madallussarjaa yli 35mm ?

[fforslund]

Toinen juttu on se että jos tiputtaa paljoakaan enemmän kuin sen 35mm, kääntyy alatukivarsi nurinniskoin ja sisäänjoustossa etupään kulmat kääntyvät aina vain enemmän perseelleen, päin peetä ne ovat jo tehtaan jäljiltä, siis ajo-ominaisuuksia ajatellen.

-Ville

Tästä taas aika eri mieltä...
Eiköhän ne Saabin suunnittelijat ovat tietoisesti asettaneet parhaat mahdolliset jousitusgeometriat.
Pelkkä mahdollisimman suuri Camber-kulma eli ns. sivukallistuma ei aina ole paras mahdollinen ratkaisu...
Onko oikeasti niin että pyörä kallistuu ulospäin jouston myötä ???? Olen muualtakin kuullut tämän väitteen, enkä oiken usko sitä. Yleensä jousitusgeometria kallistaa pyörää sisäänpäin jouston mukaan jolloin pyörä on suorassa vaikka kori kallistuu. Näin saadaan renkaasta paras pito.
Jos pyörä kallistuu ulospäin on sillä haluttu muuttaa auton ajo-dynamiikkaa (vähentää yliohjautuvuutta, turvallisempaan suoraan puskemiseen).
Omassa autossani en ole havainnut "väärinpäin toimivaa jousitus-geometriaa"

Tehtaan jäljiltä oleva jousitusgeometria on ihan passeli normaaliin ajoon, mutta kun pitäisi päästä kovaa pitävällä alustalla on tilanne aivan toinen.

Ensinnäkin, päällekkäisten kolmiotukivarsien ollessa kyseessä, kun alatukivarsi alkaa kääntyä sojottamaan kohti taivasta, vetää se samalla olkakappaleen alapäätä sisäänpäin. Tämä lisää positiivista camberia, mikä on kaikkea muuta kuin toivottavaa asvaltilla. Toiseksi, satkun etupäässä on aivan liian vähän casteria eli olkatapin/kappaleen takakallistusta, mikä aiheuttaa sen että pyöriä käännettäessä ulkomutkan puoleinen etupyörä kaatuu alle koska sen pos. camberi lisääntyy aivan poskettomasti. Tästä johtuu satkuille ominainen julmettu puskeminen ja renkaan sorto kovapitoisella alustalla.

Tehtaan jäljiltähän satkussa on negatiivista camberia erittäin vähän, joka toki tekee sen että auto taatusti on ennalta arvattava ja rauhallinen käytökseltään, puskee siis kuin pässi. Lisäksi pieni caster tekee autosta kevyen ohjata, mutta lisää myös puskua. Eli kun lisätään neg. camberia ja caster-kulmaa, saadaan kääntyvyyttä lisää, mutta auto muuttuu myös äkkipikaisemmaksi ajaa ja raskaammaksi kääntää, mikä taas ei ole siviiliajossa mitenkään erityisen toivottavaa.

-Ville

Se on päällekäisten kolmiotukivarsien sijainnista ja geometriasta kiinni miten pyörän kulmat muuttuu. Käytetäänhän Ferrareissa ja muissa Formula ja rata-autoissa varsin yleisesti kahta kolmiovarsituentaa. Se on ylivoimaisesti paras pyöräntuenta-ratkaisu, ainoa syy joustintuki rakenteisiin siirtymiseen on tilan säästäminen.
Eli jos tukivarret ovat yhtä pitkiä ja samalle etäisyydellä toisistaan, lue yhdensuuntaiset, niin pyöränkulmat eivät muutu joustonaikana.
Kuvaamasi tilanne vaatisi että ylätukivarsi olisi kiinnitetty korkeammalle koriin kuin alatukivarren kiinnityspiste + pyörännaparakenteen korkeus(pallonivelestä palloniveleen). Onko ylätukivarsi oikeasti pidempi kuin alatukivarsi??


Kuormittamattomat pyöränkulmista löytyi tietoa: Edessä: Toe in: 2mm +-1mm (sporttialusta:1.5+-0.5) Camber: +0.50 +-0.50 (sportti +0.25 +-0.25) vm92. -0.25 +-0.50 astetta
Caster: +1 +-0.50 (tehostettu +2 +-0.50) sportti +2 +-0.25 astetta
Olkatapin kallistuma: 11.5 +-1 astetta
Takana: Toe in: 4mm +-2mm, Camber -0.50 +-0.25 astetta

Ihan fiksuilta normi-arvoilta vaikuttavat, mutta vm. 92 lähtien on camberkulmaa muutettu hiukan negatiiviseksi, miksiköhän
Suurempi caster-kulma lisää kovemman nopeuden suuntavakavuutta ,kts esim. takapyörävetoisia saksalaisautoja kuinka hassusti pyörä kääntyy, täydellä ohjauskulmilla.

Mielestäni madaltamisen tai kuormituksen ansiosta camber-kulma kasvaa.
Esim teini-bemarit missä on myöskin 2xkolmiotuet takana.

[kallejh]

Rataluokan vekottimissakin taisi olla tukivarsien kiinnityspisteiden muuttaminen kielletty, vai miten on? Matalia värkit ainakin ovat, miten nämä etupään kulmat ja niiden muuttuminen on ratkaistu näissä peleissä?

-Ville

Kiinnityspisteet sekä tukivarret on vakiot, mutta casteria on muutettu, ja tietysti myös camberia joka on noin 4-6 astetta edessä riippuen mitä haetaan.

Tuon muutoksen joustossa saa helpoiten selväksi ihan vaan piirtämällä, koska tukivarsien pituudet ei muutu, eipä ole sen kummempi juttu.... sitten vaan hopihopi ruutupaperia, viivotin ja kynä

[Henkka_]

etupään saa kivasti tonttiin myös muokkaamalla ylätukivarsissa kiinni olevia "kuppeja" niin, että jousi laskeutuu lähemmäs ylätukivartta. Näin teimme tuohon "petroon", kun piti saada löysillä jousilla etupäätä alemmas. Kuulin huhun, että jos jousta lyhentää, se jäykistyy. Mielestäni ihan hyvä, ja suhteellisen helppo ratkaisu, en tiedä sitten onko tieliikenteeseen sallittu tuo muutos.

[jokke]

Kun jousta lyhentää, se löystyy.

[Baas 009]

Väärin.

Kierrejousi nimenomaan jäykistyy lyhentyessään. Jousi katsokaas kiertyy joustoliikkeessä, ja miettikääpäs kumpaa on helpompi vääntää vaikka kierros kierteelle, metrin vai puolen metrin samanpaksuista tankoa. Kun tanko kiertyy tasaisesti jää kiertoa vähemmän pituusyksikköä kohti ja tällöin kiertoon tarvittava voimakin on pienempi.

-Ville

[CC Aero]

Kaivetaanpas vanhaa topikkia ylemmäksi.

Ei kenelläkään olisi käyttökokemusta (ja kuvia) Elkpartsin tarjoamista Sachsin/Bogen jousista? Kovasti mainostavat -40 mm pudottavana mutta onko sitten käytännössä mitään eroa Kileniin/Leiskoihin..

http://www.elkparts.com/product_info.ph ... cts_id/887

[tetammi]

Rataluokan vekottimissakin taisi olla tukivarsien kiinnityspisteiden muuttaminen kielletty, vai miten on? Matalia värkit ainakin ovat, miten nämä etupään kulmat ja niiden muuttuminen on ratkaistu näissä peleissä?

-Ville

Kiinnityspisteet sekä tukivarret on vakiot, mutta casteria on muutettu, ja tietysti myös camberia joka on noin 4-6 astetta edessä riippuen mitä haetaan.

Tuon muutoksen joustossa saa helpoiten selväksi ihan vaan piirtämällä, koska tukivarsien pituudet ei muutu, eipä ole sen kummempi juttu.... sitten vaan hopihopi ruutupaperia, viivotin ja kynä

Aiheeseen liittyen löysin 99tips-sivuilta hyvän kuvan:

Mutta eipä tuostakaan oikein nää että onko ylätukivarsi pidempi vai ei, ainakin kiinnityskohdat ovat eri tasolla.
Täytynee joku päivä koittaa jostain mittailla etäisyyksiä, kuten piti jo silloinkin kun tää topiikki luotiin.

[Mertmi]

Ylätukivarsi on luultavasti lyhempi. Tuossa napa-asetelmassahan tuo yläpallokin tulee sisemmäksi, kuin alapallo. Pitäisiköhän jokupäivä ihan mitata nuo?

edittiä: tarkkaa tietoa -> ylätukivarsi on 4cm lyhempi.