Kevätkokousreissulla Imatralle ilmeni mielenkiintoinen vika. Kärry kulki hyvin Tampereelta Lahteen asti, mutta sitten huiput alko laskea ja lopulta matkavauhti oli tiputettava 110:stä alle sataseen. Meno vaan puutu lähempänä huippuja.
Kävin tankilla ja kahvilla, ja taas meno maittoi hyvin, kunnes lähempänä Lappeenrantaa alkoi taas hiipua. Tikkiksen nurkille kuitenkin päästiin, mutta siinä kylillä ajellessa käynti sitten loppui tyystin. Joutu kaasulla pitään käynnissä, eikä vetoja ollut.
Eipä siinä auttanut kun ottaa kärry Tikkiksen talliin ja ruvettiin vikaa selvittään. Vaihdettiin ilmeiset, eli tulpat ja puola, poissulkumielessä. Ei vaikutusta. Eli bensapuolen kimppuun. Bensamittari näytti, että 1/3 tankkia olisi jäljellä, mutta bensapumppu ei ainetta nostanut. Kokeiltiin toista pumppua, eikä mitään silläkään.
Tikkiksen ajatus oli, että tankin imuputkessa olisi reikä. Tässä vaiheessa homma keskeytyi, koska piti lähteä Imatralle talkooporukkaa morjestaan (perjantaina siis, kokoushan olisi lauantaina). Sieltä palatessa otettiin kanisteriin bensaa, se tankkiin ja avot - johan alko bensaa tulla. Teoria todistettu.
Eli jos nyt on niin kuin meikäläisen kärryn kohdalla, että se on viimeksi ollut tieliikennekäytössä vuonna 1975 ja seissyt sen jälkeen lantakasan päällä, niin eihän se ihme ole, että tankkiin on kondensoitunut vettä ja se on ruostuttanut imuputken haperoon kuntoon. Päällepäinhän tankki näytti hyvältä, eikä imputken kuntoa pysty katsomaan laikkaamatta tankkia auki. Ilmeisesti pidemmän matkan rasitukset sai imuputken murtumaan.
Irronneet ruostehiilet päätyivät sitten Bilteman bensapumppuun > entinen. Bensansuotimesta sitä hilua sitten löytyi aimo annos. Korjauksena bensapumpuksi vaihdettiin alkuperäinen SU-pumppu, joka oli varaosana matkassa. Lisäksi laitettiin iso suodin ennen ja jälkeen pumpun. Savut otettiin puolen yön tietämillä.
Aamulla kuudelta ylös, tankille, ja nokka kohti Imatraa. Päivän ajot meni hyvin, joten sunnuntaina lähdin kotia kohti niin hyvineni. Pidin tankin melko täynnä ja aika hyvin kulki. Jotain ongelmaa bensansaannissa kuitenkin oli, koska kärry kulki vain 100 ilman ryyppyä, mutta 130 jos ryyppyhantaakin veti auki-asentoon.
Ei mitenkään ideaali tilanne siis, kun se ryyppykanavan kautta tuleva bensahan tukehduttaa koneen jos kaasun päästää (kun sen määrähän ei säädy kaasupolkimen asennon mukaan). Noh, kotio päästiin mulkkaamalla ryyppyhantaakia päälle ja pois liikennevaloissa ja kaasupolkimen asennon mukaan...
WST:hen kuitenkin pitäis päästä ja kuun vaihteessa ruotsinmaalle Saab Festivaaleniin, joten pakkohan se on entrata...
Eilen sitten vaihdettiin "takuuehjä" tankki vanhasta käyttökuupastani, sekä uusi bensalinja. Epäilytti, että tuli kunnostuksen yhteydessä laitettua liian pieni putki, vaikka samalta näyttikin kuin orggis. Mutta varmemmaksi vakuudeksi vaihdettiin reilusti isompi - onhan siinä kuitenkin triplakaasari entiseen ykskurkkuseen verrattuna. Pumpuksi orggis SU - ja avot - sehän lähti tulille todella nätisti. Hyvä tyhjäkäynti ja otti jenkaa kevyesti. Mutta...
Nyt sieltä ykköspytyn tietämiltä sitten kuuluu ärsyttävä pieni napsutus tyhjäkäynnillä. Ääni kuulostaa aivan vastaavalta, kuin jos ruuvimeisselillä naputtas kannen päälle tyhjäkäynnin tahtiin. Häviää heti kun antaa vähänkin kierroksia.
Äänimaisema ei ilmeisenä sovi yläpään laakerivikaan (kalistus tai rovellus kun kaasun päästää, eikä runkolaakerivikaan, joka kalistais jo reippaammin - männissä ei näkyviä vaurioita tulpanreiästä katsottuna). Veikkaukset on joko väljä männänrengas (ura) tai liian terävä portin reuna, johon jokin rengas naksuttaa. Yläpään laakerivikakin voi tietty olla alkavana, vaikkakin ääni epätyypillinen.
Eli huomenaamulla siiten vuorostaan kone pois nokalta, sekä kampura irti ja osiksi. Toivotaan, että syyllinen löytyy ja selvitään käytettyjen osien varaston kaivelulla, eikä tartte koko myllyä rakentaa uusiksi...
Ilmoitellaan miten käy...
Se mukava puoli näissä keski-ikäisissä (ensvuonna 50-v täyteen), ettei ole vapaa-ajan ongelmia.
Hieno tarina opiksi muillekin. 
