oon kysellyt tästä aiemminkin jossain vanhassa topicissa, mutta vielä ei ole oikein selvää vastausta löytynyt..
eli mitäköhän käytännön merkitystä tuolla kärjettömällä sytkällä on 99 Turbossa? ..muuta kuin että voi sanoa että pellin alla on hieno elektroninen sytytysjärjestelmä?
tietenkin sillä pitäis syntyä parempi kipinä, mutta onko sillä mitään todellista merkitystä?
teho?
perstuntuma?
tuntuu vaan nuo kärkipelit luotettavammalta, ja niitä osaan korjata..ja kaiken lisäksi taisi juuri hajota kärjettömän järjestelmän jakaja..
99 LE CombiCoupe Turbo '75
99 LEA '74
99 Petro Turbo '80
Saakohan sitä kärjettömän sytkän herätin anturia enää mistään?? Täytys ostaa koko jakaja...MELKO KALLISTA?? Tai otat sitten toisen jakajan purku saabista. Minulle sanoi ainakin yksi asentaja,että Saabin kärjetön sytkäjärjestelmä,on sellainen.Että se toimii niin,kuin sen pitää(eli ei häiriöitä.yms) tai sitten se ei toimi ollenkaan....ei välimuotoja.
Kyllä mielestäni turbossa voi ihan hyvin korvata sen kärjettömän sytytyksen kärjellisellä versiolla, kunhan vaan huolehtii, että korvaavassa jakajassa on varmasti yhtä monta hammasta siellä alapään hammasrattaassa. Sain jostain sellaista tietoa, että niissä voisi olla eroja.
Mitä itse tuumin kärjettömän ja kärjellisen eroista käytännön käytössä. Mulla on 99:n b-koneessa jakajan akseli väljä ja kärkien kosketuskulma muuttuu kierrosluvun mukaan, toisinsanoen kärkiväli elää kierrosluvun mukaan. Tämähän se kärkivehkeiden helmasynti sitten onkin ja toinen on tuo kärkivälin muuttuminen kärkien ja fiiperi palan kulumisen myötä. Olen kesästä lähtien joutunut säätämään kärkivälin ainakin 10kertaa tuosta 99:stäni ja alkaa mennä hermot! Mulla on tuo 900i kärjettömällä HALL-anturiin perustuvalla sytytyksellä. Sytytyksen kanssa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia, joka johtuisi järjestelmän toimintaperiaatteesta. Puolan olen joutunut vaihtamaan, eikä se ollut järjestelmätyypin ongelma. Tästä syystä meinaan laittaa hall-anturilla pelaavan sytkän 99:iin, kunhan tässä ehdin kiireiltäni. Ihmettelen kyllä syvästi, miksi tuo kärkiväli elää noin paljon tossa 99:ssä, kun ensimmäisessä autossani FIAT 127:ssä ei tarvinnut ropata kärkien kanssa kuin muutamia kertoja koko historian aikana (10vuotta noin oli perheessä).
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin) exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
toinen kärjetön jakaja löytyy hyllystä, mutta isännän mukaan se on joskus 10 vuotta siten temppuillut petrossa..no voihan sitä kokeilla.
jos se ei toimi niin laitan tuohon parhaat kärkivehkeet mitä talosta löytyy, kunnes löydän toimivan kärjettömän jakajan..
se vaan mietityttää että onko tuolla mitään todellista merkitystä, muuta kuin huolto vapaampi toiminta..
edit:
Mulla on 99:n b-koneessa jakajan akseli väljä ja kärkien kosketuskulma muuttuu kierrosluvun mukaan, toisinsanoen kärkiväli elää kierrosluvun mukaan. Tämähän se kärkivehkeiden helmasynti sitten onkin ja toinen on tuo kärkivälin muuttuminen kärkien ja fiiperi palan kulumisen myötä.
kärkiväliä ei tarvitse säätää kuin 20tkm välein jos on laitteet kunnossa, eli kannattaisi vaihtaa timmi jakaja..miten muuten ajattelit sen HALL anturi systeemin toteuttaa?
99 LE CombiCoupe Turbo '75
99 LEA '74
99 Petro Turbo '80
Se kärjetön sytkä antaa käytännössä ja perstuntumallakin paremman ja tasaisen vedon korkeilla kierroksilla. Kärkimallin kipinä heikkenee ylärekisterissä. Vanhat induktiomallin kärjettömät tosiaan toimivat tai ei, välimuotoja en muista. Molemmille on eri puolat, joilla erilaiset vastusarvot.
Kärjetön B-petro otti mukavasti kierroksia aina rajoittimeen asti, myös 4-vaihteella...
Mulla on 99:n b-koneessa jakajan akseli väljä ja kärkien kosketuskulma muuttuu kierrosluvun mukaan, toisinsanoen kärkiväli elää kierrosluvun mukaan. Tämähän se kärkivehkeiden helmasynti sitten onkin ja toinen on tuo kärkivälin muuttuminen kärkien ja fiiperi palan kulumisen myötä.
kärkiväliä ei tarvitse säätää kuin 20tkm välein jos on laitteet kunnossa, eli kannattaisi vaihtaa timmi jakaja..miten muuten ajattelit sen HALL anturi systeemin toteuttaa?
Meinasin, että jos ei hall-jakajan kalut sovi b-koneen jakajan sisään, sahaan ne auki ja hitsaan omanlaisen rungon ja yhdistämällä h- ja b-koneen jakajat sellaiseksi kivaksi sekasikiöksi.
Helppohan sitä on sanoa, että vaihda timmi jakaja. Ostoilmoituksenkin laitoin taannoin, eikä tullut yhtään vastausta. Ainakaan sellaista, mikä olisi tuottanut sellaista tulosta, että olisin saanut edes b-koneen jakajan raadon itselleni. Yksi tarjosi turbon jakajasysteemejä, mutta sekään ei tainnut löytää niitä romuvarastoistaan sitten lopulta. H-koneen jakajia mulla taitaa olla kaks tai kolme kappaletta.
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin) exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Tuo sytkäennakon eläminen oli ongelma vanhoissa ->75 saabeissa. Sen jälkeen hampaiden määrä lisääntyi apuakselilla. Samalla hammastus tiheni myös vesipumpulla. Tosin tiheä hammastus oli herkempi rikkoutumaan esim. vesipumppuremontissa.
PerTronixin Ignitor ja FlameTrhower! Kärkimalliin suoraan eikä mitään turhia hall-anturi- tai induktiosytytyksiä. Täsmällinen sytytys, ei ikinä tarvi vaihtaa kärkiä, ainoat ennakon säädöt teet ku muutat ajoitusta, tasainen veto läpi kierrosalueen ja vaparivehkeissä tarvii käyttää vähemmän imua. Ainoa miinuspuoli on se, että JFU4 jakajan kannesta joutuu ottamaan hieman pois, mutta mikäs siinä jos autojen näpräys kiinnostaa
Boschin liikkeestä sitten jakajan akselin puslat. Helppo vaihtaa ja tulee varmasti tarpeeksi tarkka. Omaan 99:iin vaihdoin nuo puslat ja eipä siitä jakajan akselista ollut kuin vähän väriä lähtenyt.
Pitääpä käydä kokeilemassa, onko tommosia vielä saatavana. Miun 99:n jakajassa ainaskin se akseli taitaa tehdä eniten kiusaa sytkälle. Kärkikulmamittarilla ainaskin näkee, että kosketuskulma muuttuu kierrosluvun vaihtuessa. Löysä jakoketjukin tietysti on yksi pikkulisä heittelyihin...
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin) exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Niin vielä lisänä noista puslista. Ne oli alkuperäisiä korkeampia joten tulivat enemmän "terveelle" akselille.
Ja kyllähän tuo kivasti on tarkka. Viime syttösäädöissä oli kiva kattoa, kun ajoituslampun välkkeessä oli tarkka ja täsmällinen ennakko. Muistan tosiaan itekin nuo kärkiajat ku ajoituslampun välkeessä näkyi jos näkyi oikea ennakko, kun seilasi niin pirusti. Joskus kävi semmoisiakin, että puhtaaksi raaputettu 17eykk kohta ei näkynyt lainkaan ajoituslampun valossa
