99 laiska?

[butch]

Tervehdys! Palasin "juurilleni" viime syksynä kun ostin 99 GL 5-Speedin vuosimallia 83. Nyt olisi viisaammilta hieman kysymistä kun Saabi tuntuu luvattoman laiskalle. Kerron kuitenkin omasta saab sairaudestani ensin jotain, jos sattuisi kiinnostamaan:) Ensimmäistä kertaa kun kirjoittelen tänne.

Ensimmäiseni 99 GL vm-77 ostin vähän ennen kuin sain autokortin 18-vuotiaana. Voi sitä ylpeyttä mikä nuorella miehellä oli omasta Saabista. Vajaa 300 siinä oli mittarissa ja helmat kivassa kukassa, mutta muuten siisti ja varsin pirteä moottoriltaan. 2 ovinen se oli ja lisävarusteina jälkiasennettu kattoluukku, mangelsin valkoiset vanteet ja takaspoileri.

Edellisen sitten vaihdoin heräteosoksena 900 GLS-78 Saabiin. Tämä oli ollut vanhan papan autona. Sen muistan kuinka oston jälkeen Saabi kelasi mittariin hiukan yli 160 km/h samalla suoralla molempiin suuntiin ja pari viikkoa testin jälkeen Saab rutistikin jo 175 samassa paikassa ja edelleen molempiin suuntiin, mitään säätö muutoksia en tehnyt välillä. Tästä Saabista jäi mieleeni parhaiten se kuinka 90/91 talvella lumipyryillä sai ohitella jatkuvasti muita autoilijoita. Tuli ajeltua yleensä nopeusrajoitusten mukaan, mutta muut taisivat joutua pahalla kelillä hidastamaan vauhtia enemmän kuin minä Saabillani. Tämän Saabin jouduin sitten myymään pois kun lähdin armeijaan ja jäin ilman autoa.

Nuoruuden Saab muistoista voisi vielä yrittää kertoa siitä upeasta tunteesta kun kävin testaamassa autoliikkeessä Turbo Saabeja:) Olihan se uskomaton fiilis kun pääsi testaamaan ensimmäistä kertaa Turboa. Kyseessä oli 99 Turbo. Vuosimallia en muista, mutta combi-coupe se ei ollut ja väriltään punainen. Voi sitä potkua:) Toisen kerran muistan kokeilleeni 900 Turbo Finlandiaa johon oli vasta tehty koneremontti (ja vaihdettu turbo?). Se tuntui edellistäkin paljon tehokkaammalle ja todellakin hyökkäsi kun kone sai kierroksia. Oli siinä vaikeuksia myyjän edessä kun realiteetteja vaihtoon ei kertakaikkiaan ollut ja mieli olisi tehnyt:) Kolmannen Turbonkin kävin koeajamassa. Se oli YK-sotilaan tuoma ja loistavassa kunnossa päällisinpuolin ja melko uusi, mutta tehot siinä oli hieman kateissa. Oli ne alkuajojen Saabin Turbot kyllä rajuja!

En itseasiassa tiedä miksi Saabismi iski minuun. Kotona ei ollut Saabeja koskaan. Kaverin kotona oli 99 ja myöhemmin 900, että ehkä sieltä jostain se kipinä iski minuunkin. Meillä kotona kun oli silloin joskun 70-80 luvuilla niitä halvempia japseja. Jokatapauksessa Saab on kolahtanut pienestä pitäen ja tuntunut aina paremmalle kuin muut.


900 GLS jälkeen olin pitkään autotta ja välillä ajelin Nissanilla ja taas autotta. Viime syksynä elämäntilanne oli taas sellainen, että auto piti saada ja törmäsin netistä Saab 99 GL 5-Speediin vuosimallia 83. Se tuli sitten ostettua.

Voi sitä riemua koeajolla. Tupliksella ajo on upeaa kun sen tajuaa! Heti kun pääsin ratin taakse niin ostopäätös oli selvä. Saabilla oli ajettu rapiat 170 000 km ja muutenkin hienossa kunnossa. Kilometrit tuntuivat pitävän historian ja kunnon puolesta paikkansa myös muiden kuin minun mielestä. Saabiini oli tehty myös uutena Finikor ruosteenestoja ja pellit ovatkin kuín uutena. Konepelti kyllä on haalistunut kun punainen on väriltään. Sisältä Saabini on myös hienossa kunnossa. Kuskin penkkiin oli turvavyö hangannut pienen kuluman ja siinä kaikki.

Edellisen öljynvaihdon jälkeen sillä tuli ajettua 9000 km ennen vaihtoa ja mittatikkun "lukema" ei tipahtanut edes ihan puoleenväliin. Kone lienee sinällään ihan timmissä kunnossa, vai mitä arveletta? Minä kun en autojen tekniikasta mitään oikeastaan ymmärrä.

Saabini tuntui hieman laiskalle jo ostaessani sen. Sitten syksyllä ilmojen kylmetessä huomasin termostaatin menneen sököksi. Vein autoni merkkikorjaamolle ja teetätin termostaatin vaihdon ja samalla tulppien ja sytytyksen kärkien uusimisen ja samalla tarkistettiin tietysti sytytyksen ennakon säätö. Saabini laiskistui.

Siitä ei tullut koskaan puhuttua korjaamolla, että millä bensalla ajelen. Minä kun olen tankannut 98 bensaa ja siihen aina sekaan sitä venttiilien suojaainetta. Olisko nuo sitten merkkihuollossa automaattisesti säätäneet sen 95-bensalle sopivaksi? Joka tapauksessa 98 bensaa olen tankkaillut säännöllisesti ja auto ei oikein vedä. Jälkikäynti muuten on ongelmana ollut koko ajan ja jonkin verran paheni sen korjaamolla säätöjen jälkeen. Muuten kone alkoi käymään tyhjäkäynnillä todella tasaisesti kun ennen säätöjä kierrokset hieman vaihtelivat.

5 vaihteella ajettaessa kierrokset ovat 80 vauhdissa 2000 ja 100 km/h ajettaessa 2500. Enskasta en osaa sanoa, mutta 5 vaihteella on nykyään tekemistä pienessäkin vastamäessä, että nopeus säilyy samassa. Pienemmilläkään vaihteilla ei oikein tapahdu mitään ennen 3000 kierrosta. Hevosvoimia tuntuu uupuvan nyt ihan liikaa ja se harmittaa ajellessa. Ei oikein olisi varaa viedä mihinkään 60e/h huoltoonkaan pojille ihmeteltäväksi.

Mitä lienee vialla? Syksy keleillä Saabini vei bensaa 8l sadalla kun matka-ajoa oli suurin osa. Nyt mittasin talvella kun melkein kaikki oli kaupunkiajoa niin kulutus oli 15l sadalla. Strömbergin nimi lukee kaasarissa. Onkohan vika kaasarissa vai sytytys puolessa?

[tturku]

Tervetuloa foorumille!

Itse en noista kaasaripeleistä osaa kertoa, mutta kannattaa vaikka katsoa yleistä puolen tapahtumat hakemistoa, ja katsoa pidetäänkö oulunseudulla "potkiaisia" eli kokoontumista missä ja milloin. Sinne vaan juttelemaan muiden kanssa niin varmaan alkaa tulla arvailuja ja vinkkejä. Näin mun saabistin ura lähti kunnolla käyntiin ja viat hävis autosta sekä uusia kavereja sain.

Tai jos ootat vähän niin kyllä niitä arvailuja tännekin alkaa pukkaamaan.

Ps. eikä haittaa vaikka olis vähän ujo. Ei siellä uusia tulokkaita katsota kieroon. senkun menee ja kertoo nimen ja siitä se lähtee. Näin ainakin täällä pääkaupunkiseudulla.

[lucaf]

kiitos butch saab-tarinoista!
mulla vaivasi yhdessä 84 vuoden tupliksessa toista vuotta omituinen laiskuus, vitosvaihteella ohittaminen ei tullut kysymykseenkään. ostin motonetista kaasuttimen seoksensäätötyökalun ja säädin hieman rikkaammalle niin johan alkoi liikkumaan taas oikealla tavalla.

[Jusau]

Liekö sitten millaisessa käytössä ollut aiemmin, noin pieni ajomäärä, liekö olisi kone ainakin karstainen -> mahdollista jälkikäyntiä (toki pitäisi karstan hävitä sopivalla kenkimisellä pikkuhiljaa). Jos kerran pahentunut sytyn säädön jälkeen, onko varmasti ajoitus oikein, onko alipainekello jakajassa ehjä. Sytytyslaitteiden muu kunto? päällepäin hyvännäköiset tulpanjohdot voi olla silkkoa sisältä.

Jotain outoa on, kerran jälkikäynti vielä paheni korjaamokeikan jälkeen ja vielä 98E bensallakin. Yleensä 95E on aiheuttanut vanhemmissa jälkikäyntiä ja poistunut 98:lla, mutta kerran vielä kiukuttelee/pahentunut, niin outoa. Voisi kokeilla piruuttaan säätää syttyä näppituntumalta uudestaan ja kokeilla kulkupuolta muutoksen jälkeen.

Kaasuttimessakin voi toki jotain olla, mutta perusasiat lienevät kunnossa, seos sopivan yläkantissa ja kalvo ehjä ja vaimenninöljyä riittävästi? Noilla kilometreillä ei luulisi vielä kovin sohlo olevan. Oletko koskaan kokeillut nykiä vähän ryyppyä (lämpimällä koneella) vaikka liikennevaloista lähtiessä, jos tuo alle 3000 rpm kuollut alue vähänkin petraantuu voi vikaa olla kaasutin/seospuolella.

Tuossa on varmaan 7. enska, omassa maantiellä vastaavat lukemat mittareissa. Varmaan ollut taloudellinen ratkaisu aikanaan, mutta vähänkin väsähtäneellä tekniikalla/säädöillä aika murhe mäkisellä tiellä.
Maantiellä vie talvirajoituksilla vähän yli 8, kesällä lähemmäs 9 reippaasti ajaessa, kaupungissa talvella 11-15 väliin.

Omassa kulkineessa on vastaavaa puhdittomuutta, ei häiriöksi asti, mutta oudon laiska ollut aina verrattuna muihin kaasari-Saabeihin. Kunhan lomanpätkä koittaa, vaihdan piruuttaan vastaavan Zenithin Solexin paikalle. Jotenkin epäilen että siitä on jo apua.

[Mertmi]

Kaasuttimen kalvon tsekkaus ja perusasiat, kuten alipainevuotojen etsiminen jne voi olla paikallaan. Lisäksi tuo virranjakajan alipainekellon tarkastus. Omakohtaisesti olen huomannut, että vaparikoneissa sytkän voi kuunnella korvakuulolta ja etenkin alakierrosten puhdittomuuteen se auttaa usein, kun säätää sytkää ihan karvanverran aikaisemmalle, kuin tehdassäätö on.

Tuossa mainittiin siitä seiskan ensiöstä. Se vie kyllä kaiken herkkyyden autosta, kun laitetaan pitkät välitykset. En voi suositella seitikkoenskaa sellaisille, jotka haluaa autoonsa hyvää kiihtyvyyttä. Etenkin, jos moottori ei ole 16-tappinen ja jos ei ole ahdinta. Miulla oli tuossa 900i -88:ssa seiskan ensiö. Se pudottaa kyllä polttoaineenkulutusta ja lisää mukavuutta maantienopeuksissa. Pirteyttä se hävittää autosta ihan selkeästi.

[jariha]

Tuossa mainittiin siitä seiskan ensiöstä. Se vie kyllä kaiken herkkyyden autosta, kun laitetaan pitkät välitykset. En voi suositella seitikkoenskaa sellaisille, jotka haluaa autoonsa hyvää kiihtyvyyttä.

Mun tuplis on kyllä pirteä, ei sitä voi laiskaksi sanoa. Kun vain muistaa, että 5-vaihde on ylivaihde eikä odota siltä liikoja. Ohi tuolla pääsee ongelmitta rekoistakin ja yhdet ylinoeussakohtkin on jo saatu

butch:n autossa on kyllä jotain vikaa. Jos seos on laihalla, niin ainakin vanhempi tuplis pukkas yskähtelemään. Epäilen siis sytkän säätöä, jonka itsekin olen tehnyt korvakuulolta. Myös katkojan kärkivälin tarkistus lienee paikallaan. 98:lla ei jälkikäyntiä minulle esiinny, mutta 95:lla kylläkin.

[rr]

Omasta kokemuksesta voisi kertoa 99 GLs -80:n ja 99 GL -83:n eroista; -80 oli vanhalla kunnon B-moottorilla, jossa tuplakaasarit antoivat sen +8hv lisää tehoa, nelivaihteinen laatikko #5 tai 6-enskalla. Auto kulki todella mukavasti, kakkosella lähes 80 km/h, kolmosella 130km/h ja nelosella sai helposti 180 tauluun. Kulutus ei ollut yli kympin juuri koskaan.

Ensimmäinen -83 tuotti hurjan pettymksen. Harvalla #7 enskalla varustettu 5-lovinen, yksikaasariruokinta ja kuristinseetit imukanavissa Autoa ei millään ilveellä tahtonut saada kulkemaan yli 160:n ja kulutuslukemat olivat kutakuinkin samat kuin -80 tuplakaasarissa.

Ekana kannattaisi tarkistaa se sytkäennakko (laita 20 eykk astetta) ja yleensäkin virtapuoli. Tulpanjohtojen mittaus yleismittarilla saattaa tuottaa yllätyksen Omasta nykyisestä -88 turbosta hävisi nykimiset, kun mykät tulpanjohdot lähti kierräykseen

Seuraavaksi kaasarin kalvo, seos (CO) ainakin 3%:iin, muuten se ei kulje mihinkään. Myös ilmanputsari voi olla tukossa. Jos vieläkään ei ala liikkua, jakopään ennakko kannattaa tarkistaa.

Tietysti kuutosen enska laatikkoon ja kannen vaihto paremmin virtaavaan ja samalla lyijytöntä kelpuuttavaan. Ruiskun asennus tuo jo kummasti taas potkua ja 8V turbon asennus on täysin mahdollista ja helposti katsastettavissa.

http://www.kotinet.com/rami.rahkola/99proj/