisesti tuonne 86-87 asteeseen. Tällöin termostaatin aukeamisen huomaa lämpöjen nopeasta putoamisesta jonnekin 80 asteen hujakoille, kun syylarin kylmä vesi lähtee kiertoon. Miltä sulla näyttää tämän testin perusteella tuo avautumislämpötila?

Jonkin ajan päästä termarin ekasta avautumisesta lämmöt ainakin minun autossani vakiintuu hiljalleen tuohon 84 asteeseen (keula kokonaan uki). Pitkissä ylämäissä nousee jonnekin 90 asteen tienoille ja pitkissä moottorijarrutuksissa 80 asteen tienoille.

Lämmityslaitteen asetuksilla voi muuten olla muutamankin asteen vaikutus koneen lämpöihin talvikelillä. Jos tykkää pitää kabiinin kuumana, niin helposti kone käy kylmempänä. Itsellä on automaatti-ilmastointi melkein aina 21 asteessa.

T7-koneisessa kolkissa pysyi tasaisessa maantieajossa talvella tuo lämpöjen heiluminen pidemmässäkin ajossa. Eli lämmöt seilasi pidemmälläkin matkalla vajaan minuutin intervallilla väliä 82-89 astetta, kun termostaatin avautumislämpötila oli 89 astetta.

[hasha]

Nyt vain tilanne on se, että vaikka mielestäni lukko on oikein koottu ja siellä on kaikki osat tallessa, ei tuo nivelöity metalliosa asetu oikein tuolla vasemmassa reunassa, jolloin päällimmäistä metallilevyä kääntäessä alempi metallilevy ei käänny, eikä ovi siis aukea.

Moro,

Tuosta kun siirrät metallihärpäkkeen pois valkoisen muoviosan nupista tuonne mustalle tapille jousen päälle (kuvassa siis siirrät ylävasemmalle) ja se metallihärpäkkeen alaspäin kääntyvä väkänen tulee jousen ja sen alla olevan metalliosan ylöspäin kääntyvän väkäsen väliin. Sitten toimii kuten pitää jos tästä selityksestä sai jotain selvää.

Muuten onnistuit keksimään tuolla säädöllä oman TSL-lukituksen, tosin se ei vaan aukea enää millään kuten huomasit

TSL-lukossa on lisänä vain yksi dc-moottori ja muovinen lirputin joka kääntyy tuota urassa liikkuvaa vipstaakkia vasten lukiten sen paikalleen, niin ettei lukkoa saa sisältäkään auki, eli takalukkoon.

Varmaan huomasit jo, että helpoin tapa kasata lukko on asettaa se välilosa jossa piirilevy on kiinni, ensin alaosan päälle ja sitten vasta itse kansi. Silloin palikat pysyy helpommin paikoillaa kasatessa.

Itsellä tullut kaksi eri vikaa vastaan. Sedanissa oli vasen takaoven juotokset huonot ja selvittiin juottamalla, farkussa taas oikea takaoven itse lukkoa pyörittävä dc-moottori oli kärähtänyt niin, että se otti kuormittamattomana 3v testijännitteellä 0.8-1A virtaa kun taas ehjä moottori otti samalla jännitteellä 0.01A.

Farkun lukko toimi niin, että jaksoi pyörittää joskus puoleen väliin jossa on suurin momentti lukkoa avatessa jonka jälkeen pysähtyi. Usein ei liikkunut mihinkään.

Tuli mieleen, että lukossahan ei ole rajakytkimiä (paitsi mikrokytkin oven auki/kiinni-tiedolle) jolloin ohjaus varmaan haistaa ääripäissä virran nousevan ja katkaisee liikkeen. Nyt kun moottori oli viallinen luuli ohjaus, että lukko oli heti tai puolessa välissä toisessa ääripäässä kun otti liikaa virtaa.

Mekaniikat on molemmissa ollut täysin kunnossa ja hyvässä rasvassa.

Tuo dc-moottori on ihan perus laitos ja maksaa varmaan n.5€ jos jostain löytyisi. Nyt otin kesä-sedanista moottorin farkun oveen ja pitäisi löytää sopiva moottori sedanin lukkorunkoon.

DC-moottorin tiedot: Johnson 29206 (lisäkoodi farkussa 3H2665, sedanissa oli 3H3506, eli näillä tuskin on väliä), rungon mitat, pituus 31-32mm, korkeus ~22mm, leveys ~17mm

Nopeasti googlettamalla löytyi alibabasta 5$ vastaavannäköinen josta pitäisi vain vaihtaa vanhasta päätyosa jossa liittimet ja kiinan kone oli 5v jännitteelle. En ole mitannut syöttääkö auto moottorille 12v tai jotain muuta.

Tietysti jos jollain sattuu lojumaan vanha lukkorunko jossa jokin muu vika, niin voisin sen ostaa sopivaan hintaan ja ottaa siitä tuon moottorin sedaniin.

[AZP]

Hahaa! Juuri tuollaista vinkkiä kaipailin. Enpä ollut hoksannut, että tuo metallipalikka kuuluukin asetella noin. Lukkoa purkaessa siis osa tipahti paikaltaan ilman että minulla oli tarkkaa tietoa mihin se kuuluu. Koska metallihärpäkkeessä on juuri tuon valkoisen nupin kokoinen reikä, oletus oli että siihenhän sen on kuuluttava. Mutta tuopa selittäisi esiintyneen vian. Täytyy kokeilla työmatkoilta kotiin palattua viikonloppuna tuon uudelleenkokoamista vielä kerran. EI sinänsä, että lukkoa enää tarvitsisin tai sitä autoon varmaan enää vaihtaisin, mutta tulisi tällekin hampaiden lievää kiristystä aiheuttaneelle taipaleelle päätös.

[AZP]

Tuotanoin, kuuluisiko sen siis olla näin:

Ei meinaan oikein pelitä näinkään, joten taisin ymmärtää jotain vielä väärin. Osa kyllä istuu tuohon oikeinkin sopivan oloisesti, mutta tuossa asennossa ei käänny tuo valkoinen iso muovilevy riittävästi. Se kääntyy myötäpäivään, kun lukon nupin painaa alas.

Jumitus johtuu siitä, että kääntäessä muoviosaa myötäpäivään, tuo metallihärpäke kääntyy vastapäivään, jolloin tuo metallihärpäkkeestä alas vasemmalle kohdistuva nivel jumittaa kuvassa näkyvään mustaan tappiin, joka on osa lukkomekanismin runkoa. Toiseksi tällöin tuo metallihärpäkkeen nivelessä oleva jatkovarsi yrittää käytännössä avata lukkoa, mitä sen ei tietenkään kuulu tehdä. Eli jotenkin tämä on vieläkin väärässä asennossa, vai mitä?

[hasha]

Nyt se on jo oikealla tapilla, siitä vähän käännät myötäpäivään niin, että saat sen yläväkäsen sinne jousen ja sen alla olevan osan ylöspäin kääntyvän reunan väliin ja avot. Samalla käännät nivelen alhaalta ylöspäin, tai se pitäisi asettua oikein kuin muuten ei mahdu olemaan.

Vaikea selittää, muuten pitää saada kuva tänne, mutta kun ei millään jaksaisi säätää