Pienet kysymykset, jotka eivät tarvitse omaa topickia.

[vmt]

Ässä lirittää nestettä pihalle jostain moottoritilan takaosasta. Auton alle ei pääse nyt lähemmin tarkastelemaan. Vesipumppu?

[antti.hakamaa]

kokeile ylä kaitta vesipumpun hihnapyörän alta onko märkää, jos on niin pumppu vuotaa.

[vmt]

Olikos se nyt sitten niin, että H-moottorissa on vain yhtä lajia noita pumppuja? Ja onko tää Bilteman pumppu se oikea?

[99 GL]

Kyllääh

[Rattivaihde]

Kysymys ei ole erityisen pieni mutta vastauksen ei pitäisi olla näin yleisellä tasolla kovin monimutkainen:
Mietin tuossa että jos tulee tuota ruiskusatkua pidettyä niin pitkään kuin on suunnitelmissa, jossain vaiheessa voisi seurata foorumilla esitettyä esimerkkiä ja viedä sen Saabantille tai johonkin vastaavaan paikkaan Suomessa ja laitattaa esim. kalkattavat venttiilinnostimet, pienen öljyvuodon, pikkuhiljaa loppusuorassa olevan kytkimen ym. ym. kerralla kuntoon.

Sitten rupesin miettimään moottorin osalta kannattaako sitä välttämättä ruveta sen suuremmin remppailemaan jos nykyisestä ajan jättäessä tilalle saisi kohtuullisella vaivalla esim. ässästä periytyvän, irrallaan olevan ja valmiiksi huolletun turbokoneen (ja vaihteiston jos on parempi kuin nykyinen). Noita kaasarista/kjetistä turboksi -projekteja seuranneena herää kysymys, onko moottoripaketin siirto n. MY91-93-turbosta MY92-ruiskuun oleellisesti yksinkertaisempi homma esim. johtosarjojen osalta, vai onko tällöinkin käytännössä varauduttava auton keulaosan uudelleenrakentamiseen puolen vuoden aikataululla, toisin sanoen ostaa toinen käyttöauto tai unohtaa koko homma?

Turbokonetta havittelisin ennen kaikkea sen vuoksi että alavääntö mahdollistaa pidemmät välitykset = vähemmän melua ja kulutusta.

[JP_Vette]

Turbokonetta havittelisin ennen kaikkea sen vuoksi että alavääntö mahdollistaa pidemmät välitykset = vähemmän melua ja kulutusta.

Höpötät jo ihan pehmosia

kalkattavat venttiilinnostimet, pienen öljyvuodon, pikkuhiljaa loppusuorassa olevan kytkimen ym. ym. kerralla kuntoon

Sulla on selvästi ollu asennetta oman remppaamiseen, ja jos jo koneen vaihtoa mietit omana projektina, niin oikeasti nuo ylläolevat ovat parkkipaikkaremontteja ihan aikusten oikeasti.

-Venttiilinostimet putsaa helposti vaikka omas kylppäris. Purku ja kasaus idioottihelppoa (ketjua ei tartte nokista irrottaa ja nokkapyörä ei vääräs asennos paikalleen mene).
-Öljyvuoto voi olla vaikeas paikas tai sitten ei.
-Kytkimen remppaa nätisti parkkiksella yhdes (itse asias melko lyhyes) illas. Foorumilla lienee jopa kuvalliset ohjeet. Kaverin tarttet nostamaan konepellin pois ja takasi sekä painamaan kytkintä vaijerin pujotukses (muistaakseni).

Toki onhan se turbotuskin kannattava projekti, ainaki lopputulokseltaan

Ps. osta multa turbotonnari. Kerron vikalistan rehdisti siltä osin, kun sen tiedostan. Ei mitään dramaattista, mutta aina jotain pientä... Käy ja kukkuu kuitenki.

[JuHem]

Oho, minä olin kuvitellut Rattivaihteen karttavan tuota ylimääräistä rikkoutuvaa osaa, eli turboa, kuin sikainfluenssaa.

No, näin yleisellä tasolla voi sanoa LH-ruiskullisen turbottamisen olevan helpompaa kuin kaasarin. Mm. bensalinjat/pumppu valmiina, mittaristosta saa nopeustiedon ja muutenkin johtosarjojen kanssa vähemmän väkertämistä.

Mutta kuten JP_Vette kirjoitti, niin nuo sinun vaivat voi jo parkkipaikallakin korjata. Edes siihen konepeltiin tai kytkinpolkimen painamiseen ei välttämättä tarvitse kaveria. Helpottaa toki aika paljon.

[Rattivaihde]

Sulla on selvästi ollu asennetta oman remppaamiseen, ja jos jo koneen vaihtoa mietit omana projektina, niin oikeasti nuo ylläolevat ovat parkkipaikkaremontteja ihan aikusten oikeasti.

Niin no, en välttämättä sanonut että omana projektina... Enkä siitä asenteestakaan oikein tiedä, jo ostaessa huono kuskin penkin pohjakin on edelleen pian puolitoista vuotta myöhemmin korjaamatta vaikka se olisi luultavasti parissa tunnissa hoidettu ja saisi tehdä irrotusta ja kiinnitystä lukuunottamatta täällä sisällä. Motivaatio vain aina katoaa silloin kun olisi aikaa ja usko omaan menestykseen ja taitotasoon autonlaitossa on melko heiveröistä, varsinkin kun pitäisi väkertää tuolla parkkipaikalla joka on jo lähtökohtaisesti tehotonta touhua omasta näkökulmasta.

No, näin yleisellä tasolla voi sanoa LH-ruiskullisen turbottamisen olevan helpompaa kuin kaasarin. Mm. bensalinjat/pumppu valmiina, mittaristosta saa nopeustiedon ja muutenkin johtosarjojen kanssa vähemmän väkertämistä.

Niin, ajattelinkin nimenomaan että jos kaasarissa on kyse puolen auton repimisestä palasiksi niin uudehkossa ruiskussa voisi loogisesti ajateltuna olla vähemmän ylimääräistä tekemistä verratessa pelkkään oman moottorin poisnostoon ja takaisinlaittoon.

Oho, minä olin kuvitellut Rattivaihteen karttavan tuota ylimääräistä rikkoutuvaa osaa, eli turboa, kuin sikainfluenssaa.

Olen pikkuhiljaa tullut kahteen lopputulokseen: a) 90-luvun puolen og-satkuissa tekniikka (mukaanlukien turbot) on yleisesti jo melkoisen luotettavalla tasolla, b) mulla ei ole varaa eikä hermoja ostaa niin monimutkaista autoa kuin tonnaria tai femmaa 10-20-vuotiaana (ja kolkit taas eivät vain kiinnosta kaikkine kompromisseineen).

Olen vain huolissani siitä miten pitkään tuo ruiskusatku jaksaa nykyistä viatonta menoa kun mittarissa alkaa olla 340 tuhatta ja 23 vuotta... Periaatteessa tekisi mieli kaivaa jonkin kiven alta mahdollisimman vähän ajettu ja hyvin pidetty vastaava tai ässä mutta sitten taas mieleen muistuu saabistissa vastikään julkaistu lista kaikesta mikä voi mennä satkussa hajalle ja miten suuri osa niistä on tuossa pysynyt kunnossa tai jo korjattu. Oma vika kai se on kun on viehtynyt vanhoihin automalleihin muttei niiden omistamiseen vasta yli 20-vuotiaana.

[JP_Vette]

Motivaatio vain aina katoaa silloin kun olisi aikaa ja usko omaan menestykseen ja taitotasoon autonlaitossa on melko heiveröistä

Tuttu fiilis, joka itselläkin oli läsnä ensimmäiset harrastevuodet. Siitä pääsee sillä ohi, kun dumppaa kaiken pessimistisyyden, ja ottaa pienen hälläväliäasenteen, jossa miettii vaihtoehtona satasien maksamista korjaamolle ja pahimpana skenaariona sitä muutaman satasen ruoskan paalaamista. Venttiilipainimissa ainoa asia, joka pitää "ottaa huomioon" on niiden nokkapukkien tms pulttien värikoodaus (sisä- ja ulkorivis eri pultit, toisessa öljykanavan takia reikä), ja siinäkin onnistuu vaikka sillä, että tekee pahvilaatikkoon reikiä neljään riviin ja laittaa pultit takasia samaan järjestykseen. Mutta siis ei todellakaan rakettitiedettä.

Muutenkin auton ruuvaus on lopulta vain avaa -> irrota -> asenna -> kiinnitä. Avaus ja irrotus yleensä vaikeinta. Joitain asioita pitää opetella kantapään kautta, mutta siinä on sitä onnistumisen fiilistä sitte.

Kytkinremontti on kaikessa yksinkertaisuudessaan:

-Konepelli pois (olikohan kaks 13 mm pulttia siinä hakases)
-Kytkinkopan suojamuovi pois (muutama ruuvi)
-Kytkin pohjaan ja johki väliin se vaijeri, en yhtää muista mihin (selostettu myös Alfameris)
-Kytkinakseli pois (tais mennä pultti päähän ja siihen hakkaa kiintoavaimen kanssa. Mahtuu tulemaan tarpeeks pitkälle myös syyläri paikallaan
-Sitte taiski olla enää paineasetelman irrottelu, tai siinä jotain pulttejaki tarvita kampeamiseen.

Tuo on pääpiirteittäin oikein. Alfameris ja täällä foorumilla on molemmis selostettu operaatio. Tein ton joskus 5-6 vuotta sitten isäni kanssa. Kumpikaan ei ollu _ikinä_ tehnyt kytkinremonttia mihkään vehkeeseen, ja silti homma oli alle tunnissa suoritettu. Kaiken lisäks autolla ajettiin rempan jälkeen melkein 100 tkm, eikä sen kytkimen kanssa ollut ongelmia, joten kai remontti myös onnistu.

Eli otat motivaatiokaljan, roudaat työkalut ulos ja suoritat remontin

mulla ei ole varaa eikä hermoja ostaa niin monimutkaista autoa kuin tonnaria

Femmaan en ota kantaa, mutta aika laatupelejä noi T5-tonnarit on. Isoimmat ongelmat niissäkin on ruosteen kanssa, mutta sama se on hitsata tonnaria tai satkua. Foorumilla pelotellaan turhaan. Neki remontit, mitä omaan ruoskaani oon tehny, olis tullu vastaan myös satkun kanssa. Tosin en silti kädet sojos ottaisi konevammasta femmaa riesakseni, koska olen lukenut niistä liikaa

[Rattivaihde]

Tuttu fiilis, joka itselläkin oli läsnä ensimmäiset harrastevuodet.

Ei hemmetti, nyt särkyi mun illuusio siitä että kaikki muut tällä foorumilla on syntyny momenttiavain toisessa kädessä ja polttoainepumppu toisessa.

Tosin en silti kädet sojos ottaisi konevammasta femmaa riesakseni, koska olen lukenut niistä liikaa

Niin, tässähän se ongelma onkin. En varmaan uskaltaisi nykyään ostaa satkuakaan kaikkien vikakohdelistojen lukemisen jälkeen jos en omakohtaisesti tietäisi että tavallinen tumpelokin pärjää vähintääkin kohtuullisesti sellaisen (tai no, ainakin toisen ) kanssa.

En tierä tuleeko koskaan turboa tuohon autoon mutta se vaikutus tällä keskustelulla ainakin oli että kuskin penkin pohja on nyt korjattu. Viimeistelyyn tarvittava tarvike on kyllä niin lahjakkaasti hukassa että pitää saattaa loppuun kahvitunnilla töissä, mutta aika tukevalta tuntuu nyt ainakin pikaisesti kokeiltuna. Puolitoista vuotta hajalla, kaksi tuntia korjauksessa...

[XJ6]

tuossa kytkin remppa ohjeissa olen aina ihmetellyt ohjetta, konepelti pois...
Se kun ei haittaa remonttia mitenkään pätkän vertaa paikoillaankaan misään vaiheessa, vähän kuin olisi ohje takaluukku pois...
Aivan turhaa purkamista, oli nyt sitten kuin helposti irroitettavissa. Aina kun on riskinsä naarmuilla, ja kolhuilla noiden kans kun touhuaa.

[nalleolut]

paljon mukavampaa kun on syyläri nostettu koneen päälle ja purettu valo + keulapala kokonaan irti. voi puskuria käyttää työkalu tiskinä ja tyhjien olutölkkien varastona.

[mooritz]

Niinhän se menee,eikun tilaa reilusti niin homma ei ainakaan hidastu.
Muutenkin aina löytyy jotakin rapsuteltavaa, siinä ne samalla hoitaa kuntoon.

[mikkoimp]

jep, kyllä tuo nokkapellin irrotus on niin naurettavan helppo satkussa että se tulee todella helposti pois otettua jos yhtään mitään isompaa tekee..
ei sitä tietenkään pakko ole ottaa pois jos ei tahdo, mutta pidettäköön sen poies otto siitä huolimatta täst edeskin niissä ohjeissa...

[Rattivaihde]

Lienee se helpoin osuus tuosta hommasta kumminkin sen pellin irroitus. Tiedä sitten joutuuko noita ohjeita jossain vaiheessa seuraamaan, kytkimessähän ei ole muuta vikaa kuin että alkaa olla irrotuskohta melko korkealla (tosin on ollut viimeiset 25 tuhatta kilometriä) ja sopivasti (= väärin) polkimia käyttämällä saa vähän nypyttämään. Mitään luistattelua, nestevuotoa tms. ei ole esiintynyt. Tiedä sitten milloin on viimeksi rempattu, oletettavasti vähintään kerran kun mittarissa on muistaakseni melko tarkalleen 337500 km tällä hetkellä.

Edit: Ja se öljyvuotoepäilykseen johtanut öljy vesilammikossa taisi ehkä sittenkin johtua naapuriruudun Fiatista, sillä olen kovasti yrittänyt seurailla mahdollisia jälkiä auton alla sekä öljytikkua ja ohjaustehostimen säiliötä mutta ei näy mitään normaalista poikkeavaa (= laatikon pohja ei tule ruostumaan).