Tuli taas hieman uutta kokemusta. WST:stä palatessa 64-mallinen vemputteli niveliään niin, että päätin ottaa ne pöydälle ja selvitellä syitä: välyksiä tai muotovirheitä. Seuraavanlaisin tuloksin.
Vasemman puolen sisemmän nivelen kumit olivat hyvät. Niistä Saabin kotitekoisista limppumallin ulomman nivelen osista ei löytynyt merkittäviä välyksiä, joitakin sadasosamillejä ehkä. Laitoin hiljaa nippuun ja takaisin kiinni autoon.
Metsähallituksen puoleiset kumilimput olivat myös hyvät, mutta ulommassa nivelessä oli isommat välykset, ehkä yhteensä jopa puoli milliä. Päätin kaivella varastosta ehkä parempia niveliä.
Sitten alkoi tapahtua. Ne varaosaetuvetoasennelmat olivatkin aivan kummalliset. Yleisesti kai oletetaan 96:n historiassa olleen seuraavat vaihtoehdot:
- V4:ssa 5-pulttiset navat, levyjarrut ja ulommat vakionopeus(kuula)nivelet ja sisemmät teräksiset nivelet
- vakio 2-tahtisissa 5-pulttiset navat, rumpujarrut, limpuista kootut ulommat nivelet, kumilimpuilla vetävät sisemmät nivelet
- lyhytnokkaisissa GT ja Sport-malleissa 4-pulttiset navat, levyjarrut ja vakionopeusnivelet
Varastosta löytämieni asennelmien kooste oli: 5-pulttiset navat, rumpujarrut, ulommat vakionopeusnivelet ja sisemmille kumilimppunivelille sopivat vetoakselit.
Eli jotain uutta ja jotain vanhaa, mutta ennenkuulumaton yhdistelmä.
Kun nivel tuntui hyvältä laitoin sen autoon,sitten entisen rumpujarrun, mutta napa tuli nivelen mukainen uritettu malli.
Ja nyt kumpikin puoli pyörii tärinättömästi. Nuo kummalliset osat muistelen saaneeni irto-osina auton mukana joskus 1985 tienoilla.
Lyhytnokkasen etunivelet
Re: Lyhytnokkasen etunivelet
Ettei olisi pitkänokkatahtarista tuo löytämäsi mysteerinomainen kokonaisuus? Mielestäni jotain muutosta tapahtui nivelistössä nenän venytyksen yhteydessä.
MuTu
MuTu

Kartsa #233
Saab 9-3 1.8t 2007
Saab 9-3 1.8t 2007
Re: Lyhytnokkasen etunivelet
Ehkä nuo GT- ja sporttimallit lisäsivät painetta kokeilla vakionopeusniveliä ja tuloksena oli sitten pienehköjä eriä erilaisia kokoonpanoja kuten nuo löytämäni.
Tuon ajan varaosakirja varmaan voisi valaista asiaa, itselläni on vain laaja korjaamokäsikirja, jossa esitellään vain tuo "kotitekoinen" nivelrakenne.
Tuon ajan varaosakirja varmaan voisi valaista asiaa, itselläni on vain laaja korjaamokäsikirja, jossa esitellään vain tuo "kotitekoinen" nivelrakenne.
Re: Lyhytnokkasen etunivelet
Gt: ssä normi viisipulttinen rumpujarruetupää ja 750cc kone.
Nelipulttiset tuli vasta sporttiin kera etupään levyjarrun ja kaksimäntäisen satulan.
Pitkänokkasen sisemmän vetarit aivan kuten v4, tosin eri spoorilla ja muistini mukaan ihan "normaali" murroksella.
Lyhytnokan sisänivel kontra ulkonivel pitää asettaa keskenään tiettyyn ns. oikeaan asentoon.
Omassa kuuskakkosessa nylkyttää käännettäessä, jonka arvelen johtuvan juuri siitä että ovat liiaksi samalla linjalla. Tarkastan asian kun joskus kerkiän, jos kerkiän. Suoraan menee ihan ok.
Nelipulttiset tuli vasta sporttiin kera etupään levyjarrun ja kaksimäntäisen satulan.
Pitkänokkasen sisemmän vetarit aivan kuten v4, tosin eri spoorilla ja muistini mukaan ihan "normaali" murroksella.
Lyhytnokan sisänivel kontra ulkonivel pitää asettaa keskenään tiettyyn ns. oikeaan asentoon.
Omassa kuuskakkosessa nylkyttää käännettäessä, jonka arvelen johtuvan juuri siitä että ovat liiaksi samalla linjalla. Tarkastan asian kun joskus kerkiän, jos kerkiän. Suoraan menee ihan ok.
Re: Lyhytnokkasen etunivelet
Tuo on mielenkiintoinen tieto, että lyhytnokkasen sisä- ja ulkonivelet pitää olla oikeassa asennossa toisiinsa nähden. Ihan kuin traktorin työkoneen tms kartaanin, ne eivät menekään kuin yhteen asentoon.
Kun noita vapinoita pohdin niin selväksi tuli, etteivät ne johdu esim. tavallisesta epätasapainosta, niin pienillä kierrosnopeuksilla esiintyi suuria jumputuksia.
Suurimmillaan vemputukset olivat liikkeelle lähdössä ja pyörien ollessa käännettynä eli silloin kun nuo "väärinasennettujen" nivelten kulmanopeuserot (hienosti sanottu?) ovat ilmeisen suuret. Suuremmilla ajonopeuksilla, esim. 80 km/h, suoraan ajettaessa pyöri tasaisesti, eli ei mitään epätasapainoon viittaavaa. Mutta vain rullatessa, vedättäessä taas ilmeni enemmän tai vähemmän värinää eli vääntömomentti aiheutti jotain asentovirhettä ja vemputusta.
Kun noita vapinoita pohdin niin selväksi tuli, etteivät ne johdu esim. tavallisesta epätasapainosta, niin pienillä kierrosnopeuksilla esiintyi suuria jumputuksia.
Suurimmillaan vemputukset olivat liikkeelle lähdössä ja pyörien ollessa käännettynä eli silloin kun nuo "väärinasennettujen" nivelten kulmanopeuserot (hienosti sanottu?) ovat ilmeisen suuret. Suuremmilla ajonopeuksilla, esim. 80 km/h, suoraan ajettaessa pyöri tasaisesti, eli ei mitään epätasapainoon viittaavaa. Mutta vain rullatessa, vedättäessä taas ilmeni enemmän tai vähemmän värinää eli vääntömomentti aiheutti jotain asentovirhettä ja vemputusta.
Re: Lyhytnokkasen etunivelet
Korjaamokäsikirjassa 2-tahti Vm.1965-68, maininta:
Kaikissa malleissa ulkonivel on kuulamallinen, eli "nykyaikainen".
Sisempi vetonivel on kumikiekkomalli vain vm. 1965 perusmalleissa. ( 95, 96 )
Kaikissa malleissa ulkonivel on kuulamallinen, eli "nykyaikainen".
Sisempi vetonivel on kumikiekkomalli vain vm. 1965 perusmalleissa. ( 95, 96 )