Saab 96 ulkomuoto

[juppe]

Onko kellään tietoa mistä saisi saab 96 aerodynamisia tietoja tai kuvan (älkää naurako ) Sehän on aikanaan muotoiltu tuulitunnelissa ja nyt tarvis
tuota koskevan kuvan (siis missä näkyy ilmavirtaukset ajossa ym).

[JungleDrums]

Eikös tossa kuva-threadissa ollu tarpeeksi aerodynamiikkaa?



Ei kyllä mitään hajua, pakko oli taas vaan tulla kuittailemaan. Kannattaa koluta ulkomaan saabkerhojen sivuja???

[Suomik]

Liekö noita jälkeenpäin paljon tuulitunnelissa käytetty. No, ilmanvastuskertoimia on kyllä jossain heitelty, mutta olisivatko laskennallisia...

"Siihen aikaanhan" tuo oli aika tavatonta; eihän tuulitunnelia käyttäneet kuin lentokonetehtaat (NIINPÄ!). Ursaab-protoa varmaan testailtiin ja 92:ta, mutta mahd. alkuperäiset kuvat ovat jo lähellä eläkeikää... En muista historiikeissäkään nähneeni

Kerro ihmeessä meille jos jossain tärppää!!

[kostape]

Jotain tiedontapaista löytyy Gunnar Sjögrenin kirjasta "Bilar på Saab vis" vuodelta 1983, mikä kirja kuvaa siihenastista kehitystä alkaen 1930-luvulta.
Sivulla 6 kerrotaan kuvien kanssa 92:n synnystä: Autolla piti olla pieni ilmanvastus. Aerodynaamisia kokeita tehtiin, jo proton 001-mallista muotoilua testattiin. Tämä tapahtui mittakaavaan 1:10 tehdyn puumallin avulla. Saatiin hienoja tuloksia, mutta käytännöllisistä ja markkinasyistä muotoa piti muuttaa. 92:n ilmanvastuskerroin on 0,35.
Eli lentokonevaikutteiset suunnittelijat aloittivat tuulitunnelitesteillä, mutta sitten muoto muuttui automarkkinoiden vaatimaan suuntaan ja varmaan ilmanvastuskerroin hieman huonommaksi. Pieni ilmanvastuksen piti ollakin, koska testien mukaan 25 hv moottori pystyi viemään autoa hieman yli 100 km/ nopeudella.

[kostape]

92:n proton pienoismallia testattiin Tukholmassa KHT:n (Kungliga Tekniska Högskola) tuulitunnelissa, ilmanvastuskertoimeksi cw saatiin 0,32, mutta auto olikin lentokoneen siiven mukainen profiililtaan, tuotantomallien kerroin oli sitten 0,35, koska esim. pyörien aukot olivat avoimet ja jäähdytysilma meni maskista sisään.
Lehdistötiedotteen mukaan ilmanvastus oli vain puolet senaikaisten autojen arvoista.
Näin kertoo Motorhistoriskt Magasin, nummer 3, 1997.
Autoteknillinen Taskukirja vuodelta 1967 antaa ohjearvoiksi cw:lle
- umpiauto vm-25 0,6...0,7
- ponttoonisedan vm-65 0,4...0,55
- erityisen virtaviivaiset 0,3...0,4

[juppe]

Suunta kirjastoon tonkimaan.

Voisinhan toki hieman valottaa kysymykseni periä..
Rakennan kajaakkiini rättikattoa (rälläkkäavo kun on) ja mietin sivulaseille kohdistuvaa ilmavirtaa ja sadekelillä ilman virtausten tuomaa vesimäärää ja et miten se kohdistuu laseille. -lasejen tiivistämisen kannalta.

Joitakin viritelmiä oon nähnyt, mutta pitäisi tehdä yksinkertainen, ja/mutta toimiva systeemi. -ei haluttaisi aatapella sen kanssa sit kun auto liikenteessä.

..tosin tuohon aerodynamiseen muotoon on tullut "kohtalaisia" muutoksia pakollisen turvakaaren takia, ja kaaren kulmat kun on tehty irtomutkista, sen on hieman "neliömäinen".

Jos kellä on mitä ideoita tai tietoa lasien seudun tiivistämisestä ym. rättiin liittyvää, otan ilomielin vastaan. DIGIKUVAT RÄTISTÄ JA ERITYISESTI LÄHIKUVAT TIIVISTÄMISESTÄ OVAT TERVETULLEITA!!!

[avo96_V6]

Olen tosiaan ajellut karpioletillani joka kesä, näistä 2 ekaa vuotta ilman kattoa työmatkaajoa, sääteidotteen mukaan tosin! Oli varmaan aika säkä: kertaakaan ei kaiuttimet kastuneet.
Mutu tuntumalla: hytti ei kastu ilman kattoa, sateellakaan ajaessa, kun on vauhtia sopivasti=yli 90kmh.
Rätin teko oli harvinaisen onnistunut projekti: Kassintekijä-kaverini kanssa leikattiin ja neulottiin katto tekemieni karien päälle päivässä! Muuten tuli Ok, mutta vuosien saatossa neulomusten läpi alkaa vesi tihkua. Niin ja kankaan valintaan kannattaa perehtyä, käyttämäni kangas venyy kastuttuaan, eli katto painuu ja vesi lorahtaa sivulasien kulmasta sisään.
Sivuikkunan kaariin tarvitsii tehdä lasia myötailevät tuet, muuten kangas lepattaa pahasti ja niskavaivat ovat edessä!
Himoitsemani topic olisi montako avo-96.tta suomessa on rekisterissä, varsinkin V6-koneella? Hyvin kulkee, jos vain saisi välityksiä.

[mikan]

Himoitsemani topic olisi montako avo-96.tta suomessa on rekisterissä, varsinkin V6-koneella? Hyvin kulkee, jos vain saisi välityksiä.

Kuplan laatikkoa vaan sovittelemaan niin saat pidemmät välitykset.
Tosin kepin joutuu sitten laittamaan lattialle. Vetareiden kanssakin on hommaa ja mitenkähän se muutenkaan sinne mahtuu. Tais ollakin työläs ajatus...

t. Mika

[avo96_V6]

Pitkään on harmittanut, että miksi myin Ford 17m 2000S:n pois, V6-koneen Saabiini käyttöönoton jälkeen! Projektin vaikeusastetta ei olisi paljoa muuttanut ajatus tehdä Saabista takavetoinen Fordin todella pitkällä laatikolla! Levitys on helppoa, mutta ehkä kepin paikka lattialla ei olisi ollut kovin tilava, ainakin kässäri-vipu olisi ollut pakko linjata sivuun.

Kokemusta on myös VW:stä, taitaa olla turhan kaukaa haettua ajatella ristisiitosta siihen suuntaan.

"Ennen vanhaan" sai kyllä tehtyä kaikenlaisia sekasikiöitä, siis 10v sitten: Luulin katsastavani erikoista autoa Saabia ajoon ottaessani, mutta edelläni oli pyöreäkoppainen escort jossa oli Roverin V8 ja itse rakennettu neliveto, läpi meni!!!!!!!!!!!!!