300 viimeistä 96:sta, ns. juhlamalli

[core2]

Tosiaan täyttä historiaa Risto.
Tietysti konfliktit voivat ja varmasti vaikuttivatkin asioihin, itselleni ei vain nuo kesäloma seisokit ja muut sopineet yhteen 96:sen kanssa, 99:iin kylläkin siihen taisi alkaa nämä mallimuutokset tulemaan aina lomien jälkeen?
96:seenhan ei silloin enään muutoksia muistaakseni tehty. (-79 kesällä)

[ristos]

Ei varmaankaan 96:seen mitään teknisiä muutoksia enää tullut? Silloin vain tuli näitä markkinointiin vaikuttavia asioita, "ns. Juhlamalli" väreineen, istuimineen, ne "ralliraidathan" olivat jo aiemmin, kuten mustat lista ikkunoiden ymmpärille jne. Tarkoitushan oli saada "vanha kama" kaupaksi.

Yritystä oli noiden viimeisten istuimien muuttamiseen, joista yksi koepenkkisarja on tuolla minun MR-autossani. Muutos oli lopulta vain tuon kaunis sininen istuinplyyssi.

[Jukka T]

Tuo käytäntö, että vuosimallivaihdos tehdään kesälomien aikaan ei liity pelkästään juhliksiin, vaan on ollut (ja ehkä on yhä) varsin yleinen käytäntö autotehtaissa. Keski-Euroopassa kun elokuu oli lomakuukausi, niin seuraavan vuoden mallien valmistus alkoi syyskuun alussa ja asiakastoimitukset loka-marraskuussa.

Vuonna 1980 uuden Saab 96 GL:n hinnaksi oli Tuulilasi-lehden Autopörssissä merkitty 42 950 mk, viimeisen kerran syyskuussa, minkä jälkeen uuden hintaa ei enää ilmoitettu. Autopörssi 9/80 kertoo käytetyn -79:n hinnaksi tuolloin 29-32 000 mk ja -78:lle 24 500-27 500 mk, -71:n hinnaksi arvioitiin 4 500-5 500 mk.

Helmikuun numerossa on mustavalkoinen kuva Eric Carlsonista astumassa viimeiseen 96:een Uudenkaupungin tehtaalla 8.1.1980. Samassa lehdessä on juttu Taloustutkimuksen marras-joulukuussa 1978 tekemästä tutkimuksesta ja sen mukaan kuupan omistajien edellinenkin auto oli ollut kuuppa 56 %:lla ja seuraavaksikin aikoi ostaa kuupan 57 %, ainoastaan Toyota Corollalla ja Volvo 242/244:llä oli korkeampi uskollisuus%. Kuupan ostajien tärkeimmät valintaperustet olivat olleet turvallisuus, jälleenmyyntiarvo ja talviajo-ominaisuudet. Tyypillisenä vikakohteena kuupasta mainittiin lukot (35 %), ajovalojen pesulaite, jäähdytysjärjestelmä ja maalipinta. Kuupan ostajista 55 % oli toimihenkilöitä ja 36 %:lla lapset olivat kouluikäisiä.
Tuulilasi-lehden viimeinen toimituksellinen juttu 96:sta oli lokakuussa 1978, jolloin vertilussa olivat Uudenkaupungin tuotteet. Samassa lehdessä on Scan-Auton mainos, missä komeilee metallinhohtovihreä 96:nen mustilla ikkunalistoilla, ja helman vauhtiteipeillä.

[ristos]

Olipa tosi mukava juttu Sinulla 96:sta! Kiitos!

Tuohon vuoden -80 vaihteeseen liittyi myös TM:n Talviauto-testi. Siinä muistaakseni voitto jaettiin 96:sen ja Volvo 242:sen välillä tasapistein. Muistelen kavereitteni kanssa ihmetelleeni, miksi 96:n valmistus piti lopettaa, kun testejä vielä voitti ja rekisteröintitilastoissakin se oli loppuunasti aivan kärkijoukoissa.

Kyllä Saabin pikkuinen oli tuolloin tosi kovaa kamaa, niin tietysti edelleen!

[Teme100]

Tekniikan Maailman nettisivuilta löytyvästä arkistosta löytyy seuraavat jutut 96:sta. Itse juttuja ei ole .pdf-muodossa kuten uusimmista, mutta ne on mahdollista tilata. Tai jos joltakulta löytyisi ks. lehtiä, niin hän voisi ehkäpä skannata niitä.

15/1982 10000 mk kulkuneuvot:
- Datsun 100A (-75)
- VW 1200 Jeans (-75)
- Lada 1300 ( -77)
- Saab 96 (-76)
- Toyota Corolla (-75)
- Fiat 127 (-77) s. 94

7/1982 Saab 96 s. 79
12/1980 Käytetyn auton peruskunnostus (Saab 96) s. 66
18/1979 Saab 96 - kilpailun ulkopuolelta s. 160
18/1979 Saab 96 - palkintojen luovutus s. 159
17/1979 Saab 96 pienoismallikilpailun tulokset s. 44
10/1979 Saab 96 pienoismallikilpailu s. 154
2/1978 Saab 96 GL Super s. 70
19/1975 Saab 96 L s. 48
19/1974 TM-tietopaketti: Saab 96 s. 79
6/1974 Huoltokoe: Saab 96 V-4 s. 98
16/1973 Saab 96 V-4 s. 50
17/1970 Vertailutesti, 15 000 mk:n etuvetoiset:
- Austin Maxi
- Peugeot 204
- Saab 96
- Renault 12 TL
- Audi 60 s. 56
5/1963 Saab 96 s. 40

[core2]

Tuohon vuoden -80 vaihteeseen liittyi myös TM:n Talviauto-testi. Siinä muistaakseni voitto jaettiin 96:sen ja Volvo 242:sen välillä tasapistein. Muistelen kavereitteni kanssa ihmetelleeni, miksi 96:n valmistus piti lopettaa, kun testejä vielä voitti ja rekisteröintitilastoissakin se oli loppuunasti aivan kärkijoukoissa.

Kyllä Saabin pikkuinen oli tuolloin tosi kovaa kamaa, niin tietysti edelleen!

Risto kysyt miksi piti lopettaa siihen on vain yksi syy ja se oli raha, noin 90 prosenttia Prässityökaluista oli aivan susia, siis loppuun kuluneita niitä hitsailtiin ja hiottiin muotoonsa useammankin kerran, meikäläiselläkin oli yksi mies kokoajan takaluukun kanttauskoneella päivystyksessä ja kun summeri soi niin juoksujalkaa apuun, tää kanttauskone oli se joka puristi luukun sisäpellin yhteen ulkopellin kanssa.

Keskustelu uusista työkaluista pysähtyi hintaan jonka se olisi maksanut.

[ristos]

Selväähän se varmaan olikin, että 96:sen valmistus oli tuolloin jo monimutkaisempaa kuin monien muitten ns. massa-autojen teko. Kyllä Saab varmasti otti laitteistaan kaiken mahdollisen hyödyn ja kaiken tehon irti.
Sehän oli minusta jo melkoinen suoritus, että auton perusrakenne pysyi ekan reilun 10 vuoden kehittelyn jälkeen viimeiseen -80 asti samana. Suurin muutos oli kai tuo keulan pidennys silloin -65.
Ei kai tänään mikään autotehdas näin pitkiä lähes muuttumattomia tuotantoja toteutuda.

[Eino]

niin ja kannataa muistaa että suomen saab myynti notkahti reilusti kun 96:sta ei enää saanut.. joten en usko jubileen olleen mikään lopun myyntikikka!

[ristos]

Todellakin, näin oli. Kyllä moni, jolle Saab oli ollut vuosia se oikea auto, joutui 96:sen valmistuksen loputtua etsimään itselleen uuden automerkin. Osahan siirtyi 99:siin tai 900:seen, mutta kyllä moni sitten vaihtoi uuteen merkkiin.

[M Metsälä]

Minä olen kuullut semmoista legendaa, että vuodesta -78 eteenpäin kori materiaali olisi vaihdettu hivenen ohkaisempaan?? Mutta jos prässäys vehkeet alkoivat olla jo loppusuoralla, voi ehkä tuo väite sitten pitää paikkansakkin?? Tutkimallahan tuokin selviäisi

[core2]

Minä olen kuullut semmoista legendaa, että vuodesta -78 eteenpäin kori materiaali olisi vaihdettu hivenen ohkaisempaan?? Mutta jos prässäys vehkeet alkoivat olla jo loppusuoralla, voi ehkä tuo väite sitten pitää paikkansakkin?? Tutkimallahan tuokin selviäisi

Saab oli ja on vieläkin melko pieni pellin ostaja tänäänkin, en tiedä mistä pelti hankitaan tänään, mutta 96:n aikaan ei vielä tehty mitään ohennuksia, sen olisi huomannut vetoprässien työpaineen muutumisessa. Silloinhan pelti hankittiin Itävallasta, ainakin se mitä me käytimme.
Kaikki työkalut olivat tosiaan niin kuluneita ja loppuun ajettuja, että se asetti sen lopullisen pisteen 96:selle.

[Kartsa]

Minä olen kuullut semmoista legendaa, että vuodesta -78 eteenpäin kori materiaali olisi vaihdettu hivenen ohkaisempaan?? Mutta jos prässäys vehkeet alkoivat olla jo loppusuoralla, voi ehkä tuo väite sitten pitää paikkansakkin?? Tutkimallahan tuokin selviäisi

Ainakin noiden vuosien pelti on aivan älyttömän herkkää ruostumaan. Ei se pelkästään sen moneen kertaan kirotun ruosteensuoja-aineenkaan syytä voi olla kun ainakin minun 79 kajakki ruostui käsiin jo 90-luvun alussa. Esim ovitiivisteitä varten korissa oleva "huuli" jäi käteen tiivistettä irroittaessa ja lokasuojat oli kaikki uusittu vuoteen 89 mennessä jolloin auton sain haltuuni. Keskellä kuskin ovea oli komea "kukkakaali" jne.

Sitä sitten paikkailtiin, ja kun katselin niitä pellinpaloja mitä oli irti leikkailtu, niin päällisin puolin "terveen" oloinen pelti oli sisältä ruosteessa. Olisiko hankittu huonommin valssattua, helpommin prässättävää peltiä? Sääli kun 99 ja 900 mallit tuntuivat olevan samasta näkkäristä tehtyjä

[mestari]

aikoinaan peltiasiaa kysyessäni linnavuori tehtaalta kertoi pellin toimittajan taikka materiaalin muuttuneen rikkipitoisuudella oli jotakin tekemistä asian kanssa. kesustelusta käyty kirjeenvaihto 80 luvulta on vielä jossakin saab mapissani tallessa kun muistas missä.

[Juha96]

Tuo helpompi prässättävyys on käynyt minullakin mielessä. Noita ruostumisongelmiahan oli aika monella muullakin valmistajalla suunnilleen samoina vuosina, esim. Volvo, MB, Fiat.

70-luvun alkuvuosien pelti tuntuu olevan ihan erilaista: vaikka maalipinta olisi kuinka rikki, ruoste ei silti tunnu hirveästi etenevän. Joku vanhan kansan mies muisteli, että 70-luvun alun pelti olisi sisältänyt runsaasti kuparia, tiedä sitten selittääkö se paremman ruosteenkeston.

[Minuteman]

Mitä minä olen lukenut, niin rikkiä pidetään yleisesti epäpuhtautena teräksessä, mutta sitä voidaan lisätä (tai paremminkin jättää) teräkseen juuri sen muokkautuvuuden ja työstettävyyden parantamiseksi.

Osaltaan selittäisi kyllä tuota tiettyjen vuosimallien peltien sisältäkäsin lahoamisia.