Autossa oli sisällä vähän kosteaa (suurimman osan ajasta se seisoi kylmässä, tuuletetussa tallissa). Vuorokausi ikkunat raollaan, ja tilanne koheni. Olipas nostalgista istahtaa vanhan kunnon OG:n puikkoihin ryhdikkääseen istuma-asentoon! Koneessa vähän painimet nakutti alkuun, mutta tuokin häipyi kymmenessä minuutissa. Kaikki vipstaakkelit toimivat, jopa pisurista tulee vettä lasille kun vähän hipaisee viikseä eli ei minkäänlaisia viiveitä. Vaihdoin kesärenkaat ja menomatkalla huoltsikalle oli auto melko vaappuvan puoleinen; eipäs ihmekään kun oikeassa eturenkaassa oli sellainen baarin paine. Paineet kohdilleen, ja irtiottoja tekemään. (Tosin varoen, kone on huoltamatta, öljyt vaihtamatta jne.), mutta jesus kun oli pirteä tämä minun 2,1:nen (ja nyt varmaan puhallinkuskit nauraa). Kiersi melkein kuin nuoruutensa voimilla, vaikka jakoketju onkin varmaan pahemman kerran venähtänyt. (Korjauslistalla; ohjaimineen...)
Takasin tullessa totean yhä, että kone käy kuin kello. Jarrut ovat tunnokkaat ja herkät. Vaihteisto toimii juuri niin hyvin kuin muistin sen Nesteen SAE 75W:llä toimivankin. Kytkin ei takkuile; vähän raskas se on polkea, mutta niin oli jo uutenakin. Ratio ja CD pelaavat (mallia Bil-helvetti). Eipä pahemmin nitise mikään sisustusosakaan; mitä nyt tuuli suhisee kuskin ovennurkassa kuten aina ennenkin.
Pari viikkoa sitten oli akku taistellut tiensä loppuun. Lataamalla tuli kuin uusi. Kertaalleen ei tämän päivän aikana ottanut startti kehille (ei ole koskaan aikaisemmin ilmennyt). Ja siihen kertaan se jäikin; katsotaan, tuleeko myöhemmin uusia kertoja.
Mutta semmoinen letkeä vain oli ajella tämä meikäläisen 2,1-16 valve, ja toden totta olen Saabistani ylpeä! Vauhtia se keräsi kuin huomaamatta. Kone kiersi iloisesti ja käyttäytyi kaikin puolin hyvin miellyttävästi. Eikä ilman ilmastointia nyt ihan hikikään tullut kabiinissa, kun väänsi tuuletusta. (Mitä nyt jännityshikeä, vaikka turhaa sekin taisi olla.) Ulkona oli tosikosteaa ja +25 astetta!
Olisikos näin, että Saab on laatuauto?? Minä ainakin olen tätä mieltä!
15 vuotta, 320 tuhatta km, tyylillä "aja, unohda". Olen kuitenkin muistanut vanhaa peliä huollella säännöllisesti (melkeinpä äidillisesti). Ja kaikki viat olen korjannut heti. On mahdollista, että olen jopa jollakin tavoin "rakastanut" Saabiani, mikä on heijastunut hyvin intensiivisenä suhtautumisena ajokkiini. Eli ehkei tuo aja ja unohda ole loppupeleissä hirmu totta sittenkään. Todisteena tästä kaikesta on esittää useampia särkyneitä parisuhteita, "hullun leimaa" naamaan jne. Ehkä nuorison edustajat joskus naureskelevat, kun eivät ole kovin tiedostavaa sorttia. Onneksi on fiksujakin, jotka ymmärtävät muunkin kuin kivikkien ja thyyning-Bemareiden päälle. Mutta mitäs pienistä: Saabi on paitsi aikuinen valinta, myös yhtälailla fiksun nuoren valinta! Kyllähän noita viimemainittuja maamme kaipaakin, mutta pukee fiksuus tietty varttuneempaakin. 
(No; ei nyt herneitä ylähengitysteihin itse kellekään edellisestä. Minä olen tällainen 42-vee setä. Nuorison puuhat tuntuu joskus vierailta. Vaikka pitänee muistaa, että olen itsekin ollut nuori joskus ja silloin oli Välikoppa-Escort SE AINOA AUTO... kun iskän tuplaysi oli jotekin niin pappamainen...
)OK, vähän tiputtelee tuo autoni öljyä öljypumpun o-renkaan ohi. Ja ylätukivarret edessä on pahoin ruosteessa. Mutta ei se ole mitään uutta, niin on ollut vaikka miten kauan. Mistään muualta ei sitten vuotelekaan, ei syylaristakaan, kun sen kolmisen vuotta sitten vaihdoin. Voipa tulla Saabilleni uusi tuleminen noiden öljypumpuntiiviste- ja tukivarsijuttujenkinsuhteen, ken tietää. Ai niin ja vahaa vähän pintaan, vaikka pelkällä pesullakin jo tulisi varsin kopsakka vehje.
