Ensimmäinen tapporahan uhri?

[jt]

Ajokuntoinen 96 "menossa paaliin" tapporahan toivossa:
http://foorumi.saabclub.fi/viewtopic.php?f=58&t=161364
Herättääkö keskustelua?

[Juha96]

Vastenmielistä kiristystä, vaikka en halua uskoa että olisi ihan tosissaan romutusuhkauksensa kanssa.

Enkä tiedä miten romutuspalkkion saanti mahtaisi edes onnistua autosta, joka on vanhan lain aikana poistettu rekisteristä. Pitäisikö se ensin rekisteröintikatsastaa ja laittaa kilpiin, jotta sääntöjen mukainen romutuspoisto onnistuisi?

[aero]

"Ostakaa tai paalaan" -ilmoituksia on nähty ennenkin, mutta tässä on minusta jopa tavallista karvan verran enemmän pelastushalua omistajalla.

1) Kerrankin hinta on valmiiksi halvempi kuin paalaamalla saatava raha. Toki, A) tuon viidensadan euron eron (ehkä enemmänkin) taitava kaveri neuvottelee kiinni kun ei tuo romutustodistusta alennuksen toivossa ja B) paaliraha on nyt enemmän kuin perinteinen "viiskymppiä", mutta eron suunta on silti mielestäni harrastajan näkökulmasta positiivinen, etenkin kun neuvotteluvarakin on erikseen mainittuna.

2) Myyjä on erikseen rekisteröitynyt merkkikerhon foorumille kirjoittaakseen tuon ilmoituksen. Mulla ei ole nyt jäsenluetteloa käsillä enkä siis tiedä onko kyseessä kerhon jäsen, mutta oli tai ei, hän ainakin tuo autonsa tarjolle harrastajille sen sijaan että vain menisi ja painaisi sen prässiin.

[VKe]

Miten tälläisessä tapauksessa omistajan pitäisi toimia?

[jt]

"Ostakaa tai paalaan" -ilmoituksia on nähty ennenkin, mutta tässä on minusta jopa tavallista karvan verran enemmän pelastushalua omistajalla.

No juu, mutta aina tuosta perinteisestä uhkauksesta kuitenkin vähän ikävä maku jää. Ei ainakaan minua innosta ostamaan, ennemminkin reaktio on "no paalaa sitten p*rk*le" -tyyppinen. Ja mieleen tulee että vähäinenkin "myyntivoitto" (tai jopa takkiin otto) on parempi kuin romumiehelle luovutus.

On tietysti ikävää, jos vaunu menee jollekin trokarille, joka sitten vähintään tuplaa hinnan myydessään eteenpäin. Ja lopulta kohde ei kiinnosta enää ketään - lopputuloksena vain paalauksen viivytys. Ikuinen taistelu järjen ja tunteen välillä, jossa vielä raha sotkee aatoksia minkä ehtii.

Tämä vain nöyränä mielipiteenä kirjailtu... ei mikään ainoa oikea totuus tahi väistämätön kohtalo.

[aero]

Miten tälläisessä tapauksessa omistajan pitäisi toimia?

Myydä, paalata tai pitää itellä . Viimeisin ei ilmeisesti ole vaihtoehto, joten jos ensimmäinen ei onnistu, jää jäljelle numero 2, kuten ilmoituksessa on mainittuna.

No juu, mutta aina tuosta perinteisestä uhkauksesta kuitenkin vähän ikävä maku jää. Ei ainakaan minua innosta ostamaan, ennemminkin reaktio on "no paalaa sitten p*rk*le" -tyyppinen. Ja mieleen tulee että vähäinenkin "myyntivoitto" (tai jopa takkiin otto) on parempi kuin romumiehelle luovutus.

Totta, aina se vähän kuulostaa uhkaukselta. Mutta mitä tulee vähäiseen myyntivoittoon tai takkiinottoon, niin sille linjallehan tosiaan osuu suoraan tuo 1,5ke tapporahaa 500e pienempi hintapyyntö, josta vielä erikseen mainitaan neuvotteluvara.

On tietysti ikävää, jos vaunu menee jollekin trokarille, joka sitten vähintään tuplaa hinnan myydessään eteenpäin.

Toisaalta jos trokari tosiaan myy tuplahinnalla eteenpäin (eli joku sen ostaa), tarkoittaa se sitä, että auton arvo vapailla markkinoilla onkin tapporahaa korkeampi, jolloin voi ainakin olla hyvillä mielin siitä että auto pelastui.

Jos auto jää trokarin pihaan maatumaan sillä 2x hintapyynnillä, on tilanne lähinnä se paalauksen viivytys.

[Darco]

Tolle myyjälle kannattaa ehdottaa sellastakin että vaihtaisi ton auton johonkin klubilaisen nurkissa lojuvaan paperilliseen autoon mistä saisi myös ton romutuspalkkion. Sopia esim. että jos ei johonkin päivään mennessä kukaan tota osta, niin käy vaihtamassa. Itse ehdottaisin mutta kun on liika kaukana tämä myyjä (2 ja puol tuntia ajamista suuntaansa).

Näin Saab pelastuu ja myyjä saa romurahansa.

[ristos]

Tämä romutusraha on mielenkiintoinen juttu! Sillähän tavoitellaan ihan hyvää, koska valtiovalta yrittää kannustaa uusien autojen hankintaa, niin kai se on? Näitä vanhoja autojaan on kaikissa automerkeissä tarjolla "pilvin pimein"!
Monilla näitä "kympillä ja satasilla" hankinttuja "raatoja" pihan perillä riittää, minullakin! Jokainen tehköön miten haluaa, mutta ei tarttis tuollaisia tunteita tuoda esille ja muille osoitella. Jos kerran haluaa romutuspalkkion, niin ei muuta kuin se hankkimaan.

Esimerkkinä vaikka nämä omat "romut", näistä minunkin kuudesta Saabistani neljä on ollut näitä "satasien" autoja tai romuja. Niistä kuitenkin näin "harrastamalla" on syntynyt ihan toimivan oloisia "autoja"! Tunteella näitä olen rakentanut ja sitten kun luovun, niin luovun eikä siitä silloin tartte isoa spektaakkelia rakentaa!

Harrastelkaamme Saabien kanssa, tää on oikein kivaa!

[Darco]

Mun mielestä toi myyjä vaan tahtoo perustella että miksi pyytää tonnia autosta ettei joku mene kattomaan ja toteaa auton satasen arvoseksi romuksi.


En oikeen tota romutusrahaa ymmärrä. Jossan Saksassa, Japanissa tai Amerikassa se onkin ehkä järkevää pitää autokanta uutena kun maassa on paljon autoteollisuutta. Suomessa sitä ei ole merkittävissä määrin, joten onko mitään järkeä täällä vouhottaa autojen iästä niin kauheasti. Eri asia olisi jos täälläkin olisi suuria autotehtaita.

[ristos]

Kyllä minä tuon romutusrahan idean hyväksyn Suomessa. Harvoin täällä tuollaista kädenojennusta autoilijalle osoitetaan? Käden ojennus ei ole suuri, mutta kuitenkin jotain. Olen lukenut jostain, että esim. sama asia Espanjassa olisi toiminut ihan positiivisesti ja kai tuolla oli Suomessakin jo heinäkuussa jotain tuloksellisuutta! Seuraillaan tilannetta.

[Darco]

En ymmärrä mitä suurta positiivista tosta voisi tulla. Täällä kun toi rajottuu autokauppa-tasolle, eikä mene sinne tehdastasolle saakka missä ne työpaikat on ja paras hyöty saadaan.

[jt]

Kainuum miähen kommentti kirvoitti pari suht hajanaista ajatusta.

Valtiovalta on yksi monista tahoista, joka ajattelee vain omaa etuaan. Uusien autojen myyjiä ja omistajia päästään verottamaan autoveron, liikevaihtoveron ym. maksujen muodossa ihan eri mittakaavassa, kuin viidensadan koslalla sinnittelevää parkkipaikka-asentajaa. Ympäristöasiat ovat nykyään yksi suosituimmista keppihevosista, joilla omia etuja pystytään ajamaan. Kovin herkästi vaan unohtuu, kuinka iso ympäristörasitus noiden uusien (yhä kertakäyttöisemmiksi muuttuneiden ja elinkaareltaan lyhentyneiden) massatuotteiden valmistaminen on.

Tapporahalla mm. kavennetaan mahdollisuuksia edullisten työmatka-autojen hankintaan. Työttömän komennus työhön harvoin alkaa uuden auton ostolla. Tässäpä juuri nähdään, että päätöksiä tekevät ja sääntöjä asettavat yleensä ne henkilöt, joilla ei töissä käyminen juurikaan ole rahasta kiinni. Pitkät työmatkatkin ovat tainneet unohtua, samoin polttoaineen hintataso.

Kuupan kyseessä ollessa tuskin on työmatkailusta kyse. Ajoneuvokulttuurin kannalta ajatellen yksikin vuonna 2015 paalattu ajokuntoinen kuuppa vähentää suuresti todennäköisyyttä, että niitä enää tien päällä tulee vastaan. Se on mielestäni tavallaan surullista ja typerääkin, jos tämmösiä tapauksia jonkun yllytyksen ja "yleisen mielipiteen" takia hävitetään. Yleinen mielipidehän on aika usein jonkin tahon enemmän tai vähemmän manipuloima, yleensä "ylemmältä tasolta" tarjottu ajattelutapa.

Tämmöstä se kato vähän on.
Vaikka ko. kuuppa nyt menisikin paaliin, nou hard fiilings. Kukanenkin tekee omat päätöksensä.


terv. jt