Talviauto jonka kanssa voi ajaa kesälläkin

[Rin-tin-tin]

Kun lukee nykymoottoreiden olemattomista ohjaamolämmityksistä tai vielä pahempaa todellisista komplikaatioista: piiputtavista Webasto tai Ebereistä ja tehottomista tolppalämmittimistä miettii tosiaankin minne kehitys on menossa.

Vanha käyttikseni 95 '75B on ihanan lämmin 25 asteen pakkasessa (takin joutuu pidemmällä matkalla, yli 30' riisumaan) siitäkin huolimatta että: a) se on farmari b) 82 asteen kesätermostaatti jäi syksyllä vaihtamatta c) vesikiertoon kytketty vanha Defa lämmittää kylmän auton alle 30 minuutissa starttikuntoon tulipalopakkasilla.

Perheen ykkösauto Octavia Combi 1,8TSI vm '10, (jota mamma ajaa) on kylmä näillä keleillä, moottorin lämpiäminenkin kestää kauan ja moderni tolppalämmitin jonka vastukset on moottorin poskeen kiinnitetty tuntuu aika tehottomalta. Defan suosittama 3h -17 pakkasella ei saa lämpömittaria hievahtamaankaan käynnistäessä - eikä pitkähkön aikaa sen jälkeenkään.

[ristos]

Hyvä kirjoitus! Helppo olla kanssasi samaa mieltä, tosin Skodasta en tiedä pätkääkään.
Kyllä minunkin MR 96:n on tosi nöyrä peli näillä keleillä. En ole tuota toista todellista talvilämppäriä tänä talvena tulille vielä laittanut, mutta tiedän sillä pärjäilevän hyvin, sii 900 Turbo S. Kyllä vanhat Saabit olivat ja ovat hienoja talviautoja.

[Vesa Pohjalainen]

Ainakin tuo 2,3t 9-5 wagon MY 05 on erinomaisen lämmin. Myös lasit pysyvät täysin auki kovillakin pakkasilla. On se hyvä.

[aero]

Kun lukee nykymoottoreiden olemattomista ohjaamolämmityksistä tai vielä pahempaa todellisista komplikaatioista: piiputtavista Webasto tai Ebereistä ja tehottomista tolppalämmittimistä miettii tosiaankin minne kehitys on menossa.

Parempaan suuntaan. Se nyt vaan on hemmetisti järkevämpää lämmittää silloin kun tarvii eikä jatkuvasti.

Vanha käyttikseni 95 '75B on ihanan lämmin 25 asteen pakkasessa (takin joutuu pidemmällä matkalla, yli 30' riisumaan) siitäkin huolimatta että: a) se on farmari b) 82 asteen kesätermostaatti jäi syksyllä vaihtamatta c) vesikiertoon kytketty vanha Defa lämmittää kylmän auton alle 30 minuutissa starttikuntoon tulipalopakkasilla.

Nykyinen käyttikseni on ihanan lämmin 25 asteen pakkasessa siitäkin huolimatta että a) se on farmari, b) kulutus on näilläkin pakkasilla luokkaa 6l/100km, c) ei tartte vaihdella kesä- ja talvitermareita ja d) starttaa tarpeen vaatiessa jopa ilman esilämmitystä.

Niin joo, takana reilut 90tkm, jonka aikana kolme huoltoa ja kaksi vikaa, joista toinen oli niinkin vanhanaikaisessa laitteessa kuin akussa eikä kumpikaan estänyt ajamista. Tämä siis Saab 9-3:lla. Sitä edeltänyt Audikin pääsi lähes samoihin suorituksiin - lämpeni hieman hitaammin (mutta lämpeni kyllä) ja kulutti hieman vähemmän. Esilämmityskerrat jäivät vastaavan 90tkm kokonaissuoritteen aikana yhteen.

Perheen ykkösauto Octavia Combi 1,8TSI vm '10, (jota mamma ajaa) on kylmä näillä keleillä, moottorin lämpiäminenkin kestää kauan ja moderni tolppalämmitin jonka vastukset on moottorin poskeen kiinnitetty tuntuu aika tehottomalta. Defan suosittama 3h -17 pakkasella ei saa lämpömittaria hievahtamaankaan käynnistäessä - eikä pitkähkön aikaa sen jälkeenkään.

Lämmittääkö se Defan plätky vettä vai öljyä? Se lämpömittari meinaan on kytkettynä vesikiertoon ja öljylämppärin lämpö ei sinne kovin nopeasti juokse, vaikka itse voiteluaine notkistuisi lämmityksen ansiosta reilustikin. Kumpi sitten on jääkylmälle moottorille tärkeämpää, jäähdytys vai voitelu...

Edit: Ei siis mitään angstia tms vanhoja autoja kohtaan, on hemmetin hienoa nähdä vanhoja klassikoita liikenteessä. Ihan vaan vastauksena, että ei tekniikan kehitys ja autojen uudistuminen kuitenkaan huono asia ole.

[Tero_s]

Nykyinen käyttikseni on ihanan lämmin 25 asteen pakkasessa siitäkin huolimatta että a) se on farmari, b) kulutus on näilläkin pakkasilla luokkaa 6l/100km, c) ei tartte vaihdella kesä- ja talvitermareita ja d) starttaa tarpeen vaatiessa jopa ilman esilämmitystä.

Lienee vähintäänkin minimi vaatimus 40v tuotekehityksen jälkeen, ei vaan ole kaikilta onnistunut. Perinteinen kikka eli pahvia syylärin eteen on toimiva pakkasilla yllättävän monessa nykykinnerissäkin, joissain jopa välttämätön. Esim. MB vito on pakastin -5 asteen jälkeen. Paljon tälläkin foorumilla parjatut japsi kinnerit toimii tässä suhteessa yleisesti ottaen paremmin kuin eurokinnerit.

[mestari]

ihmettelin aikoinani kun työkaverin escortista jäätyi se huohotin talvella kentiläisestä, tutkittiin ankarasti v nelosta ja ei sitä siellä ollut, vaikka saman tehtaan värkkejä molemmat (moottorit)

saisi vaan markkinoilla olla vieläkin niitä KASKO merkkisiä kaihtimia yleisasennukseen.
kapine on käyttämätön vain ajan pölyä pinnassa

[Rin-tin-tin]

ihmettelin aikoinani kun työkaverin escortista jäätyi se huohotin talvella kentiläisestä, tutkittiin ankarasti v nelosta ja ei sitä siellä ollut, vaikka saman tehtaan värkkejä molemmat (moottorit)

saisi vaan markkinoilla olla vieläkin niitä KASKO merkkisiä kaihtimia yleisasennukseen.
kapine on käyttämätön vain ajan pölyä pinnassa

Tänne ja sassiin juuri tätä Skoda on vailla!!!!
YV tulossa hintaneuvottelu mielessä...

[mestari]

minä arvasin että se osuu arkaan (skoda) paikkaan

[veijostin]

Lienee vähintäänkin minimi vaatimus 40v tuotekehityksen jälkeen, ei vaan ole kaikilta onnistunut. Perinteinen kikka eli pahvia syylärin eteen on toimiva pakkasilla yllättävän monessa nykykinnerissäkin, joissain jopa välttämätön. Esim. MB vito on pakastin -5 asteen jälkeen. Paljon tälläkin foorumilla parjatut japsi kinnerit toimii tässä suhteessa yleisesti ottaen paremmin kuin eurokinnerit.

Juu, viikonloppuna tulikin pohdittua ajellessa, että toiset autot on suunniteltu talveakin silmällä pitäen ja toisten tuotekehitystä täytyy jatkaa asiakkaan toimesta mm. pahvilla..

Liekkö viimasuojia ollut saatavana muihin saabeihin merkin puolesta, kuin kuuppaan/viippaan? Korjatkaa ihmeessä.

[mestari]

eikös saab 99 malleihin saanut sitä hopeaa muoviläpyskää keulaan

[Mikko_H]

Sen verran kirjallista tietoa, että vm '77 lisävarustekuvastossa ei tarjota maskinpeitteitä kuin kuuppaan/viippaan ja og-Satkun käyttöohjekirjassa jopa kielletään peittämästä säleikköä

Kuuppaan virittelin ne hopeiset läpyskät paikalleen. Ottaa vaan konepeltiä avatessa poikkiputken ryökäle läpysköjen kiinnikepaloihin kiinni

Onpa muuten kuuppaakin järkevämpi lämmittää vain tarvittaessa: jos jättää koko päiväksi tolppaan, niin sitten vasta saakin sahata käyntiin, kun on kaasarista bensat haihtunut.

...eikä siihen mitään talvitermostaatteja tarvii vaihdella. Samalla on menty kesät talvet vuodesta '98.

[mikan]

TM:ssä on taas tulossa talviautotesti. Odotamme mielenkiinnolla miten lämpiävät.
Aikoinaan kun mulla oli sitikka, niin hankin talviautoksi 96:n.
Nykyisin kyllä mielummin ajan 9-5:lla kaikki ajot. On se hieman kehittyneempi kaikin puolin.

t. Mika

[kayak75]

No minulla on Corollassa öljypohjan pintaan liimattu säteilylämmitin, ja normaali lämmitystolpan parin tunnin lämmitysaika ei tunnu missään, eli siis startti veivaa yhtä raskaan tuntuisesti kuin jos ei olisi koko lämmitintä. Jos pitää yön päällä niin sitten käynnistyy herkästi mutta moottori on vielä kylmä. Jos lohkolämmittimen jätti koko yöksi päälle, lämpömittarin neula ampaisi melkein normaalilämpöön heti käynnistäessä ja lämmittimestä puhalsi lämmintä. Eli täältä äänet lohkolämmittimelle. Onko kellään kokemuksia jäähdyttimen letkuun asennettavista lämmittimistä?

[Kartsa]

Letkulämmittimistä on toisen käden tietoa sen verran, että jos sijainti on lähellä moottorin lämpötila-anturia, niin saattaapi olla että moottorinohjausdikipoksi (jos sellainen on) tulkitsee moottorin lämpimäksi eikä anna ryyppyä. Todellisuudessa imusarja ym ovat kuitenkin kylmiä, kuten moottorin sisuksetkin, ja käyntiinlähtö päinvastoin hankaloituu.

Kyllä se korollakin enemmän tykkää siitä että öljy on lämmintä ja vesi kylmää, kuin että olisi litra-pari lämmintä vettä jossain letkunmutkassa ja öljy kylmää. Jos tuollaisessa vesiletkulämppärissä olisi sähköinen kiertopumppu mukana, niin se voisi olla aika hyväkin laite.

Itse jos saisi valita, niin olisi 9-5:ssäkin öljyyn painottuva lämmitys ja lisäksi saisi akunkin alla olla joku vastus... Tiedä sitten miten toimisi, mutta ainakin akku on aika tuulisessa paikassa ja kylmä akkuhan ei latausta huoli.

Itte kaipaan kajakin ja 99:n talviominaisuuksista erityisesti sitä että kaikki olennaisimmat osat ovat metallia, joten vähän jähmeitäkin kohtia käsitellessä uskalsi ottaa kunnolla kiinni, ei tarvinnut pelätä että jää hantaakit ja viikset sun muut vempaimet käteen. Namiskat olivat sen kokoisia ja oloisia että niitä pystyi käyttämään hallitusti ja katseen tiessä pitäen vaikka olisi hanskat kädessä, homma meni niin että väännettiin tai käännettiin vipua eikä tarvinnut napittaa jostain pikku nappulasta ja näytöstä seurata mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Petaalit olivat sen verran harvassa että pystyi miästen koon talvikengälläkin polkemaan yhtä poljinta kerralla. Niin ja se oli hyvä juttu kanssa että oli maavaraa, helmat peltiä eikä kuttaperkaa, ja sileä pohja. Auravallin ylitykset ym talviset jutut sujuivat ilman murheita ja vaurioita. Ajonhallintajärjestelmän (oman tai muiden) pettäessä myös kumipuskurit oli hyvä juttu

Ja kajakissa yltää raappaamaan tuulilasin yhdeltä puolelta, ei tartte kävellä ympäri

[orava]

Letkulämmittimistä on toisen käden tietoa sen verran, että jos sijainti on lähellä moottorin lämpötila-anturia, niin saattaapi olla että moottorinohjausdikipoksi (jos sellainen on) tulkitsee moottorin lämpimäksi eikä anna ryyppyä. Todellisuudessa imusarja ym ovat kuitenkin kylmiä, kuten moottorin sisuksetkin, ja käyntiinlähtö päinvastoin hankaloituu.

Mulla on traktorissa, eiku siis Belaruksessa, letkulämmitin, joka toimii erinomaisesti. Tehoja en tiedä, lienee jossain kilowatin kieppeillä. Tunnissa lämpenee 4,7 pata yli nolla-asteiseksi kahdenkympin pakkasellakin ja käyntiinlähtö on kuin kesällä. Letkulämmittimessä oleellista on sen paikka; alavesiletkuun en sitä laittaisi, koska se turhaan lämmittää syyläriltä tulevaa nestettä, ja sitäpaitsi termarin kiinniollessa kiertokaan ei pelaa kunnolla. Letkulämppäri kuuluu plokin ylä ja alaosan väliin, esim. kuupassa meno lämppärin lähdöltä ennen termaria ja paluu moottorilta vesipumpulle menevästä letkusta. Eli periaatteessa sama idea kuin lämppärissä ja polttoainelämmittimissä. Kierto letkulämppärillä perustuu meno ja paluupuolen lämpötilaeroon.