Mistä Sinun Saabismi sai alkunsa?

[Jeltsin]

Itselläni oli "kultaisella seitkytluvulla" sellainen kaapeliohjattu, keltainen 99-Saab, jota ajoin niin paljon, että siinä olleet renkaat kuluivat ihan sileiksi. Sähköongelmiltakaan ei ajan myötä vältytty, mutta onneksi Isä oli sähkömies, joka aina jaksoi laittaa Saabini yhä uudestaan kuntoon!

Meillä oli samaan aikaan myös ihan sairaan hieno 99 EMS (sekin keltainen, vauhtiviivoilla) ja muistan elävästi kun Isä Iin ja Nelosgrillin välisellä pätkällä näytti miten Saab ottaa mittariin 180km/t!!! Se oli pikku-Jeltsinille SUURI elämys - pitihän sitä heti kertoa sisällä grillin myyjälle, että "ajettiin juuri äsken sataakahdeksaakymppiä !!!"

Perhetuttuna meillä oli myös eräs Liikkuvanpoliisin poliisimies, joka kerran otti minut poliisisaabin kyytiin, jossa sain hänen sylistä pysäyttää takana ajavat vanhempani heiluttamalla "Poliisi Seis-" merkkiä. Tämä oli yksi lapsuuteni hienoimmista kokemuksistani ja muistan sen kuin eilisen päivän vaikka olin vasta nelivuotias!

Miten teillä muilla?

(Tämä kysymys sopisi ehkä paremmin Yleinen keskustelu- taikka off topic- palstalle, mutta jotenkin tällä keskustelualueella on ne "oikeat ihmiset")

[jara]

Isä ukon siemensyöksystä!!! Ja tuloksena tämmöinen pikkasen hitaalla käyvä saapisti!!!
Tosin on noita saappeja tosin ollut perheessäkin aikoinaan siihen asti, kun isukki hairahti ooppeleihin....

Vieroitushoitona nuoruudesta on nyt itselläni ja perheelläni käyttöpelinä cs ja kesäsukkulana 96!!

Jos joku tietää jostain Isutzu Belletin, tietoa kehiin!!! Ois vanhempien 40-vuotishäälähjaksi mukava etsiä semmoinen...

[SB90]

No aina ihaille ja muistellut vanhaa 9000CD turboa. Sit koulumatkan varrella tuli aina kiinnitettyä enemmän huomiota vanhaan sammaleiseen noppaan. Loppujen lopuksi tutkin paremmin, ja kun katsion sisälle aattelin "onpa helevti tyylikäs auto!" Sit eka papalt kysyy haittaisko sitä jos mökil tulis saabbi sitku siltä saatin "hyväksyntä." Mutsilta mielipide ja lopuksi faijalt "hyväksyntä."

[toms]

vuonna -80 faija osti ekan auton ja -76 ,99 saabin.
Pikkukossina ( silloin 10-11v ) seurailin sen huoltopuuhia ja 15 vuotiaana ( -85 ) tiesin siitä ja sen tekniikasta enemmän kuin isäukko ! Sitte auto päätyi minulle-88 ja tuli uutta 99 saabia taloon ja siitä sitten siirryttiin 900;iin.

Se 99 on muuten vielä itsellä, lämpimässä tallissa viettämässä vanhuutta, täysin kunnossa, kts. alla olevat autot.
Ja se meidän perheen eka 900 on itsellä vielä käyttöautona, todella timmissä kunnossa vieläkin , kts. alla ja isäukon seuraava 900 vm-89 karvakaasari on vielä liikenteessä uudella omistajalla täyttä päätä.

Minkä lapsena oppii sen vanhana taitaa... mitä sitä hyvää merkkiä vaihtaa.
Saabeja on perheessä tällä hetkellä 5 kpl....ja kaikki huollot ja remontit osataan tehdä , vaihdelaatikoita ja tehostettuja tankoja myöten.
Kaveri / tuttava / tuntemattomien Saabit on tullut tutuksi... mut enään ei jaksa rapata muitten saabeja. Ei kyllä omatkaan työllistä remonteissa, luottopelejä.

[VKe]

Muistan vieläkin kuinka makeeta oli kun iskä tuli vuonna -78 kotiin viininpunaisella 3-ovisella 99 turbolla ja pääsin kyytiin.

Noo, meillä on kyllä ollu Saab vuodesta 1971 mutta tuo turbo-muisto on silti SE kaiken hyvän alku...

VKe

[Risto]

[Vesa Pohjalainen]

Kun purin esikoisen vankkurit tuhannen päreiksi, että sain mahtumaan BMW 315:n takapaksiin. Hoksasin, että oli poikamiesajat ohi ja hankin perheeseemme -86 mallin 900:n, jolla oli ajettu vuonna -89 vain 60.000 km. Sitten onkin ollut aina Saabeja talossa ja se sueuraava -89 mallin 900c edelleen eläkeläisenä.

[ari71]

Eipä tässä suunnattomasti pääse kehumaan harrastuksen pituudella.

Vuoden 2005 alussa ilmeisesti päätin ruveta kannattamaan vihreitä arvoja, kestin kaksi viikkoa, kun sattui löytymään sopivan hintainen 900 i.

Terkuin,

Ari

[dq]

Siedätyshoidolla. Isäukolla oli joskus 99 GL:ää ja muistaakseni EMS:sikin siinä mun syntymän aikoihin, heti sen jälkeen tuli piiitkä Saabiton kausi, kunnes taloon tuli -85 i8 automaattilaatikolla. Olin silloin jotain 15 v. paikkeilla ja muistan vieläkin miten palavasti vihasin ko. autoa ja pidin sitä rumimpana tekeleenä mitä maa päällään kantaa.

Noh, vuodet vieri, systeri sai aikanaan autosta laatikon paskaksi ja siihen iskettiin manuaali tilalle, itse sain ajokortin..enkä suostunu Saabiin päin sylkemäänkään. Ekaksi autoksi joku Foordi(n romu), sitä sitten maalattiin jne. hipistelyä. Ajoin sen huonoksi ja laskeskelin, ettei kannata enää enempiä korjata ja myin sen seuraavalle teinikuskille. Saab oli sitten siinä vaiheessa ns. ylimääräisenä perheessä ja pakkoraossa ajattelin, että ajetaan sitten tällä niin kauan että löytyy joku "oikea" auto. Kyllähän sitä kaikennäköisiä romuja tulikin hommailtua, mutta aina hetken kuluttua kuitenkin myytiin ne pois ja palattiin Saabin rattiin. Kunnes sitten koitti se päivä, jolloin ko. yksilön maallista vaellusta ei kannattanut jatkaa ja myytiin se jollekin jobbarille. Hieman suretti kyllä siinä vaiheessa.

Noo sitten taas meni kaikennäköisiä romuja läpi sormien pitkän aikaan, kunnes eräänä päivänä huomasin silloisen työpaikan lähellä olevalla autokauppialla myynnissä ihan fiksun oloisen NG900:n, hieman tutkiskelua ja rahat tiskiin. Olihan se ihan ok noin autona, ei siinä mitään..mutta ei siinä ollut sitä Saabmaista fiilistä ollenkaan. Kesti muuten prkleen kauan päästä siitä eroon.

Erinäisten harharetkien jälkeen takaisin oikeisiin autoihin palattiin sitten tuossa, oliko nyt -05 syksyllä, kun eräänä yönä foorumia selatessa huomasin erittäinkin fiksunoloisen OG900:n myynti-ilmon..pari-kolme tuntia unta palloon ja klo 8.00 soitto myyjälle tyyliin koska saa tulla hakemaan. Oli vähän yllättynyt moisesta innokkuudesta. Ketään ei kerennyt kuskiksi, niin bussilla Hesaan ja muutaman tunnin päästä suu messingillä yövuoroon. Oliko seuraavana päivänä, niin menin näyttämään Saabia isäukolle tuolleen yllätysluonteisesti, ei aikaakaan niin meitä oli kaksi suu messingillä. Varsinaisia pussihousu-Saabisteja koko miesväki meidän perheessä vissiin..

Sitä pidin käyttiksenä hiukan reilun vuoden, sitten alkoi surettamaan kun hyvässä hapessa oleva auto meni 40 tkm/v ajolla aika nopeasti happamamman oloiseksi ja tein päätöksen antaa sen isälleni "kirkkoautoksi", taidan kyllä vieläkin ajaa sillä enemmän itse, isä taitaa lähinnä katsella sitä haikeasti autokatoksessa aina pienessä perjantaipöhinässä.

Nyt on käyttiksenä Foordi (hyi olkoon) ja harrastepelinä wanha BMW (meneekö jo mauttomuuden puolelle? ), mutta hiukan on taas sellainen kutina persiissä että myis nuot romut helvettiin ja ostais vaihteeks jonkun Auton..aika edullisia näyttää olevan nuot uudemmat tonnarit tuolla Ruotsin puolella, eh? Finnlink here I come!

P.S. Terveisiä vaan kavereille jos joskus eksytte tämän lukemaan, en meinaa parantua tästä ikinä!

[Kupari]

Ensimmäinen kokemus oli kun pentuna isän työkaverin 99 turbon kyytiin pääsin . Ajelin kortin saatuani kuukauden isän -74 96:lla talvella töihin kun oma 180b sss oli hajalla ja olin usein kuskina kavereiden 96 -79 ja 99 -80 saabilla. Siskon poikakaverilla oli myös 99 ems.
Omia saabeja ollut 900i -88, 2kpl 9000t -86 ja -87 , ng 900t -94, 900i -90 ja nyt 900i -89.
Minusta vanhempien saabien ulkomuoto on hyvä ja erottuu, mukavat sisätilat, tavaratilaa paljon, hyvä ajaa.

[Turbo16]

Sukulaisilla on ollut monta Saabia, mutta ehkä voimakkaimmin se iskostui päähäni kun ajoin turbo Saabilla ulos ja selvisin siitä kolhuitta vaikka hinauskuski sanoi, että huonosti olisi käynyt jos olisin riisikipolla vetänyt samaan kohtaan.

[jariha]

Kyllähän se, että vanhemmillani oli Saab aina vuodesta 1976 lähtien, vaikutti asiaan sekä se, että isäni oli vannoutunut Saabisti, tai ainakin hän osasi japseja mollata.

Varsinaisesti Minun Saabismini sai alkunsa unesta heinäkuussa 2003, kun olin siinä unessa ostanut itselleni ysiysi Saabin ja herättyäni jäin miettimään, että vieläköhän sellaisia on liikennekäytössä. Ja koska miehen täytyy elää tunteiden ja fiilisten viemänä, niin tuli pakonomainen tarve saada elää uneni näyn mukaisesti. Sillä tiellä tässä ollaan edelleen...

[venakko]

Ukilla oli Lada 1200L jolla opettelin ajamaan monta vuotta. Sen jälkeen Ukkini osti Saab 90 vm 84. Sillä kun ensi kerran metsätiellä ajelin ladan jälkeen niin se oli siinä sitten.

[kristian]

Suvussa ei taida muita saabisteja olla kuin eno, jonka OG-satku(je)n kyydissä tuli pentuna istuttua kerran jos toisenkin. Mutta kai se lopullinen innostus alkoi vasta ajokortti-ikään tultuani parin kaverin tartuttamana. Niinpä sitten marssin paikalliseen liikkeeseen hakemaan halvalla pois läpimädän -88 CC-tonnarin... ja siitä tulikin myöhemmin siirryttyä OG-maailmaan neljän auton ajaksi

[saba90]

Kaverista tämä kaikki sai alkunsa,kun hän sai ajokortin ja pääsin og900 kyydissä istumaan ja nauttimaan menosta,myöhemmin samana vuonna tuli juhannuksena isän hankkimana noppa pihaan ja siitähän tämä tauti vasta yltyi itsellä...Kortin saatuani ensimmäinen auto jolla ajoin yleisillä teillä oli veljen passatti mutta kun pääsin ekaa kertaa saapilla tielle niin voi sitä tunnelmaa Nyt on jo kolmas saappi itsellä menossa...Tonnarikuume iski heti kun veli sellaisen sai vaihtokaupassa ja kauan etsittyäni viime heinäkuussa sitten ostin itsellekkin sellaisen... Joku päivä vielä ostan itselleni turbotonnarin