Foorumi – Saabclub.fi

Peterssen kirjoitti:Sitten mäntien irroituksen jälkeen tuli suuri jännityksen hetki, ja irroitettiin se pelätty kakkosen runkolaakeri.

Eikö se olekaan se kolmosen runkolaakeripukki, joka on keskellä kampuraa? Siitä öljy menee kakkosen kiertokangelle, joka yleensä porsii seuraavana. Eipä tuo pahalle näyttäny, mutta pistäs kuva siitä kolmosesta kans.


Matti

Nojoo.

Niinpä taisi tosiaan ollakin että se kolmosen runkolaakeri olikin se pelätty.. Ihan hyvä että se korjattiin. Olihan se vähän kuluneempi sittenkin:



Tulihan sieltä se hyvä syy uusia nuo runkolaakeritkin. Mikähän muuten on tuossa kolmosen runkolaakerissa, jotenkin oudosti on väljä tuohon laakeripukkiin? Yllä olevasta kuvastakin näkee vähän sitä väljyyttä, tässä kuva sivusta:



Tosiaan ikään kuin liian pieni tuohon laakeripukkiin. Kumma juttu. Yleensähän näissä on sen verran jousivoimaa, että saa napakasti painettua laakeripukkiin kiinni. Kampiakseliin tuokin laakeri otti kyllä sopivan napakasti. Mitään oireita ei ajossa ollut, kaverikin jaksoi joka ajolla kehua kuinka nätisti tuo femma kävi. Ja eihän tuo laakeripukkikaan tuosta taida miksikään kulua. Pitää seuraavaksi tallille mennessä vähän mittailla ja päivitellä asiaa, jos keksii syyn.

Jätetään kysymys ilmoille, tästä hämmennyksestä huolimatta projekti on edennyt, mutta päivitellään siitä lisää kun saadaan lohko kuosiin.

Se laakeri on ottanut niin paljon lämpöä, siksi se on kutistunut eikä pysy enää napakasti pukissa. Tuossa tilanteessa suosittelen kampiakselin tarkkaa mittaamista ja ainakin kaulojen kiillotusta. Runkolinja saattaa olla myös kiero, kannattaa kysyä koneistamolta mitä veloittavat sen tarkastamisesta.

Hmm.

Tässä on muutama päivä tullut fundeerattua tuota laakeria ja en olisi niin varma siitä lämpeämisestä. Onhan se tosiaan kuluneempi kuin muut, näkyy jo tuota kuparin väriä eli varmaan päälypinta lähtenytkin jo. Ongelmalaakerin paikallahan se onkin. Mutta ainakin mitä toistaiseksi löysin jenkkilähteitä, niin niissä vaan todettiin, että tuo ns. bearing spread saattaa käytössä kadota, ja sen voi jopa naputtaa vasaralla takaisin jos haluaa kasata. Esim. Automotive Engines, Tim Gilles. Sivu 376 jos haluaa googlesta lueskella.

En tiedä sitten.. Eipä minulla henk. koht. mitään suurempaa kokemusta näistä asioista ole. Kyllähän se toisaalta, että keskimmäinen laakeri olisi kulunein, voisi viitata vähän kieroon kampuraankin. Ja todetaan vielä että ainahan se varmasti olisi hyvä mittailla nuo kampiakselin suoruudet sun muut. Mutta saattaa olla että jää mittaamatta.

Tästä nyt varmasti joku vetää palkokasvin nokkaansa, mutta jotenkin tuntuu että aina kun moottori on ns. atomeina niin neuvot on luokkaa, koneista - vaihda kaikki liikkuvat osat ja lisäksi Turbo, Immu, sytkäkassu jne.

Ymmärrän hyvin, että sinua ei kiinnosta ns. varmuuden vuoksi viedä kampuraa koneistamolle, mutta harmittavaa olis moottoria purkaa uusiksi, jos väärä kampura olisi tuhonnut uudet laakerit.

Kaulojen mittatarkistus ehdottomasti,ainakin runkolinjan suoruuden näet silmämääräisesti kun sovitat kampuran uusien lakrujen kaa lohkoon niin pitäisi pyöriä herkästi.
Se että haluaako kampuraa tarkistuttaa enemmän on varmaan ihan oma päätös..
Kyllä itse aika tarkasti mittasin kaikki toleranssit,vanha kampura ei pyörinyt isolla räikälläkään lohkossa,sorvitarkastus paljasti että aivan kiero.

Vanha viisas neuvo,tee hyvä kun itselle teet.

Peterssen kirjoitti:Tässä on muutama päivä tullut fundeerattua tuota laakeria ja en olisi niin varma siitä lämpeämisestä. Onhan se tosiaan kuluneempi kuin muut, näkyy jo tuota kuparin väriä eli varmaan päälypinta lähtenytkin jo. Ongelmalaakerin paikallahan se onkin. Mutta ainakin mitä toistaiseksi löysin jenkkilähteitä, niin niissä vaan todettiin, että tuo ns. bearing spread saattaa käytössä kadota, ja sen voi jopa naputtaa vasaralla takaisin jos haluaa kasata. Esim. Automotive Engines, Tim Gilles. Sivu 376 jos haluaa googlesta lueskella.

Tässähän voi sitten omalta osaltaan miettiä miksi se jousivoima on kuluneimmasta laakerista kadonnut ja muissa se on edelleen tallessa. Ei siellä pakosti paikat ole vielä kierossa, se on itse pääteltävä ja/tai todettava.

Voihan sitä heittolaakerit laittaa paikoilleen ja kokeilla onneaan. Kampuran kaulojen kiillotus ei ole iso eikä kallis operaatio, tuppaa siihen pintaan jäämään kaikkea jämiä. Itsellä ainakin viimeksi maksoi kympin tuo operaatio, että ei siitä nyt vielä konkkaan menty.

Ymmärsin että TAMKissa ootte, eiköhän Konelabrasta tms. saa sopivaa mittausvälineistöä lainaan illaksi niin mittauksen voi suorittaa itse. Ainakin täällä OAMKissa homma toimii näin ja mukavasti löyty kiertokangen silmille tarkat mitat. Jos vielä autopuolta opiskelette (tai edes jotain konetekniikkaan liittyvää) niin sitä suuremmalla syyllä ajattelis tuommoisen homman kiinnostavan, mahdollisesti tulevaisuuden työnkuvaan kuitenkin mikrometri saattaa kuulua.

Cona kirjoitti:Tästä nyt varmasti joku vetää palkokasvin nokkaansa, mutta jotenkin tuntuu että aina kun moottori on ns. atomeina niin neuvot on luokkaa, koneista - vaihda kaikki liikkuvat osat ja lisäksi Turbo, Immu, sytkäkassu jne.

Jos koneessa on nakutuksen jälkiä, on syytä alkaa miettimään miksi näin on. Yleisin syy vanha IMM, toki joku paska kassukin voi tehdä niin. Moottori kun on atomina niin sieltä on aika paljon pääteltävissä miksi näin on käynyt ja alettava etsimään syytä. Kun uutta settiä pellin alle laitetaan niin aika paljon halvemmaksi se tulee kunnolla tehtynä, kuin saman tekeminen kahteen kertaan.

Jos koneessa on nakutuksen jälkiä, on syytä alkaa miettimään miksi näin on.

Nyt osuit asian ytimeen. Tämän jälkeen on paljon helpompi arpoa ne osat jotka kannattaa oikeasti uusia.

Jos ketjun aloittajalla on pelit ja pensselit koulussa niin sitten asia on aivan eri. Ja ihan sama onko itse autopuolella vai ei, menee vaan nykiin labrainssiä hihasta...

Kampuran mittaus / tarkastus / kaulojen kiillotus oli satkun luokkaa ihan kuitilla, joten itse suosittelisin sen tekemään. Ehjiä 2.3 kampuroita ei enää kasva joka nurkalla ja jos tuohon mosaan nyt investoi muutenkin niin samaan konkurssiin ne menee...

Mielenkiintoista juttua kun itsellä on myös samanlainen kone atomeina ja kasaus menossa.. Mikähän on se herkkyys jolla kampiakselin pitäisi pyöriä kun on kasattu uusilla laakereilla? Tätä omassani mietin kun kiristin momenttiin (olikohan 25Nm+100astetta) ja aluksi pyöri käsin vauhtipyörästä pyörittämällä tosi raskaasti, pyöri kuitenkin. Otin uudelleen auki ja hioin laakeripukit hienolla hiomapaperilla puhtaaksi jonka jälkeen pyöri jo kevyemmin. Vaikea verrata mihinkään tuota herkkyyttä mutta omani taidan kasata ilman tarkempaa mittausta kun pyörii kuitenkin tasaisella vastuksella..

Realiaikaista päivitystä:



Hyvältä näyttää. 2 satkua heittoa.

Joo. Eipäs ole pitkään aikaan tullut päiviteltyä ja kuvatkin näyttävät kadonneen. Täytynee kai korjailla niitäkin joskus..

Mutta joo. Kyllähän se kampura sitten mitattiin ja suora oli.. 0,10 mm on WISsin mukaan maksimiheitto suoruudessa ja 0,02 mm saatiin tästä. Eli eipä käytännössä mitään. Onhan se hyvä nyt kun on mielenrauha sen asian suhteen, olisi se saattanut tuolla mielen perukoilla jäädä kaivelemaan että onko vai eikö. Kaipa se kolmosen runkolaakeri vain on sinä ongelmalaakeri ottanut itseensä vähän enemmän kuin muut, ainaki oma oletus tällä hetkellä sellainen. Tuli sitten samassa mitattua runkolaakerien ja kiertokankien kaulojen mittoja ja eivätpä nekään olleet kuluneet. Samalla kampuralla siis mennään.

Tullut myös mittailtua lohkon ja sylinterikannen väliset tiivistepinnat ja suoria ovat. Ei siis lähdetä koneistamaan, tulivat varsin hyviksi kun mattopuukon terällä ja mömmöillä putsasi. Eiköhän se T5 kansipahvi myös ole anteeksiantavampi kuin T7:n peltinen, vaikka ei noissa tiivistepinnoissa vikaa olekaan.

Tullut myös tehtyä nuo TP-akselien poistot ja öljylinjojen tulppaukset TP-akselien laakeripukkeihin, TP-ketjun kiristimeen ja ohjurirattaalle. Tässä tapauksessa ehkä mielenkiinto lähinnä voitti, täytyy nähdä miten se TP-akselipoisto vaikuttaa Ja tulihan se pääöljykanavakin porattua 12 mm ja runkolaakerien öljylinjat 7 mm. Ilmeisesti ketkä näitä poraushommia ovat tehneet, eivät ole laakereitten öljyreikiä porailleet? Itse oli mielessä että ehkei niitä kuiteskaan uskaltaisi..

Sittenpä on ollut kannen purkua, kanavien ja palotilojen sekä venttiilien putsausta, sylinterit hoonattu ja jotain pientä häperrystä.. Saihan se lohkokin vähän uutta maalia. Lisäillään kuvia, kun keksitään kuvapalvelu joka toimii..

EDIT: Kiitos lentäväsaabisti, Imgur ainakin nyt tuntuu toimivan. Korjaillaan kaikki kuvat tännekin. Tässä nyt sitten muutama edistyskuvaa.

Kansi putsattuna.


Pakoventtiilit ennen ja jälkeen puhdistuksen.. On tuo vaan pirun kovaa tavaraa tuo karsta. Tuleekohan jos venavarren kumit/ohjurit vuotaa öljyä joka sitten pakokaasujen myötä palaa kiinni vai?


Ja siinä sitten lohko maalattuna. Ei siitä täydellistä haettukaan, rapsittiin pois kaikki maali joka helposti irtosi, putsattiin tärpätillä ja Bilteman moottorimaalia päälle Taustalla näkyy tuo toinen farkkufemma kun ei ilmankaan (ilmeisesti) voi olla, -02 vuoden 2.3t, viinasoftalla sekin.


Siitäpä sitten. Vielä ois venttiilien läppäystä, T5-nokista pitäisi pienet ruostelaikut saada hiottua pois, venavarren kumien kiinnitys ja sitten alkaisi kansi olla kohdillaan.. Öljykanavat pitäisi putsata huolella metallihileestä sun muusta mutta pikku hiljaa saisi alkaa konetta kasatakin.

Tee imguriin tili, sinne helppo ladata vaikka suoraan kännykästä ja jakaa erinäisissä muodoissa. On erittäin harvoin alhaalla ja todella nopea.

Imgur.com

Pohdittiin sitä liuskojen reikien porausta tuolla myös ja mielestäni ei tarvetta..
http://foorumi.saabclub.fi/viewtopic.ph ... &start=195

jannevillepetteri kirjoitti:Pohdittiin sitä liuskojen reikien porausta tuolla myös ja mielestäni ei tarvetta..
http://foorumi.saabclub.fi/viewtopic.ph ... &start=195

Joo. Samaa me pohdittiin, että ei varmaan parane, kun tuo pinnoite kärsii. Ja sekin riski että jää pieni kohouma johonkin.