Virikoneen venttiilivälykset

[Playboy]

Minkäslaisia venttiilivälyksiä porukka on käyttäny virikoneissa? Eli puhutaan kombinaatiosta 7,6 nokka, kaksporttikannet, 42/37 venat. Ei tahdo oikein polttaa kunnolla ja muutenkin tuntuu että löyly on yläkierroksilla kateissa. Tällä hetkellä kaikki venttiilit on vedetty arvoon 0,40.

[KeijoAnnikki]

Minkäslaisia venttiilivälyksiä porukka on käyttäny virikoneissa? Eli puhutaan kombinaatiosta 7,6 nokka, kaksporttikannet, 42/37 venat. Ei tahdo oikein polttaa kunnolla ja muutenkin tuntuu että löyly on yläkierroksilla kateissa. Tällä hetkellä kaikki venttiilit on vedetty arvoon 0,40.

Itsellä sekä jm-kilpurissa, että Sonettissa ihan vakiot (imu 0,35/pako 0,40) moottori ollessa lämmin. Saabistin rallierikoisessa (toukokuu 1993) on parikin artikkelia vanhoista VM:stä, niissä on käytetty arvoja imu 0.50/pako 0,60 moottorin ollessa kylmänä.

[Playboy]

Säädin kaikki venat 0,50:een ja kone alkoi sysäämään jo hieman paremmin. Pikkuisen tuntuu pätkivän ja röpöttävän korkeammilla kierroksilla, mutta se johtunee jakajan asennosta.

[KeijoAnnikki]

Tosiaan noissa omissa V4 koneissa venttiilien välysarvot kuten aikaisemmin mainitsin. Sonett 3 kiertää DGV:llä alla oleva Youtube video mukaisesti ja jokkis 96:ssa koneteho yli 130 hv yhdellä vaaka 48 Weber:llä. Sytytys ennakkoa pitää olla virikoneessa reilusti ja jos on liikaa niin sit kilahtaa mylly. Korvakuulolla sopivan ennakkon löytäminen on mahdotonta kun samalla pitää katsoa polttoaineseoksia veto päällä. Sarkkolan Perttu Hauholta (Car Sarkkola) on säätänyt omani vuosia sitten ja edelleen laulaa hienosti. Mikä kaasari ? Toivottavasti ei alkuperäinen Solex vakio suuttimilla. Itsellä paloi junnuna venttiilit 1,8 l + 7.6 + isoventtiili -koneesta alle 3000 km vakio Solexilla. Ne oli oppirahoja . Virikoneessa ennakko ja kaasarin säädöt löytyy lopulta vain säädättämällä. Parempi maksaa 300 € säädöstä kun täyskorjata kiinnileikannut kone ml 1.7 kampiakseli.

[Playboy]

Kaasari on yhtäaikaa aukeaeva Weber 38/38. Seosmittarin mukaan liemi on melko lailla optimal täys kaasu päällä. Tyhjällä käy vähän laihalla eli viittaiskohan tuo nyt sitten liian myöhäiseen jakajaan. Ennakko on nyt jotakuinkin ajoitusmerkkien mukaan säädetty. Tarkoitus olisi kyllä säädättää kone rullilla, kun nyt edes pääsisi vähän sinne päin että saisi pirssin päästökokeista edes läpi.

[KeijoAnnikki]

Hyvä, että on kunnon kaasari. Itse en osaa sanoa mitään noista seoksista - vierestä olen kyllä katsonut monta kertaa. Jokainen kone on erilainen, kun muuttujia on niin paljon. Onhan myös virranjakaja sulla "viritetty". No onneksi on Sonett sen verran iäkäs, ettei tarvitse pakokaasutestiin mennä.

[Playboy]

Virranjakajassa on Ignitorin heebelit sisällä. Mitään moottorinohjausjärjestelmää ei ole, mutta ainakaan tossa ei ole kärkiä tms häiritsemässä. Seokset pitäisi käsittääkseni saada sellaisiksi että tyhjäkäynnillä ollaan jotakuinkin lambda=1 arvossa ja sitten kierroksilla menisi koko ajan rikkaammalle. Kaipa se kokeilemalla eri jakajan asentoja selviää. Seosmittari jeesaa onneksi aika paljon.

[KeijoAnnikki]

Kärjettömyys ei estä sitä, että virranjakaja antaa liikaa ennakkoa kovilla kierrosnopeuksilla ja kone alkaa "nakuttamaan". Itse olen ymmärtänyt, että ensiksi virranjakaja tarkastetaan jakajapenkissä ja tarvittaessa vaihdetaan jakajaan keskipakosäätimen jousen jäykempään. Itsellä on jm-V4:ssa myös kärjetön sytty. Kokeilemalla haettava ennakon hakeminen on arpapeliä (vaikea kuulla nakutusta korkeilla kierroksilla).

Netistä wikiä nakutuksesta: "Moottorin nakuttaminen eli kilatus tarkoittaa ilma/bensaseoksen ennenaikaista syttymistä. Silloin kun moottori nakuttaa, syttyy seos itsestään ennen tulpan antamaa kipinää aiheuttaen ongelmia. Paha nakutus tuhoaa moottorin ja käytännössä se aiheuttaa esimerkiksi reikien ilmestymistä mäntiin. Nakutus onkin moottorivirittäjän pahin vihollinen".

Omat näkemykset useamman kerran vierestä katseltuna V4 koneen säätämisestä rullilla:
1) perusasiat kunnossa mm venttiilivälykset ja kärkiväli
2) jakaja irti ja sen tarkastus: keskipakosätimen jousen vaihto tarvittaessa, alipaine säätimen lukitseminen ja mitä lie
3) oikean sytytysennakon haku (ettei nakuta)
4) bensan pinta
5) tyhjäkäynti kuntoon (tarvittaessa tyhjäkäyntipuolen suuttimet vaihtoon)
6) tämän jälkeen haetaan varsinaiset "suuttimet" (ilmat, suutinputket, pääsuuttimet) rullilla konetta vedättäen ja seoksia tarkkaillen. Seokset haetaan vedossa - ei konetta paikalla huudattaen.