Tämä oli se syy miksi tää purku- ja rakennusprojekti aloitettiin elokuussa 2021 kesälomien jälkeen. Monihan aloittaisi sen kesäkuussa juuri ennen kesälomia, niin ehtii sitten lomat polttaa raksahommiin.
Mun isäpuolihan sitä itse rappaamista ehdotteli, eli tarjosi itseään käytännössä niihin hommiin. Hänellä on rappaamisesta kokemustakin ja heti kun projektissa on mukana itseni mukana joku muu, niin ryhdistäytyy kyllä munkin suoritustaso, eli ehkä tuo voisi kahdelta ukkelilta mennä sitten viikossa. Tosin en tiedä onko siinä kuivumisten kanssa silleen odoteltavaa että viikon työtunteja ei pysty käytännössä viikossa tekemään.
Jatketaan pohdistelua, kiitoksia tilastotiedoista.
Tossa nyt aamulla napattu kuva siitä melkein valmiista muurin valumuotista, ja samassa kuvassa näkyy myös ILP:n ulkoyksikkö, tippa-allas ja siitä lähtevä tyhjennysputki:
Tuo on siis rakennettu siten että tippa-altaaseen kertyvä vesi viedään 32 mm viemäriputkella maan alle ja johdetaan lähellä olevan sadevesikaivon pohjalle (kuvassa kaivon kansi pilkottaa muotin takana), ja altaassa ja putkessa on se sulanapitokaapeli. Sen kaapelin teho ei riitä sulattamaan isoa määrää jo kertynyttä jäätä, eli sen puolesta sen on paras olla päällä aina kun keli on pakkasella ja jäätä kertyy. Pari kertaa talven aikana kävi niin että kaapeli ei ollut päällä ja allas ehti kertyä täyteen jäätä. Kaapelin päälle laittamalla sai putken kyllä auki ja sieltä altaan pohjalta varmaan sulamisvesiä valumaan putkeen, mutta ulkoyksiköstä tulevat uudet vedet laskeutu jääpatjan päälle ja lisäsi jään paksuutta tai valui jo altaan reunojen yli maahan. Kumpikaan ei ole mikään katastrofi.
Mökillä vetäisin ennenaikaisesti maaliskuussa vastaavan rakennelman sulanapitokaapelin irti seinästä ja sitten kuun lopussa kun olikin vielä kunnon pakkaset niin mökillä käydessä tuo allas oli umpitäynnä jäätä ja ylijäämät valuneet terassille. Siellä tuo tippa-allas on siis oikeasti tarpeen kun ulkoyksikkö on idiootissa paikassa terassin päällä, tosin terassia on mökin ympäri siinä kohtaa, eli jos sisäyksikön haluaa siihen huoneeseen jossa se on, niin kaikki ulkoyksikön paikat on terassin päällä.
Tuossa tallin tapauksessa halusin minimoida ulkoyksikön vesien kosteusrasituksen tallin seinälle sekä välttää sitä että tuossa tallin ja tukimuurin välissä olevalle kulkutilalle ei kerry jääkerrosta. Siellä tullaan säilyttämään joitain pihatyökaluja ja muuta romua, joten kiva jos se väli pysyy käyttökelpoisena myös talvisin.
Vettähän kertyy vaihtelevasti ihan senkin mukaan missä sijaitaan. Mökki on meillä meren rannassa ja siellä ulkoyksikön sulamisvesiä syntyy kostean ilman vuoksi paljon enemmän varsinkin alkutalvesta kun meri on vielä auki. Kotona kaupungissa jäätä kertyy vähemmän, toki esim talon pumppu on paljon kovemmassa käytössä, koska pyyntilämpötila on talvella 22-24 astetta ja pumppua huudatetaan täysillä, kun mökillä pyynti on 10 ja tallissa sen 12 astetta.
Joka tapauksessa kun kymmenen vuotta valuttaa sulamisvesiä kivijalan juureen niin kyllä se alkaa rappauksessa väkisin näkyä. Talon pumppuun tippa-allas tuli viime syksynä, pumppu on ollut paikallaan alkuvuodesta 2014 ja sokkelin rappaus uusittiin keväällä 2014, eli 7 talven rasitukset on näkyvissä.
Mutta tulevana talvena jos ollaan pörssisähkössä ja se huitelee jossain 50 sentin kwh-hinnassa niin lentää kyllä altaat kuikkaan tai ainakin lämpökaapelit pysyy poissa verkosta
. Tänä talvena pidin sähköä säästääkseni kotona noissa kaapeleissa kellokytkimiä jotka katkoi virtaa 30 min päällä/30 min pois, ja se pelasi aika hyvin, tosin pari kertaa oli niin kova kosteusrasitus että altaat alkoi kerryttämään jäätä. Tämä tai töpselin irtirepiminen nollakeleissa voi taas jollekin rahasta piittaamattomalle kuulostaa oudolta nuukailulta, mutta kaksi kaapelia eli 150 W jatkuvaa sähkötehoa verkossa 24/7 viiden kuukauden ajan meinaisi luokkaa 550 kWh kulutusta per talvi, ja viime talven sähköhinnoilla voi sitten jokainen laskea paljonko tuosta esim 2/3 leikkaamalla saa säästöä rahassa. Meillä nyt on niin halpa sähkö ja siirto että puhutaan muutamasta kympistä, eli ei sinänsä kaada meidän taloutta.Mielessä on käynyt myös wifiohjatun tai muun älykkään pistorasian laittaminen noihin kaapeleihin. Sillä nyt ei merkittävää säästöä saavuteta suhteessa siihen että käy itse satunnaisesti repimässä piuhan irti kun keli plussattaa tai puolittaa käytetyn energian tuolla kellokytkimellä. Mutta oishan se nykyaikaa ja vähentäisi vaivaa.
Tallin osalta ongelma on se että tuolla tallin takana ei ole wifiä, kun ei se kanna edes talliin asti talosta. Ctec Njord Go -latausaseman käytön aloittamista ja uusimman softan lataamista varte toin talon 5G-wifipurkin talliin muutamaksi tunniksi että sain hommat hoidettua ja sen jälkeen asema on ollut vain Bluetoothin ja kännysovelluksen välisen yhteyden varassa. Ei tuntunut riittävän se että siirtää talossa sitä 5G-purkkia lähemmäs tallia, on noi paksut kiviseinät aika hyvä signaalinvaimennin varmaan. Saman huomaa kyllä ihan kännykällä tallissa surffaillessa, että ei kanna oikein 5G tai 4G kunnon nopeuksilla tallin sisälle, vaikka ollaan ihan parhaiden verkkojen alueella ja talossa sai parhaimmillaan 5G:llä jotain 700 MBit nopeuksia kun joskus 2-3 vuotta sitten pääsin rajoittamattomalla liittymällä testaamaan.
Talon ja mökin osalta pitäisi varmaan ulkokäyttöön soveltuvan wifipistorasian toimia ihan ok tuossa tarpeessa. Silti kun ratkaiseva tekijä ei aina ole ulkolämpötila vaan muuttujia on useita, niin paras tapa tsekata sulatuksen tarve on katsoa onko jäätä alkanut kertyä astiaan vai ei. Eli seuraavaksi sitten wifi-kamerat kuvaamaan niitä astioita
Mitä sitä siis enää märehtimään.
