kaasarisatkun latausongelma ratkaistu
-
- "Saabisti"
- Viestit: 3983
- Liittynyt: Pe Syys 24, 2004 10:30
- Paikkakunta: Jämsä
- Viesti:
kaasarisatkun latausongelma ratkaistu
Mikä on tavallisen kaasarisatkun sytyn ennakko tyhjäkäynnillä? (-88).
Korjaamokirjan mukaan se on 18 astetta 2000 rpm. Nyt on strobolla katsottuna tyhjäkäynnillä 15 astetta alipaine irti. Onko myöhäisellään? Seokset säädettiin, mutta meni ilmeisesti laihalle, oli jotenkin arpomisen tuntuista hommaa muutenkin. Kun CO oli ns. perussäädöillä ( tosin kovasti rikkaalla CO luokkaa 5 ja risat ) kone toimi nykimättä, nyt tuntuu tasakaasulla nykimistä. CO pistettiin luokkaan 1,5 - 2.
Bensapinta jäi mittaamatta uuden venttiilin kanssa kasausvaiheessa. Olisiko syytä purkaa homma vielä uudelleen ja mitata sekin?
Lienee ns. persdyno unohtanut kaasarisatkun "räjähtävän voiman", kun on tullut vuosia ajetuksi muunlaisilla ajopeleillä. Traktorin ohittaminen vastatuuleen lienee extreme -laji.
Kyllähän se laukkaa, kun saa vauhtiin, mutta ottaa se aikaa.....
Alaspäin vaihtaminen ei juuri muuta "tajunnan räjäyttävää" kiihtyvyyttä....vai olenko jo tottunut liikaa turbojen lihaksiin....jopa Volvon turbo dieselin vääntöön cabben katittomasta täyspaineesta puhumattakaan .
terv. nimim. Pukkaanko oven auki ja potkin jalalla lisää vauhtia
Korjaamokirjan mukaan se on 18 astetta 2000 rpm. Nyt on strobolla katsottuna tyhjäkäynnillä 15 astetta alipaine irti. Onko myöhäisellään? Seokset säädettiin, mutta meni ilmeisesti laihalle, oli jotenkin arpomisen tuntuista hommaa muutenkin. Kun CO oli ns. perussäädöillä ( tosin kovasti rikkaalla CO luokkaa 5 ja risat ) kone toimi nykimättä, nyt tuntuu tasakaasulla nykimistä. CO pistettiin luokkaan 1,5 - 2.
Bensapinta jäi mittaamatta uuden venttiilin kanssa kasausvaiheessa. Olisiko syytä purkaa homma vielä uudelleen ja mitata sekin?
Lienee ns. persdyno unohtanut kaasarisatkun "räjähtävän voiman", kun on tullut vuosia ajetuksi muunlaisilla ajopeleillä. Traktorin ohittaminen vastatuuleen lienee extreme -laji.
Kyllähän se laukkaa, kun saa vauhtiin, mutta ottaa se aikaa.....
Alaspäin vaihtaminen ei juuri muuta "tajunnan räjäyttävää" kiihtyvyyttä....vai olenko jo tottunut liikaa turbojen lihaksiin....jopa Volvon turbo dieselin vääntöön cabben katittomasta täyspaineesta puhumattakaan .
terv. nimim. Pukkaanko oven auki ja potkin jalalla lisää vauhtia
Viimeksi muokannut Vesa Pohjalainen, Su Kesä 07, 2009 15:51. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
# 419 Vesa Pohjalainen
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
Snadisti taitaa olla laihalla. CO-aroksi 2.5-3 olen kuullut paikalliselta pajalta kaasutin-Saabille sopivaksi arvoksim, mielellään lähemmäksi kolmea. Tällöin ei pitäisi nykiä pintakaasulla ==> ei tarvitse vedättää ==> pienempi kulutus.
Sytytysennakoksi kuulin luottoasentajalta 19°eykk mutta sen soveltuvuutta satkuun (se kai tässä oli kyseessä) kannattaa kuitenkin kokeilla ensin. 99:ssä se tosin mitataan tyhjäkäynnillä ja siihenhän oikea arvo on 17°eykk eikä 18°eykk kuten satkussa. Moottorit niissä ovat aika samanlaisia joten eipä siinä varmaan suurta haittaa ole jos kokeilee. Itse ainakin olen 99:ssä 19° ennakosta tykännyt, kun moottori ottaa kierroksia paljon paremmin normaalilla käyttöalueella ja miinuksena on snadi alaväännön puuttuminen (joita taas erilaiset sytkäosat ja ruiskun nokka yrittäää kompensoida).
Bensapinta kaasuttimen uimurikammiossa kannattaa olla kohdillaan. Itse muistelisin 99:ssä matalan bensapinnan aiheuttaneen pientä "uupumista" tilanteissa joissa soppaa olisi kiva saada, esim. jäärata tai kiihdytyskaistalla nopeutta sovittaessa. Ja neulaventtiilihän pitää huolen, että uimurikammio ei pääse tulvimaan. Ja uudemmissa 99-, 90- ja 900-malleissa bensalinjan paluukierto vähentää bensapumpun rasitusta.
p.s. Vanhan Saabin taika on mahtavana persdynonnollaajana, ja tietenkin parhaimpana harrasteautona
Sytytysennakoksi kuulin luottoasentajalta 19°eykk mutta sen soveltuvuutta satkuun (se kai tässä oli kyseessä) kannattaa kuitenkin kokeilla ensin. 99:ssä se tosin mitataan tyhjäkäynnillä ja siihenhän oikea arvo on 17°eykk eikä 18°eykk kuten satkussa. Moottorit niissä ovat aika samanlaisia joten eipä siinä varmaan suurta haittaa ole jos kokeilee. Itse ainakin olen 99:ssä 19° ennakosta tykännyt, kun moottori ottaa kierroksia paljon paremmin normaalilla käyttöalueella ja miinuksena on snadi alaväännön puuttuminen (joita taas erilaiset sytkäosat ja ruiskun nokka yrittäää kompensoida).
Bensapinta kaasuttimen uimurikammiossa kannattaa olla kohdillaan. Itse muistelisin 99:ssä matalan bensapinnan aiheuttaneen pientä "uupumista" tilanteissa joissa soppaa olisi kiva saada, esim. jäärata tai kiihdytyskaistalla nopeutta sovittaessa. Ja neulaventtiilihän pitää huolen, että uimurikammio ei pääse tulvimaan. Ja uudemmissa 99-, 90- ja 900-malleissa bensalinjan paluukierto vähentää bensapumpun rasitusta.
p.s. Vanhan Saabin taika on mahtavana persdynonnollaajana, ja tietenkin parhaimpana harrasteautona
-dimebak-
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001
-
- "Saabisti"
- Viestit: 3983
- Liittynyt: Pe Syys 24, 2004 10:30
- Paikkakunta: Jämsä
- Viesti:
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
Passasin seosta näppituntumalla pikkuisen rikkaammalle. Nykiminen loppui kyllä, mutta eihän tuolla viitosella tai edes nelosellakaan suurempaa voiman purkausta ole havaittavissa. Tarkistamme sen bensapinnan vielä kertaalleen. Uimurinventtiili on uusi, mutta en siis tarkistanut pintaa mittaamalla. Syttyä voisi koettaa hieman aikaistaa. Termostaatti näyttää myös kaipaavan vaihdon, eli ei ne lämmötkään kohdallaan ole. Säädettäessä kyllä flekti hurahti.
Toisaalta rauhallisella autolla oppii ennakoimaan ja ajelemaan jouheasti....eikä tartte kylällä revitellä.... Ajolleen tuo on kyllä ihan OK, vettä tosin tulee vieläkin takakonttiin, muttei enää niin paljoa. Tutkitaan sekin.
Toisaalta rauhallisella autolla oppii ennakoimaan ja ajelemaan jouheasti....eikä tartte kylällä revitellä.... Ajolleen tuo on kyllä ihan OK, vettä tosin tulee vieläkin takakonttiin, muttei enää niin paljoa. Tutkitaan sekin.
# 419 Vesa Pohjalainen
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
Onhan se hieman "laiskahko" tuo kaksi litrainen kaasutin moottori. Varsinkin, jos sitä ennen on ajanut jollain hieman enemmän vääntöä ja tehoa omaavalla. Vrt. mun ex-käyttis 900T16 ==> nykyiseen Vectra 2.2aut. Vieläkään en ole sitä luvattua 147hp Opelista tuntenut, kun sen verran tasaisesti vetää.
Tuo 99:n B-moottori lienee olevan hieman kierrosherkempi mylly kuin H-moottori. Sillä kyllä huomaa nelosvaihteella, kun painaa kaasua. Eihän se kuitenkaan mikään raketti ole mutta kyllähän tuo omana aikanaan on melkoinen ollut.
Tuo 99:n B-moottori lienee olevan hieman kierrosherkempi mylly kuin H-moottori. Sillä kyllä huomaa nelosvaihteella, kun painaa kaasua. Eihän se kuitenkaan mikään raketti ole mutta kyllähän tuo omana aikanaan on melkoinen ollut.
-dimebak-
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
Jep, ei potki itelläkään samaan malliin kuin 8i tai S...mutta perille on vienyt ja vielä tuli leimakin tänään .
Saab 900 i8 - 88, Saab 99 L - 73
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
Mulla taasen oli yksi kaasari satku aikanaan joka oli yllättävän pirteä.
Tosin ennakkoa oli reilusti (tais kilistääkin jos erehtyi ottamaan 95 E:tä,)seokset 3 pintaan ja enskanakin oli 5.
Aivan toisentyylinen kuin toinen kaasarisatkuni jossa oli säädöt pielessä ja 7 enska.
Siinä se oli laiska peli.
Tuossa mun-79 satkussa jossa nyt on turbokone oli alunperin B-moottori tuplakaasareilla.Vaihteistona 4 vaihteinen 4 enskalla.Nykyäänkin on sama vaihteisto (kokilli) mutta enska on tietysti voiman lisääntyessä vaihtunut 6:seen.
Siinä autossa oli kyllä vääntö kohdallaan,siis sillä tuplakaasari B-koneella,hyvin tuli esim.tekniikan luovuttaja satku 250 km kotio eikä jäänyt mäissäkään muiden jalkoihin.
Ihan kunnioittettava suoritus kun oli kuitenkin jarrullinen traileri+vetoautoa raskaampi auto vielä sen päällä.
Tässä vielä kuva ko.tilanteesta,sorry kuvan laatu,on tavan valokuvasta skannattu.
http://img268.imageshack.us/my.php?image=sek058.jpg
Tosin ennakkoa oli reilusti (tais kilistääkin jos erehtyi ottamaan 95 E:tä,)seokset 3 pintaan ja enskanakin oli 5.
Aivan toisentyylinen kuin toinen kaasarisatkuni jossa oli säädöt pielessä ja 7 enska.
Siinä se oli laiska peli.
Tuossa mun-79 satkussa jossa nyt on turbokone oli alunperin B-moottori tuplakaasareilla.Vaihteistona 4 vaihteinen 4 enskalla.Nykyäänkin on sama vaihteisto (kokilli) mutta enska on tietysti voiman lisääntyessä vaihtunut 6:seen.
Siinä autossa oli kyllä vääntö kohdallaan,siis sillä tuplakaasari B-koneella,hyvin tuli esim.tekniikan luovuttaja satku 250 km kotio eikä jäänyt mäissäkään muiden jalkoihin.
Ihan kunnioittettava suoritus kun oli kuitenkin jarrullinen traileri+vetoautoa raskaampi auto vielä sen päällä.
Tässä vielä kuva ko.tilanteesta,sorry kuvan laatu,on tavan valokuvasta skannattu.
http://img268.imageshack.us/my.php?image=sek058.jpg
Viimeksi muokannut tomaatti, To Kesä 04, 2009 20:22. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
- "Saabisti"
- Viestit: 3983
- Liittynyt: Pe Syys 24, 2004 10:30
- Paikkakunta: Jämsä
- Viesti:
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
Nopan kone oli selvästi pirteämi, johtunee eri kaasuttimesta. -76 mallin 99 sen sijaan oli paljon vetreämpi, tosin siinä ei tuollaisia aavikkovälityksiäkään ole.
Tsekkaillaan huomenissa sitä sytyn ajoitusta.
Tsekkaillaan huomenissa sitä sytyn ajoitusta.
# 419 Vesa Pohjalainen
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
Mikä ensiövälitys teillä on siinä laatikossa?
Laatikko ilmeisesti 5 vaihteinen?
Kumpi perä,tiheämpi vai pidempi?
Laatikko ilmeisesti 5 vaihteinen?
Kumpi perä,tiheämpi vai pidempi?
-
- "Saabisti"
- Viestit: 3983
- Liittynyt: Pe Syys 24, 2004 10:30
- Paikkakunta: Jämsä
- Viesti:
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
Ei harmainta aavistusta. Auto on takuuvarmasti alkuperäinen, kun isäukko osti sen uutena. Auto on siis -88 viisvaihteinen kaasarisatku. Mikä sellaisissa oli, en tiedä. Noissa maantienopeuksissa se kiertää noin 2500 rpm eli sellaisessa 80-90 nopeuksissa.tomaatti kirjoitti:Mikä ensiövälitys teillä on siinä laatikossa?
Laatikko ilmeisesti 5 vaihteinen?
Kumpi perä,tiheämpi vai pidempi?
# 419 Vesa Pohjalainen
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
Enskan ja muut tiedot näkee siitä numerosarjasta joka löytyy siitä ensiökopan päältä.
Alkaa yleensä G+jotain.
Edellyttäen tietysti ettei laatikolle ole jotain tehty,ja tässä tapauksessa tuskin.
3 numero kertoo ensiö välityksen.
Ja tuon ikäisessä perän pitäisi olla 3.67 eli se harvempi.
Edit:Korjaamokäsikirja kertoo ensiön olevan 5 mutta tosiaan siitä kopan numerosarjasta tuo selvinnee.
Monesti noissa suomi malleissa oli 7.
Alkaa yleensä G+jotain.
Edellyttäen tietysti ettei laatikolle ole jotain tehty,ja tässä tapauksessa tuskin.
3 numero kertoo ensiö välityksen.
Ja tuon ikäisessä perän pitäisi olla 3.67 eli se harvempi.
Edit:Korjaamokäsikirja kertoo ensiön olevan 5 mutta tosiaan siitä kopan numerosarjasta tuo selvinnee.
Monesti noissa suomi malleissa oli 7.
-
- "Saabisti"
- Viestit: 3983
- Liittynyt: Pe Syys 24, 2004 10:30
- Paikkakunta: Jämsä
- Viesti:
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
Kovasti pistää hanttiin ajopeli. Termaria ei liene koskaan vaihdettu. No nyt vaihdetaan ja mietitään, miten otretaan katkennut pultti irti. Toinen lähti hyvin ja toinenkin, mutta vain puolet. Onneksi jäi sen verran tappia, että siihen saanee hitsatuksi mutterin. Varmaan lämpö irroittelee loppua ruuviakin, kun pikkuisen laajenee kuumuudessa. Alumiini ja teräs tykkää niin vietävästi toisistaan, etteivät millään raaskisi erota
# 419 Vesa Pohjalainen
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
99:ssä vaihdatin viimeksi termarin liikkeessä niin joutuivat kaasupillillä ensin lämmittämään, kun pultti hieman tarttunut.Vesa Pohjalainen kirjoitti:Alumiini ja teräs tykkää niin vietävästi toisistaan, etteivät millään raaskisi erota
-dimebak-
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001
- eegas
- "Hölösuu"
- Viestit: 1096
- Liittynyt: Pe Heinä 21, 2006 13:10
- Paikkakunta: Kauhava / Lapua / Liperi
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
Vesa Pohjalainen kirjoitti:
"Uimurinventtiili on uusi, mutta en siis tarkistanut pintaa mittaamalla."
Onko uimuriventtiili tarvikkeena ostettu? Itse olen noita saanut liika pienillä reijillä varustettuna. Alkuperäisen kun vaihtaa, riittä bensaa paremmin.
"Uimurinventtiili on uusi, mutta en siis tarkistanut pintaa mittaamalla."
Onko uimuriventtiili tarvikkeena ostettu? Itse olen noita saanut liika pienillä reijillä varustettuna. Alkuperäisen kun vaihtaa, riittä bensaa paremmin.
SAABeilla ajoa vuodesta -72 alkaen
rapakaari(at)gmail piste com, 0viisi04917511
Saab 9-5 2.3TA Aero sedan -07, Saab 9000i CS 2.0 man -98
MR-Saab 96L -77, Laikka-avo 99 -76, Dacia Logan Van 1.5 dCi -12
Jäsen #6056
rapakaari(at)gmail piste com, 0viisi04917511
Saab 9-5 2.3TA Aero sedan -07, Saab 9000i CS 2.0 man -98
MR-Saab 96L -77, Laikka-avo 99 -76, Dacia Logan Van 1.5 dCi -12
Jäsen #6056
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
sytytysennakoksi 20 astetta 2000 kierroksella alipaineletku irti on oikea arvo ja oletko tarkistanut että alipainekalvo virranjakajassa on ehjä ja jos kaasari on pierburg niin venttiilin oikea koko on 2,5.....tarvikkeena ei taida löytyä vieläkään...
-
- "Saabisti"
- Viestit: 3983
- Liittynyt: Pe Syys 24, 2004 10:30
- Paikkakunta: Jämsä
- Viesti:
Re: kaasarisatkun ennakkoa ja muutakin?
No joo, käynti alkaa nyt olla hyvä, mutta tapeltiin sen jumittuneen termarin pultin kanssa ja pistettiin jokunen kerta hitsillä mutteri siihen tynkään kiinni huonolla menestyksellä. Poraamaan jouduttiin sitten loppujen lopuksi. Niin vaikka akun molemmat navat oli irti, niin olisiko laturi tai startti voinut kuitenkin ottaa itseensä?
Ihan vaan sillä, että se mouhokonkka, joka näyttää normisti jotain 12-14V näytti nyt 9, jotain, eikä se siitä muuttunut, vaikka auto oli käynnissä. Tosin tämäkin akku on ollut toisen pojan autossa ties kuinka pitkään käyttämättä. Omallaan auto ei temmellyksen jälkeen lähtenyt mihinkään. Tietty syynä voi olla sekin, että navat eivät olekaan putipuhtaan akun vaihdon jälkeen, eli ohut kontaktipinta.
Mitäs raati veikkaa. Eli ilmiönä ajoittainen heikko startti, joskus taas lähtee ihan OK
Akku oli siis irti molemmista kaapeleista ja voimavirta migillä yritettiin pistää mutteri kiinni. Toki saatiinkin, mutta ei sekään kestänyt, vaan aina katkesi
Onneksi on pihassa varaosa-auto
Niin ja edelliselle vastaajalle: Ennakko on nyt 18 astetta alipaineletku jakajasta irti ja tyhjäkäynnillä. Letkun pää tukittuna, kuten kirjoissa seisoo.
Alipainesäädin on ehjä.
Tuo sähköhommeli nyt enemmänkin mietityttää.
Ihan vaan sillä, että se mouhokonkka, joka näyttää normisti jotain 12-14V näytti nyt 9, jotain, eikä se siitä muuttunut, vaikka auto oli käynnissä. Tosin tämäkin akku on ollut toisen pojan autossa ties kuinka pitkään käyttämättä. Omallaan auto ei temmellyksen jälkeen lähtenyt mihinkään. Tietty syynä voi olla sekin, että navat eivät olekaan putipuhtaan akun vaihdon jälkeen, eli ohut kontaktipinta.
Mitäs raati veikkaa. Eli ilmiönä ajoittainen heikko startti, joskus taas lähtee ihan OK
Akku oli siis irti molemmista kaapeleista ja voimavirta migillä yritettiin pistää mutteri kiinni. Toki saatiinkin, mutta ei sekään kestänyt, vaan aina katkesi
Onneksi on pihassa varaosa-auto
Niin ja edelliselle vastaajalle: Ennakko on nyt 18 astetta alipaineletku jakajasta irti ja tyhjäkäynnillä. Letkun pää tukittuna, kuten kirjoissa seisoo.
Alipainesäädin on ehjä.
Tuo sähköhommeli nyt enemmänkin mietityttää.
# 419 Vesa Pohjalainen