Periaatteessahan nämä vanhemmat ovat tekniikaltaan sen verran yksinkertaisia, että hyvillä ohjeilla täältä foorumilta pärjää oikeasti jo pitkälle.
Mitä taas korjaamoihin tulee, niin en nyt suoranaisesti osaa mitään vinkkejä antaa suuntaan taikka toiseen, mutta se kannattaa pitää mielessä, että aina saa kaivaa kukkaron esiin, kun astuu ovesta sisään. Jos mitään suhteita korjaamon omistajaan tai korjauksen tekijään ei ole ennestään, niin aika suurella todennäköisyydellä veloitustapa on tuntitaksa, joka puolestaan lienee minimissään siinä viidenkympin pinnassa. Tässä kohtaa alkaa jo kuitenkin auton rahallinen arvo tulla vastaan (käyttöarvo on asia erikseen, siihen en ota kantaa) ja pitää ennen jokaista korjausta miettiä tarkkaan, kuinka tarpeellinen korjaus on. Tämä taas on auton kannalta aina huono tilanne.
Itse lähtisin siitä liikkeelle, että jos pihassa on käytetty ja vanhahko auto, niin kannattaa olla varuiksi myös se toinen auto olemassa. Kun yksi porsii tai kaipaa huoltoa, voi toisen ottaa käyttöön ja korjata ensimmäisen rauhassa ilman kiirettä: remontti kuitenkin aina vähän leviää tehdessä ja aikaa voi kulua helposti päiviä, jopa viikkoja, jos ei ole kokonaisia päiviä aikaa tehdä. Ja vaikka olisikin...
Itse tehdessä saa myös todella hyvän kuvan auton senhetkisestä kunnosta. Esimerkiksi kun olet vaihtamassa jotain osaa ja huomaat, että vieressä on pienen vaivan takana selkeästi seuraava korjattava paikka, niin kynnys sen korjaamiseen on aika pieni. Korjaamolla näin ei välttämättä käy, vaan korjaukseen menee vain se ennalta sovittu kohta.
Ja usko pois, kyllä täältä foorumilta ohjeita saa. Korjaaminenkin on yllättävän helppoa, vaikka se välillä hermoja kysyykin; osat ovat ruostuneet kiinni toisiinsa ja moukaria saisi käyttää huolella, mutta kun ei mahdu.
Hankin itse viime kevään lopulla kakkosautoksi -84 99:n, joka oli sellaisessa kunnossa, että moni olisi lyönyt surutta paaliin. Leimaa oli kuitenkin jäljellä ja autoa kotiin ajaessa naamalle levisi sellainen hymy, että tiesin satsaavani auton kunnostukseen vielä rahaa. Ja niinhän siinä kävi, että vähän remonttia konepellin alle, jarrut uusiksi ja pari isohkoa reikää takakontista umpeen, niin leima napsahti ensi yrittämällä taas vuodeksi eteenpäin.
Hankit vain kunnon työkalut (hyviä vääntimiä ja kunnollinen hylsysarja, niillä pärjäät pitkälle) ja kysyt rohkeasti apuja (etkä vaivu synkkyyteen, jos parissakaan päivässä ei vastauksia tule), niin kyllähän auton kuin auton kanssa lähes kuka tahansa pärjää vaikka taloyhtiön parkkipaikallakin.
