Sovin tulevani hakemaan autoa lauantaina. Siihen asti oli arvottava mitä tuli ostettua. Lauantain vihdoin koittaessa suunnistin johtotähden kyydissä helsinki-vantaalle. Kuljettaja ei oikein tuntunut ymmärätävän miksi 17 vuotta vanhaa saapia pitää kokkolasta lentokoneella lähteä hakemaan. Mokoma vääräuskoinen!
Kentällä ilokseni huomasin että matka tulisi taittumaan aeron kyydissä.
Mikäs sen mukavampaa!
Harmaan pilvimassan läpi noustessa alkoi aurinkokin paistamaan. Luotettavuus tässä aerossa ei ollut samalla tasolla kuin maanteillä kiitävissä saapeissa. Potkuri näet pysähteli silloin tällöin
Kokkola-Pietarsaaren kentällä olikin myyjä jo odottamassa innokasta ostajaa puhtautta kiiltävällä 9-3:llaan. Matka autotallille, jossa "C" oli suojassa aurongolta ja sateelta taittui nätisti vääntävän turbomoottorin voimin. Kokkolassa oli nätti puotasää. Kaikki merkit viittasivat siihen, että tänään tedään vielä löytöjä
Ensikatsauksella ja lyhyen koeajon perusteella olin myyty. Kauppojen teko oli väistämätöntä. Pullakahvien äärellä täyttelimme kauppa-asiakirjat ja hoidimme maksun kätevästi netin välityksellä. Sekä myyjä että hänen vanhempansa olivat todella ystävällisiä ja taloon olisi jäänyt mielellään turinoimaan pidemmäksikin aikaa. Halu päästä C:n rattiin oli kuitenkin kova. Kiitosten jälkeen koeajosta vielä lämmin C lähti nätisti käyntiin, heitin tavarani lähes uutta vastaavalle takapenkille ja pitkä kotimatka voitiin aloittaa.
Ajattelin heti ottaa tankin täyteen, jotta pitkään kestävää ajonautintoa ei tarvitsisi keskeyttää koko matkan aikana, mikäli siltä tuntuisi. Uuden omistajan aikaiset ensimmäiset hörpyt C sai Tebiksen kylmähanasta
Juomatauon jälkeen suunnattiin pois keskusta-alueelta ja C pääsi maantien makuun. Siellä se tuntui viihtyvän hyvin. Muutama hitaammin tapeertanut sukulainenkin tuli ohitettua
Isännän toisen saapiin verrattuna C on tosin huomattavasti hitaampi, joskin erityisesti huonokuntoisella tiellä huomattavasti mukavampi.Matkalla tuli nähtyä pohjanmaan luotisuoraa banaa.
Vettäkin tuli kun lähestyttiin etelää.
Joskus tulee otettua kuvia paikoista, joissa olisi viisaampaa keskittyä ajamiseen....
Matkalla ei malttanut pysähtyä muuta kuin määrämien merkkien kohdilla. Nälkä alkoi painamaan kuskia hyvistä kahvipullista huolimatta, mutta taukoa ei jaksanut pitää. Lämpöä riitti ja C:n penkeillä ei pakarat pääse puutumaan pidempääkään matkaa tehdessä.
450 kilometeriä myöhemmin, illan hämärtyessä, saavuttiin paikkaa, jossa C:n oli määrä lepäillä seuraavat 2 yötä.
Hyvin levätyn viikonlopun jälkeen päästiin heti tosi toimiin. Tällä kertaa suuntana oli lahti... C suunnitelee tulevansa Keimolan potkiaisiin tovereitaan tervehtimään, kun isäntä vaan kerkiää lähtemään mukaan
Joo-o, tulipas lapsellista tekstiä, mutta oli kerrassaan ikimuistoinen auton ostoreissu. Suuret kiitokset vaan Miikalle ja hänen vanhemmilleen!
-S
).
