Käsijarrusta teho pois

[Hese]

Ei menny kuuppa katsastuksesta läpi
Kompastui päästöihin ja käsijarruun, joka katsastussedän mukaan otti kyllä tasaisesti mutta oli "aikalailla" alitehoinen. Enpä kiistä. Ei autoa uskalla jättää käsijarrun varaan edes jalkapallokentälle. Alitehoisuus tarkoittaa käytännössä, että vaikka hampaat irvessä vedät kahvasta, ei kässärit pure.

Siis missä vika? Onko muuta vaihtoehtoa kuin uusia vaijerit? Onko alitehoisuuden taustalla vaijerien venyminen? Vai onko muita syitä? Ei taida säätökään auttaa? Jos alkaa säätää, tuleeko kässäristä on-off -tyyppinen? Mites niiden rumpujousien laita? Vinkkejä kaivataan, koska tämä oli 25-vuotisella kuuppaurallani ensimmäinen kerta, kun pitää alkaa käpälöidä käsijarrua korjausmielessä.

Samoin oli eka kerta, kun autoni kompastui päästöihin. Olisi pitänyt pysyä vanhemmissa malleissa. Vikana oli, että päästää hieman liikaa puhaltamaan palamatonta bensaa ja happea läpi. Ei kuitenkaan käy rikkaalla. Venttiilivikaan en usko, kun ei mitenkään oireile. Sytkä on korvakuulolta säädetty ja tuskin ohjearvoissa. Kipinöitä ei jää väliin ainakaan niin paljon, että selittäisi päästölukemat. Nykimistä ei esiinny. Venttiilien välykset pitänee tarkastaa, etteivät kanna. Mitä muita neuvoja antaisitte?

[ah79]

Noitten päästöjen osalta kannattanee ihan ensimmäiseksi tsekata ne venttiilivälykset ja säätää sytkä kiltisti viralliseen ohjearvoon. Veikkaisin, että sen jälkeen on päästöt OK.

Onko takajarrurumpujen takana olevat käsijarrun säätöruuvit säädetty? Jollei ole, niin ne kuntoon, sitten vaijerien säätö ja jollei sittenkään pidä, niin jarrut auki ja vikaa etsimään.

[kabu]

Moi,

Veikkaan että syynä on kuupan kässärin tyyppivika eli rummun sisällä olevan käsijarrumekanismin kuluneisuus. Kannattaa ensin katsoa että mikä on jarrukilvestä läpi tulevan käsijarruvivun ja vaijerin välinen kulma silloin kun kässäri on vedetty päälle. Mikäli vipu ja vaijeri ovat tällöin esen lähellekään samansuuntaisia niin rummun sisällä oleva vivusto on kulunut ka kässärin kaikki liike menee "löysien" pois ottoon mekanismista. Kun vipu on lähes samansuuntainen vaijerin kanssa niin siitä ei synny enää mitään vipuvoimaa jolla jarrukenkiä saisi rumpuja vastaan painettua. Kunnossa olevassa kässärissä vivun ja vaijerin välinen kulma on lähempänä suoraa kulmaa.

Käsijarrumekanismi kuluu käytännössä kahdesta paikasta, sekä vipujen jarrukenkiä vasten olevista päistä ja vivun nivelestä. Vivuston pystyy kyllä korjaamaankin hitsaamalla vipujen päihin lisää tavaraa ja hiomalla oikeaan mittaan ja irrottamalla sarananiitin, hitsaamalla reiän umpeen ja poraamalla uuden oikean kooisen reiän. Käytännössä tietysti pääsee helpommalla jos löytää parempikuntoisen vivuston.

[kabu]

Tuli noista päästöistä vielä mieleen että minkäs ikäisistä kuupista päästöjäkin mitataan?

[mestari]

päästöt alkaa 78 mallista.
ohjeet oli ok.
sit jos vipujen hitsauksen jälkeen ei skulaa kunnolla ja säätökin on tapissaan ja jos kengissä on vielä pintaa ja jos levityskiilat on ok niin paas kikottaen pellin liruilla kengät yläpäästä ulommaksi niin pitäisi tulla tehoja.tosin edellyttäen että alapuoli on ok.koska sillon kengät ovat hieman suuremmalla halkaisijalla.ottavat tosin aluksi vaan keskeltä.
jos laiskottaa niin meiltä löytyy vipuja tarvittaessa. myös hitsattuna,.

[Playboy]

Päästöihin voi vaikuttaa kanssa liian pieni tyhjäkäyntinopeus seoksen lisäksi. Kuuppa käy parhaiten sellasta n. 900-950 r/min tyhjää. Jos sulla käy esim 700-800 r/min voi olla helvetin vaikea saada konetta oikeisiin päästöarvoihin. Joten nosta käyntinopeus sinne lähemmäs tonnia.

[Hese]

Kiitos neuvoista.

Vuosi sitten päästöarvot olivat oikein nätisti rajojen sisällä. Nyt oli häkäarvo romahtanut lähes nollaan, mutta HC (hiilivety eli siis bensa) ja 02 (happi) pompanneet rumasti yli rajojen.
Bensapäästä oli nyt 1822 kun sallittu on 1000. Happipäästö oli 7,30 kun sallittu on 5,00. Nämä numerot eivät sano minulle yhtään mitään, mutta ymmärrän kyllä yskän; luontoon pääsee liikaa palamatonta ilma/polttoaineseosta.

Kuriositeettina, että vuosi sitten HC oli 352 ja happi 1,29 eikä tässä välillä ole tapahtunut muuta kuin 10 000 kilsaa ja kärkien vaihdosta johtunut sytkän säätö korvakuulolta vähän sinne päin. Tuntui nimittäin, että tyhjäkäynnin sai paremmaksi korvakuulolta säätämällä. Kaasarin säätöihin en kajonnut.

Mutta ei siitä oikein hyvä tullut niinkään. Tyhjäkäynti on kieltämättä vähän alhaalla. Joskus esiintyy hetkellistä heijailua. Ettei olisi imuvuotoa?? Muutaman kerran on ollut jälkikäyntiä, mitä ei pari vuotta sitten ollut. Jälkikäyntihän on karstaa. Ja nyt kun tarkemmin ajattelee, niin vetokin saattaa olla heikentynyt aiemmasta siinä aivan tyhjäkäynnin pinnassa, kun hyvin alhaalta vedettäessä kakistelee niin että tuntuu kuin olisi kengurubensaa.

Täytyy palata perusasioihin eli alkaa säätöpuuhiin ja koittaa taas kepillä jäätä katsastusasemalla.

Erityiskiitos käsijarruneuvoista. Mutenkäs, kun kässäriin saa voimaa, niin riittäkö balanssin tsekkaamiseen se, että ajaa suoraa tietä, vetää kässäristä ja katsoo, alkaako puoltaa?

[ah79]

Vuosi sitten päästöarvot olivat oikein nätisti rajojen sisällä. Nyt oli häkäarvo romahtanut lähes nollaan, mutta HC (hiilivety eli siis bensa) ja 02 (happi) pompanneet rumasti yli rajojen.
Bensapäästä oli nyt 1822 kun sallittu on 1000. Happipäästö oli 7,30 kun sallittu on 5,00. Nämä numerot eivät sano minulle yhtään mitään, mutta ymmärrän kyllä yskän; luontoon pääsee liikaa palamatonta ilma/polttoaineseosta.

Tuo O2-lukema on kyllä melko korkea. Eihän sulla vuoda pakoputki? Jos seokset olisivat niin laihalla, että jäännöshappea on noin paljon, ei koneen luulisi edes käyvän! Mikä oli CO-arvo?

EDIT: Olihan se CO:kin mainittu, luin huolimattomasti. Pieni CO ja suuri O2 viittaisivat laihaan seokseen, mutta siihen nähden HC:t ovat tolkuttoman korkealla. venttiilivälyksien katsomisesta kannattaa aloittaa, koska ne vaikuttavat varsinkin HC arvoihin todella rajusti ollessaan pielessä ja kaasaria taas on ihan turha säätää, jolleivat välykset ole kunnossa.

Erityiskiitos käsijarruneuvoista. Mutenkäs, kun kässäriin saa voimaa, niin riittäkö balanssin tsekkaamiseen se, että ajaa suoraa tietä, vetää kässäristä ja katsoo, alkaako puoltaa?

Taitaa olla helpointa, kun ottaa vain autosta takapään ylös, vetää kässäriä pykälä kerrallaan ja kokeilla joka vivun naksauksen , tuntuuko molemmissa takapyörissä suunnilleen samansuuruinen vastus ja lukittuvatko ne lopuksi samalla kässärin asennolla.

[kabu]

Just näin, kässärin saa oikein hyvin säätöihin juuri tuolla jäsen ah79 neuvomalla tavalla. Perä ylös ja kokeilemaan että käsin pyörittämällä vastus tuntuu abt. samanlaiselta kummassakin pyörässä ja samassa vaiheessa tulee molempiin pyöriin hetki jolloin ei enää jaksa käsin pyörittää pyöriä.

[Hese]

CO (häkä), joka siis oli pudonnut nyt lähelle nollaa, oli tarkkaan ottaen 0,15. Sallittu on 4,50. Vuosi sitten lukema oli 2,40. Jos siis pieni CO ja korkea O2 viittaavat laihaan seokseen, niin mikähän sen on laihentanut, kun vain virranjakajaan olen koskenut?

Pielessä oleva sytkä ei ole vaarallista, mutta jos pakoventtiilit kantavat, se ei ole terveellistä ja sellainen mahdollisuus hiipii kyllä vastausten perusteella mieleen. Oman mielenrauhan takia taitaa olla parasta alkaa säätöpuuhiin jo tänä viikonloppuna, vaikka sain kuukauden korjausaikaa.

On tässä ainakin vähän kemiaa oppinut, kun piti katsastuksen jälkeen ensimmäisenä selvittää, mitä ceeoot, ookakkoset, hooceet sun muuta tarkoittavat. Varmistan vielä, että onko siis JÄÄNNÖSHAPPI se happi, joka menee palamattomana putkeen? Jos, niin on se kumma, ettei ilmakehään saa päästää happea.

Tuli muuten mieleen joskus 90-luvun alussa oli Hesarissa pieni juttu, kun Saabi esitteli Lontoossa uuden katalysaattorimallinsa. Jutussa kerrottiin tehtaan saaneen pr:ää, kun auton pakoputkesta tuli ulos puhtaampaa ilmaa kuin moottoriin mennyt Lontoon hengitysilma oli. Ympäristöpisteitä sateli, mutta mitähän tehtaan pomot oikeasti ajattelivat. Miettikää nyt bisneksen kannalta, jos autojen kalliit katalysaattorit alkavat puhdistaa maailman ilmansaasteita. Luulisi, että kattien käyttöikä lyhenee. Näinköhän sarjatuotantoautoihin vaihdettiin vähin äänin vähän huonommat katalysaattorit?

[Jukka T]

Varmistan vielä, että onko siis JÄÄNNÖSHAPPI se happi, joka menee palamattomana putkeen? Jos, niin on se kumma, ettei ilmakehään saa päästää happea.

Sepä se. Kyllä sitä ilmakehään saa päästää, mutta ei pakokaasuanalysaattorin kautta. Siellä se vääristää mittaustuloksia. Lisäilmalla pakoputkeen saisi säädettyä muita päästöjä kohdilleen, siksi myös sille on asetettu rajat. Vähän niinkuin testosteronille urheilijoissa.

Tuli muuten mieleen joskus 90-luvun alussa oli Hesarissa pieni juttu, kun Saabi esitteli Lontoossa uuden katalysaattorimallinsa. Jutussa kerrottiin tehtaan saaneen pr:ää, kun auton pakoputkesta tuli ulos puhtaampaa ilmaa kuin moottoriin mennyt Lontoon hengitysilma oli. Ympäristöpisteitä sateli, mutta mitähän tehtaan pomot oikeasti ajattelivat. Miettikää nyt bisneksen kannalta, jos autojen kalliit katalysaattorit alkavat puhdistaa maailman ilmansaasteita. Luulisi, että kattien käyttöikä lyhenee. Näinköhän sarjatuotantoautoihin vaihdettiin vähin äänin vähän huonommat katalysaattorit?

Samaa juttua on kerrottu aika monesta merkistä ja aika monesta suurkaupungista. Siihen aikaan hiilidioksidi ei ollut saaste, eikä pakokaasun pienhiukkasmääriä mitattu, puhumattakaan monista myrkyistä. Totta tarinassa on se, että joidenkin saasteeksi luettujen aineiden osalta pitoisuudet todella olivat pienempiä pakokaasuissa kuin imuilmassa. Suunnittelipa joku aikansa vihreä keksijä autojen jäähdyttimien määrämistä pinnoitettavaksi katalyyttimateriaaleilla, niin että ne autojen käydessä tyhjäkäynnillä ruuhkissa, puhdistaisivat samalla lävitseen virtaavaa ilmaa.
Hyviä ideoita, niinkuin ikiliikkujakin (jolle muuten on myönnetty patentti, eli ei kannata enää jatkaa sen keksimistä), vielä kun saisi toimimaan

[Playboy]

Kannattaa yleensäkin käyttää autoa jollain pajalla pakokaasutesteissä ennen katsastusta. Lähes kaikki korjaamot joilla on mittari, laskuttavat noin 10-20 € tästä toimenpiteestä johon sisältyy usein myös kaasarin säätö, sytkän pyssytys ja joskus jopa venttiilien säätö. On se paljon halvempaakin maksaa kymppi päästöpaperista jolla välttää 15€ (vai paljonko se nyt oli) testin katsastusasemalla.

[Juha96]

Kannattaa yleensäkin käyttää autoa jollain pajalla pakokaasutesteissä ennen katsastusta. Lähes kaikki korjaamot joilla on mittari, laskuttavat noin 10-20 € tästä toimenpiteestä johon sisältyy usein myös kaasarin säätö, sytkän pyssytys ja joskus jopa venttiilien säätö. On se paljon halvempaakin maksaa kymppi päästöpaperista jolla välttää 15€ (vai paljonko se nyt oli) testin katsastusasemalla.

Näin on. Vanha kaasutin vaatii säätöä määrävälein eikä sitä saa kunnolla säätöihinsä ilman pakokaasuanalysaattoria.

Käsijarrun tehoon itselläni vaikutti käytön puutteen ja jarrupölyn yhdessä takerruttamat vivut. Otin rummut pois, puhaltelin ja harjasin enimmät pölyt ja ruosteet pois ja ruiskaisin varovasti hieman crc:tä ja sprayvaseliinia vipujen saranakohtiin (varottava ettei rasvaa/crctä joudu vääriin paikkoihin!). Lopuksi herkistelin käsin. Auttoi.

[Hese]

Askartelin tänään venttiilien kanssa. Yksi pakoventtiileistä kantoi pahasti. Keinuvivussa ei ollut kylmänä minkäänlaista välystä, vaan se oli aivan tiukka. Säätömutskaa sai kääntää suunnilleen kierroksen auki, että tuli välys. Sillä on varmasti vaikutusta katsastussedän moittimiin päästöihin, mutta selittääkö kaiken, en tiedä. Muut venttiilit olivat välyksissä, joskin hienosäätöä kaipasivat nekin.

Mikähän sen yhden pakoventtiilin on saanut niin varpailleen? Voiko se tosiaan mennä itsestään noin tiukaksi vai onko jollekin joskus tullut moka? Säätöruuvi oli yhtä napakka kuin muutkin eli ei se itsekseen pyöri. Ei ole tietoa, milloin venttiilit oli viimeksi säädetty. Itse olen ajanut 20 000 km ja nyt säädin ekan kerran.

[Hese]

....ja sytkä oli niin aikaisessa, että vauhtipyörän loven ollessa ennakon kohdalla, kärjet olivat jo kokonaan auki - epäkeskon harjalla. Olipa ollut surkea esitys meikäläiseltä se korvakuulolta säätö. Nyt käy kone aivan toisella lailla. On kuin toinen auto. Ampaisee tyhjäkäynnin pinnasta ihan eri malliin kuin ennen. Hyvä, ettei mennyt kotipihan asfaltti rullalle...

Näinköhän kenties tuhansia kilsoja kantanut pakoventtiili ehti aiheuttaa mitään ongelmia, eli sulkeutuukohan se enää tiiviisti?