Mitä tarkoittaa moottori numerot
Mitä tarkoittaa moottori numerot
Aloin tarkemmin tutkia kahta saab 900i -88 moottoria jossa kanteen lyöty yksi numero ja yksi kirjain. Yhdessä moottorissa 7A ja toisessa 6A. Kummatkin saman vuotisia, pitäisikö noiden numeroiden kertoa jotakin moottorista. Sen isoimman numeroisen korin konepellissä on koko äänieristys ja toisessa sellainen liuska keskellä. Jokunen muu osa on siinä korkeammassa numeroisessa autossa jota en ole toisessa löytänyt. Esim bensa suodattimen alla on jokin hökötys josta menee yksi pieni pissapojan läpimitaltaan menevä letku ja menee imusarjaan. Siitä menee myös kaksi sähköjohtoa.Mikä lie?
-
- "Viggen"
- Viestit: 626
- Liittynyt: Ma Huhti 25, 2005 22:28
- Paikkakunta: Ulvila
Re: Mitä tarkoittaa moottori numerot
6A ja 7A ovat kannen tekijä koodileimoja. Niillä voidaan seurata valmistusprosessia esim. takuutapauksissa.hiphop kirjoitti: Kummatkin saman vuotisia, pitäisikö noiden numeroiden kertoa jotakin moottorista. Sen isoimman numeroisen korin konepellissä on koko äänieristys ja toisessa sellainen liuska keskellä.
Autot ovat vissiin 1988 ja 1988SE malliset? Siitä johtuu erilaisuudet.

Ja se purkki antaa ruokaa kun imutellaan menemään.
Niinhän mikkoimp tuossa jo vastasikin.

Reijo L #1181
Saab 9-5 Wagon ARC 2.0t AT Linear Sentronic MY03. 281tkm BioPower.
Saab 900 i 16v 2.1 5d -93 ABS. kuvat
Scania P82 ic MY84 Kova peli nosturilla ja vl-laitteella.
Saab 9-5 Wagon ARC 2.0t AT Linear Sentronic MY03. 281tkm BioPower.
Saab 900 i 16v 2.1 5d -93 ABS. kuvat
Scania P82 ic MY84 Kova peli nosturilla ja vl-laitteella.
Entäpä sitten kun kannessa on sen yhdestä numerosta ja yhdestä kirjaimesta koostuvan koodin sijaan samalla paikalla kirjaimet UNC?
Silmämääräisesti tarkastellen kanavien muodossa ja palotiloissa on selkeä ero esim 3A merkinnällä olevaan kanteen. Lisäksi muutaman kannen pilkkoneena totesin tuossa yhdessä pilkkomassani "UNC" kannessa seinämäpaksuudet paksummiksi juurikin kriittisissä paikoissa joista tarvitsee työstää... vai lieneekö kyse yksilöerosta?
Silmämääräisesti tarkastellen kanavien muodossa ja palotiloissa on selkeä ero esim 3A merkinnällä olevaan kanteen. Lisäksi muutaman kannen pilkkoneena totesin tuossa yhdessä pilkkomassani "UNC" kannessa seinämäpaksuudet paksummiksi juurikin kriittisissä paikoissa joista tarvitsee työstää... vai lieneekö kyse yksilöerosta?
90i -85(VA), 900S -90(KA), 9000i -87(VA), 9000turbo -86(??), Lada 1300S -80(PR)
Se mutikka on alipaineen värähtelystä reagoiva kytkin joka kytkee ryyppysuutinta päälle koneen ollessa vielä kylmä, mutta koneen jo käydessä. Tuota varustetta on ilmennyt vaihtelevasti eri vuosimalleissa. Jopa 99:ssäkin. Kaikissa malleissahan startilta menee suoraan piuha ryyppysuuttimeen starttauksen aikana rikastusta varten. Tuon lisälaitteen toiminnan muuten olen huomannut omassa 900i:ssä. Heti kylmästartin jälkeen moottori vetää tosi äkäisesti ihan pienelläkin kaasun painamisella. Se käytös on usein aika veikeetä parkkipaikalla, kun 1-vaihteella ajaa ja tarjoaa kankeine talvikenkineen vähän liian rajusti kaasua. Tuntuu ihan uskomattomalta, kuinka kylmä kone on niin "äreänä" heti startin jälkeen.hiphop kirjoitti:Täyskaasu rikastin?? Miten sitten kun ei toisessa autossa ole sitä vempainta ja kulkee silti. Onko siitä mitään hyötyä koko vempaimesta. Onko vähän sama kun siitä EGR laitteesta joka (pitäisi) puhistaa pakokaasut että voi heittää mäkeen koko laite.mikkoimp kirjoitti:olisiko täys kaasu rikastin?

# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01