Laitetaanpas vähän omia kokemuksia kaasutinmallista. Lauantaina tankkasin 10 litraa re85:sta shelliltä, tankkivalo oli loimottanut kaksi päivää taukoamatta eli suht tyhjä tankki. Meno muuttu todella pätkiväksi jopa lämpimällä koneella, tyhjäkäyntiä kävi nätisti imu noin 1/3 auki mutta sammui heti kun pukkas imun pois päältä. Sen jälkeen on tankattu toiset 10 litraa ja säädetty kaasuttimen pohjasta seosta neljä (4) kierrosta rikkaammalle sekä myös sytytystä säädetty käsivaralta ja korvakuulolta. Tarkotus olis paneutua vielä tuohon sytkäpuoleen kun nyt on ajotuslamput sun muut hilppeet haalittuna. Eilen illalla katselin tulppia (en muuten hoksanu kattoaettä mikkä tulpat siellä oli
) ja olivat kyllä todella hyvän näköiset, sellaiset vaalean ruskean-kukertavat niiden kai kuuluukin olla ainakin bentzeenillä ajettaessa. Sen sijaan virranjakajan kannessa navat olivat aika karskissa kunnossa, syöpyneet ja tummuneet ja parissa oli jo ihan kunnon harjanteetki kasvanu. Sinne puolelle en tosin ole katsonut sitten viime katsastuksen (n. vuosi sitten), ei välttämättä johdu virranjakajan kääntelystä, vai johtusko sittenkin?
Saabi käy nyt tyhjää ilman imua lämpimänä ja muutenkin toiminta on ihan kohtuullista, ajaessa on tehottoman tuntuinen elikkä kun kaasua painaa ei taho lähteä kiihtymään. Tuntuu kuin kone ei vieläkään sais polttoainetta tarpeeksi koska kaasua lirputtelemalla kiihtyvyys paranee hieman tai sitten pitää mennä todella urheilulliseen tyyliin ja sehän ei oikein tämmösen muinaisrattorin kans onnistu. Ainakaan tyylikkäästi.
Mitäs on raati mieltä? Ruuvaanko vielä rikkaammaksi seosta (paljonko se käytännössä rikastuu yhdellä kierroksella?) vai onko tuosta Pierburgista mahollista saada kyllin rikasta seosta vakioilla sisuskaluilla? Ja onko siihen saatavana "viritysosia"? Vai pitäskö hommata suosiolla tuplat? Ja miten sen selittää rouvalle
? Entä sytytyspuoli, jahka siihen ja sen osien kuntoon on paneuduttu. Onko esim. tulpan lämpöarvon muuttamisella vaikutusta palamistapahtumaan?
Ihan kohta lähen töihin, ulkona -0,2 lämpötila. Eilen aamulla olin ajastanut roikan päin mäntyä ja pakkasta oli pari astetta. Sai muuten startata hartaasti ennen ko lähti eikä silloinkaan kaikilla. Nyt pitäs olla ajastus kohillaan, toivottavasti lähtee paremmin. Kirjoitetaan taas jatkoa kun kertyy lisää kokemuksia. Niin ja saab on tuo allekirjoituksen 900c vuosimallia 1988. Mittarilukema 456tkm, moottorilla ja vaihteistolla ajettu jotain vajaa kolmesataa tuhatta, kaasutin alkuperäinen mutta kertaalleen ehostettu. 95E10 bensalla ajellut tähän asti ja toiminta on ollut lähes virheetöntä.
Just nyt: 9-5 Wagon, NG900, OG900x2. Aiemmin muutama OG900, 99, varaosiksi purettu noppa ja HB Viva