Hep.
Onko foorumilaisen joukossa tai lähipiirissä vanhan liiton henkilöitä, joilla olisi tietoa mankeloitiinko aikoinaan virityshommissa saabien mäntien kylkiä tai lakea?
2-tahtimäntien kiillottaminen
Re: 2-tahtimäntien kiillottaminen
Kiinnostais tietää enemmän . Miten mankeloidaan mäntiä ?
Olen kuullut , että männän laen syrjistä , huuhtelukanavien kohdalta , koneistettiin vähän pois ja samoin helmasta imukanavien kohdalta(tämä siis , jos yritettiin saada yläkierroksille lisää tehoa ) .
Olen kuullut , että männän laen syrjistä , huuhtelukanavien kohdalta , koneistettiin vähän pois ja samoin helmasta imukanavien kohdalta(tämä siis , jos yritettiin saada yläkierroksille lisää tehoa ) .
Re: 2-tahtimäntien kiillottaminen
Esimerkiksi mäntä sorviin kiinni, ja sitten painetaan "teränpitimellä" jossa on laakeri, mankeloitavaan kappaleeseen kiinni. Tavoitteena tiivistää ja kiillottaa sorvattu valupinta.
Katso vaikkapa netistä painosorvaus. Samanlainen ajatus, mitä nyt ei mäntä tietenkään niin paljoa veny.
Asia kiinnostaa siinä mielessä, että mitä kokemuksia asiasta on, ja mistä homma on alkujaan lähtenyt. Tällä hetkellä asiassa ollaan vielä 60-luvun kuulopuheiden perintötarinoiden asteella.
Tuo tapa, että viilaillaan männänlakeen koloja huuhtelu- ja pakokanavien kohdalle, on kyllä ihan vihoviimeistä tuubahommaa.
Onhan sillä saatu aukkojen aukioloaikaa muutettua, mutta samalla tärveltyy palotilan muoto, puristus putoaa, paljealueen toiminta häviää ja kun mäntä on alakuolokohdassa, jää aukkojen ja männän väliin rappu johon syntyy pyörre.
Se on vähän samanlaista hommaa, kun tuttu 25v sitten ihan tosissaan selitti minulle, että voortin valurautakannen imukanavaan pitää muotoilla viritettäessä kuoppa.
Minä en oikein ymmärtänyt, ennen kuin lisäsi: "siihen varastoituu seosta kun venttiili on kiinni".
Että semmosta..
Katso vaikkapa netistä painosorvaus. Samanlainen ajatus, mitä nyt ei mäntä tietenkään niin paljoa veny.
Asia kiinnostaa siinä mielessä, että mitä kokemuksia asiasta on, ja mistä homma on alkujaan lähtenyt. Tällä hetkellä asiassa ollaan vielä 60-luvun kuulopuheiden perintötarinoiden asteella.
Tuo tapa, että viilaillaan männänlakeen koloja huuhtelu- ja pakokanavien kohdalle, on kyllä ihan vihoviimeistä tuubahommaa.
Onhan sillä saatu aukkojen aukioloaikaa muutettua, mutta samalla tärveltyy palotilan muoto, puristus putoaa, paljealueen toiminta häviää ja kun mäntä on alakuolokohdassa, jää aukkojen ja männän väliin rappu johon syntyy pyörre.
Se on vähän samanlaista hommaa, kun tuttu 25v sitten ihan tosissaan selitti minulle, että voortin valurautakannen imukanavaan pitää muotoilla viritettäessä kuoppa.
Minä en oikein ymmärtänyt, ennen kuin lisäsi: "siihen varastoituu seosta kun venttiili on kiinni".
Että semmosta..