DI-särkymistilanteet
Mainitsemani liitoksen pilaava ilmiö on käytössä myös kaikkien tuntemana moottorin lämpömittarina. Moottorin kyljessä (yleensä jäähdytyksen termostaatin vieressä) olevan liitoksen synnyttämä jännite johdetaan lämpömittarina toimivaan galvanometriin. Mittari näyttää jännitettä ja virta kulkee vaikka muutoin koko laitos olisi virraton. Näyttö kertoo jännitteen mittarin yli eli johtimien ollessa kunnossa moottorin anturissa syntyneen jännitteen ja siten absoluuttisen lämpötilan. DI-kasetin maadoituksessa taas virtaa kulkeen niin paljon kun liitos synnyttää, koska maajohtimien vastus on olematon. - 10*SAAB
-
- Matalapaineturbo
- Viestit: 178
- Liittynyt: Ke Syys 15, 2004 11:12
- Paikkakunta: Vantaa
Voisiko?
Voisiko tuollainen maadoituksen oksidoituminen aiheuttaa satunnaisen käynnistymättömyyden, jota olen hakenut kissojen ja koirien (merkkihuollon) kanssa viime vuodet. Mitkä kaikki maadoitusliitokset olisi tarkastettava ja puhdistettava että niiden vaikutuksen voisi sulkea pois.
Eli silloin tällöin ei vaan suostu käynnistymään ja vika katoaa aina ennen kui ehtii aiheuttajaa tarpeeksi tutkia.
Eli silloin tällöin ei vaan suostu käynnistymään ja vika katoaa aina ennen kui ehtii aiheuttajaa tarpeeksi tutkia.
Kävi tässä yksi 9000 CS lähipiiristäni. Uusi DI-kasetti uuden kaapelin kera oli kestänyt 40 tkm, käyttöön otettu varakasetti sitten 500 km päälle. Kaapelin maadoitusliitos oli tehty "helpommalla tavalla" akun miinusnapaan eli tehottomaan paikkaan. Ehkä tässä syy kaseittien lyhytikäisyyteen. Liitos oli hyväkuntoinen, koska ei ole ollut kuumassa.
Jos hapettuminen, eli siis ajan, kosteuden ym. ajama "patinoituminen" ja sähkövirran synnyttämä oksidoituminen ovat voimakkaita - eritoten kosteuden käsnäollessa, myös itse maajohdin saattaa ajoittain pätkiä. Kun en ole tätä teosta tavannaut, en voi yleisyydestä sanoa mitään. Jos tämä maajohdun on poikki ja lisäksi startin maadoitus huono, voi ainakin peritaatteessa sytytyskasetin käynnistyksen aikana saama jännite alentua niin paljon, ettei kasetti toimi ja käynnistys jää yritykseksi.
DIkasettiin liittyvän (epäillyn) ongelman poistamiseksi riittää joko juottaa maajohtimet metallisesti kiinni nykyiseen liittimeen tai vaihtaa tilalle kuparinen, johon kuparijohdin voidaan ongelmattomasti piittää puristamalla. Tosin voidaan juottaakin.
Muuten: 9000:n pätkivissä ovivalokytkimissä peltiruuvilla kytkimen alumiiniseen reikäprikkaan tehty kontakti juonittelee samasta syystä: pultin kannan ja alumiinisen kauluksen väliin kasvaa ruostetta sinä vähänä aikana kun virta kulkee ovien ollessa auki. Muu osa ruuvia oli kirkaassa kullanvärisessä pinnoitteessa.
Jos joku kaivaa kaapelinsa auki, olisi mukava saada tietää mitattuja vastusarvoja toisaalta kaapelin päästä päähän ja toisaalta erikseen kaapelin päistä maadoitusliittimeen. Nämä arvot kertoisivat paljon, samoin tietenkin liittimessä olevan kuparijohtimen ulkonäkö eli näyttääkö enemmän jäkäläsieneltä kuin sähköjohtimelta.
t. 10*SAAB
Jos hapettuminen, eli siis ajan, kosteuden ym. ajama "patinoituminen" ja sähkövirran synnyttämä oksidoituminen ovat voimakkaita - eritoten kosteuden käsnäollessa, myös itse maajohdin saattaa ajoittain pätkiä. Kun en ole tätä teosta tavannaut, en voi yleisyydestä sanoa mitään. Jos tämä maajohdun on poikki ja lisäksi startin maadoitus huono, voi ainakin peritaatteessa sytytyskasetin käynnistyksen aikana saama jännite alentua niin paljon, ettei kasetti toimi ja käynnistys jää yritykseksi.
DIkasettiin liittyvän (epäillyn) ongelman poistamiseksi riittää joko juottaa maajohtimet metallisesti kiinni nykyiseen liittimeen tai vaihtaa tilalle kuparinen, johon kuparijohdin voidaan ongelmattomasti piittää puristamalla. Tosin voidaan juottaakin.
Muuten: 9000:n pätkivissä ovivalokytkimissä peltiruuvilla kytkimen alumiiniseen reikäprikkaan tehty kontakti juonittelee samasta syystä: pultin kannan ja alumiinisen kauluksen väliin kasvaa ruostetta sinä vähänä aikana kun virta kulkee ovien ollessa auki. Muu osa ruuvia oli kirkaassa kullanvärisessä pinnoitteessa.
Jos joku kaivaa kaapelinsa auki, olisi mukava saada tietää mitattuja vastusarvoja toisaalta kaapelin päästä päähän ja toisaalta erikseen kaapelin päistä maadoitusliittimeen. Nämä arvot kertoisivat paljon, samoin tietenkin liittimessä olevan kuparijohtimen ulkonäkö eli näyttääkö enemmän jäkäläsieneltä kuin sähköjohtimelta.
t. 10*SAAB
Tonnaristani on nyt mennyt kaksi DI-kasettia. Ensimmäinen 150 000km kohdalla ja toinen 300 000. Eli nyt voi taas ajaa huoletta 150 000km.
Kasetti oli pitänyt joitakin oireita ennen lopullista kypsymistään. Joskus auto vain ei lähtenyt starttaamaan. Lähti kyllä sitten aina toisella yrittämällä.
Sitten eräällä kerralla auto kävi noin minuutin, jonka jälkeen sammui. Parin yrityksen jälkeen sain käynnistettyä ja ajoin taas n. minuutin, jonka jälkeen sammui, eikä lähtenyt enää käyntiin. Avasin pellin, ja sieltän nousi savua DI-kasetista ja ilmassa tuoksui elektroniikan aromi. Ei sitten muuta kuin auto hinaten kotiin ja PCS:sältä tilaamaan uusi kasetti (Treen Metro-Autoon kun en oikein luota) ja taas kovaa ajoa.
Tulpat olin kyllä vaihtanut muistaakseni noin 5000km sitten ja ihan oikeisiin, vaikka Motonetissä yrittivätkin vääriä tarjota Ilmeisesti autossani DI-kasetti kestää sen 150 000km.
Kasetti oli pitänyt joitakin oireita ennen lopullista kypsymistään. Joskus auto vain ei lähtenyt starttaamaan. Lähti kyllä sitten aina toisella yrittämällä.
Sitten eräällä kerralla auto kävi noin minuutin, jonka jälkeen sammui. Parin yrityksen jälkeen sain käynnistettyä ja ajoin taas n. minuutin, jonka jälkeen sammui, eikä lähtenyt enää käyntiin. Avasin pellin, ja sieltän nousi savua DI-kasetista ja ilmassa tuoksui elektroniikan aromi. Ei sitten muuta kuin auto hinaten kotiin ja PCS:sältä tilaamaan uusi kasetti (Treen Metro-Autoon kun en oikein luota) ja taas kovaa ajoa.
Tulpat olin kyllä vaihtanut muistaakseni noin 5000km sitten ja ihan oikeisiin, vaikka Motonetissä yrittivätkin vääriä tarjota Ilmeisesti autossani DI-kasetti kestää sen 150 000km.
Volvo XC70 D5 -04
Mitsubishi Outlander PHEV -14
Ex-Saabit: 4x 900, 6x 9000, 2x 9-5
#2470
Mitsubishi Outlander PHEV -14
Ex-Saabit: 4x 900, 6x 9000, 2x 9-5
#2470
150000 km keskinopeudeln ollessa 50 km/h merkitsisi 3000 käyttötuntia. 50-luvulla putkiradio ja sille 12V akusta 220 V vaihtojännnitettä tekevä suriseva relehakkuril kestivät Perkins-dieselöidyn Volgan tärryytystä enemmän.
Kiitoksia kuvauksista. Kasetit näyttävät hajoavat sammuttamisen jälkeen (epätodennäköistä että noin vain itsestään hajoaisi) tai seuraavaan käynnistysyritykseen eli lähes aika käynnistyksen aiheuttamaan jännitepiikkiin, tai siitä nopeasti seuraaviin tapahtumiin.
Lisää hajoamiskuvauksia toivotaan. - 10*SAAB
Kiitoksia kuvauksista. Kasetit näyttävät hajoavat sammuttamisen jälkeen (epätodennäköistä että noin vain itsestään hajoaisi) tai seuraavaan käynnistysyritykseen eli lähes aika käynnistyksen aiheuttamaan jännitepiikkiin, tai siitä nopeasti seuraaviin tapahtumiin.
Lisää hajoamiskuvauksia toivotaan. - 10*SAAB
Viime talvena hajosi omastani DI-kasetti.
Kasetti oli alkuperäinen vuodelta -96.
Pakkasta oli -10 astetta ja auto oli ollut roikassa.
Käynnistyi aivan normaalisti, akun jännite oli normaali.
Ajoin noin viiden kilometrin matkan huoltoasemalle - ei mitään oireita, auto toimi kuin unelma.
Huoltoasemalla tankattuani ei aero enää käynnistynytkään, vaan jäi mittarille.
Siitä auto hinurilla lähimpään merkkihuoltoon ja siellä syylliseksi paljastui DI-kasetti.
Kasetti ei ollut antanut mitään oireita etukäteen, sanoi vain kerralla sopimuksensa irti...
Kasetti oli alkuperäinen vuodelta -96.
Pakkasta oli -10 astetta ja auto oli ollut roikassa.
Käynnistyi aivan normaalisti, akun jännite oli normaali.
Ajoin noin viiden kilometrin matkan huoltoasemalle - ei mitään oireita, auto toimi kuin unelma.
Huoltoasemalla tankattuani ei aero enää käynnistynytkään, vaan jäi mittarille.
Siitä auto hinurilla lähimpään merkkihuoltoon ja siellä syylliseksi paljastui DI-kasetti.
Kasetti ei ollut antanut mitään oireita etukäteen, sanoi vain kerralla sopimuksensa irti...
Saab 99 cc t8 IC APC -78, Saab 9-3t SE -01 (vaimon), V60 D3 -11
EXät: 99 T16 ic Airflow -83, 99 -82, 9-5 Wagon 2,3t -00, 9000 AERO -97, 9000 CS 2,0i -92, 99 -84
EXät: 99 T16 ic Airflow -83, 99 -82, 9-5 Wagon 2,3t -00, 9000 AERO -97, 9000 CS 2,0i -92, 99 -84
-
- "Aero"
- Viestit: 466
- Liittynyt: Ma Loka 31, 2005 10:38
Minulla hajosi kuukausi toista sitten 9-3:n DI-kasetti. Ajoa n. 84 tkm. Moottori b204-sarjaa, joten siinä on punainen sytkä. Hajosi ilmeisesti kertalaakista. Yhtenä aamuna ei vain enää startannut, vaikka edellisenä iltana oli vielä toiminut normaalisti. Muutenkin aikaisemmin toiminta oli ollut varmaankin normaalia, koska mitään erikoista ei ollut tullut noteerattua moottorin käynnissä. Jälkikäteen ajateltuna pari ilmiötä on tullut mieleen, joilla voi olla tai ei ole tekemistä asian kanssa.
1) Erään kerran kuukausia aikaisemmin, kuin tulin autopesusta, niin liikennevaloihin pysähtyessä keulan tienoilta tuli pienoinen savukiekura. Ajattelin, että pesun jälkeen pientä märkää valui moottorin päälle tms. Ei mitään kummallista konehuoneessa.
2) Viikko pari enne kasetin hajoamista ajossa tuli hetkeksi sellainen palaneen muovin hajua kabiiniin. Meni nopeasti ohi ja pysähtyessäni kispalle konehuoneessa ei haissut mikään epäilyttävä. Ajattelin sitten, että haju tuli jostain ympäristöstä.
1) Erään kerran kuukausia aikaisemmin, kuin tulin autopesusta, niin liikennevaloihin pysähtyessä keulan tienoilta tuli pienoinen savukiekura. Ajattelin, että pesun jälkeen pientä märkää valui moottorin päälle tms. Ei mitään kummallista konehuoneessa.
2) Viikko pari enne kasetin hajoamista ajossa tuli hetkeksi sellainen palaneen muovin hajua kabiiniin. Meni nopeasti ohi ja pysähtyessäni kispalle konehuoneessa ei haissut mikään epäilyttävä. Ajattelin sitten, että haju tuli jostain ympäristöstä.
Paitsi kondensaattoreissa, jos ne ovat muovieristeisiä. Luulisi että ne juurikin siellä hajoavat korkeista jännitepiikeistä.10*SAAB kirjoitti:Muovia ei taida kasetissa olla ellei kuoriosa kärvähtäisi ja sen kyllä näkee.
Volvo XC70 D5 -04
Mitsubishi Outlander PHEV -14
Ex-Saabit: 4x 900, 6x 9000, 2x 9-5
#2470
Mitsubishi Outlander PHEV -14
Ex-Saabit: 4x 900, 6x 9000, 2x 9-5
#2470
Tässä meikäläisen eka hajonnut - yhteensä mennyt vissiin jo 4 rikki.
http://www.elisanet.fi/teemu.suuronen/saab/di01.jpg
http://www.elisanet.fi/teemu.suuronen/saab/di01.jpg
Sain käsiinin yhden raadon, joka haisee palaneelle selvästi muuntajan kohdalta. Muuntaja LIENEE 12V/400-hakkurimuuttajasta. Palaminen voi johtua joko 400 V puolen oikosulusta tai siitä, että hakkuri pysähtyy, ja muuntajan ensiövirta kasvaa kuparilangan pienen vastuksen takia suureksi kunnes joku poksahtaaa, hajustä päätelleen muuntaja itse, ja/tai joku sille virtaa syöttävä osa. Alkusyynä voi ensiöpuolella on hakkurin ohjauksen pysähtyminen tai kytkimen meneminen pysyväti kiinni. Jos sisäelämästä tulee kuvia, avataan palanut yksilö ja sanotaan sitten sisäelämästä jotain jos osataan.
Kondensaattori rikkoontuu kahdella eri tavalla. Elektrolyytti voi suorastaan posahtaa mutta lähinnä vain pitkästä ylijännitteestä, toiset tyypit lakkavat tekemästä tointaan ilman näkyvää tai haisevaa merkkiä. Voi olla, että pulssimaista purkausta kestämään on käytety myös hyviä (ja kalliiita) muovieristeisiä malleja. Palaminen savuksi asti pyritään lkuitenkin estämään, ei vähiten tuotevastuusyistä.
Katraaassani oli myös vajaat 10000 km ajettu kasetti ja kaapeli. Maadoituskaapelin liitos liittimeen oli niin hapettunut, että kontaksivastus nousi välillä (liikuteltaessa) jopa muutamaan ohmiin. Johtimen säikeet olivat niin patinoituneita, ettei tavallinen juotostina enää niihin tartunut pitkällälään yrittämiselle. Olisi pitänyt hapolla puhdistaa aluksi. No, irroitin liitokset, poistin pahimman sentin ja juottelin kiinni. Uudet (?) kaapelit ovat kokonaisläpimitaltaan ohuempia ja niissä näyttää olevan vähemmän mutta paksumpia säikeitä kuin vanhoissa (??). Vanhat juottuivat helpommin pahastikin patinoituneina joskaan eivät ihan helpolla nekään.
terv. 10*SAAB.
Kondensaattori rikkoontuu kahdella eri tavalla. Elektrolyytti voi suorastaan posahtaa mutta lähinnä vain pitkästä ylijännitteestä, toiset tyypit lakkavat tekemästä tointaan ilman näkyvää tai haisevaa merkkiä. Voi olla, että pulssimaista purkausta kestämään on käytety myös hyviä (ja kalliiita) muovieristeisiä malleja. Palaminen savuksi asti pyritään lkuitenkin estämään, ei vähiten tuotevastuusyistä.
Katraaassani oli myös vajaat 10000 km ajettu kasetti ja kaapeli. Maadoituskaapelin liitos liittimeen oli niin hapettunut, että kontaksivastus nousi välillä (liikuteltaessa) jopa muutamaan ohmiin. Johtimen säikeet olivat niin patinoituneita, ettei tavallinen juotostina enää niihin tartunut pitkällälään yrittämiselle. Olisi pitänyt hapolla puhdistaa aluksi. No, irroitin liitokset, poistin pahimman sentin ja juottelin kiinni. Uudet (?) kaapelit ovat kokonaisläpimitaltaan ohuempia ja niissä näyttää olevan vähemmän mutta paksumpia säikeitä kuin vanhoissa (??). Vanhat juottuivat helpommin pahastikin patinoituneina joskaan eivät ihan helpolla nekään.
terv. 10*SAAB.