9000 lämmön säätö

[kostape]

Ei auttanut vaikka selailin noita vanhoja ohjeita, yritin löytää akvaariosta senusein mainitun lämmönsäätimen vivun, jota epäilen vian aiheuttajaksi aikaisempien kyselyjen perusteella.
Kyseessä on 9000 -93, ja lämmityslaite työntää vain kuumaa ilmaa.
Akvaariossa näkyy säätöhanalle menevät letkut ja hanan etukylki, ei mitään säätövipua. Onko vika katsojan silmässä?
Avasin kojelaudan kansipaneelinkin, mutta ei sieltäkään sitä lämmönsäädintä osia purkamatta näkynyt.

[Mawerick]

Ko. vipu on edestäpäin katsottuna lämppärin puhaltimen kotelon vasemmassa reunassa, melko alhaalla.

Ainakin ACC-mallissa.

[kostape]

Ehjä vipu löytyi akvaariosta männyn neulasten alta.
Katselin wanhaa (1985-..) korjauskirjaa, sen mukaan vedenkiertohanaa ei ole vaan kierto on aina täysillä. Lämmityksen määrää säätää ilmaläppä matkustamon puolella. Mahtaa olla wanhempi versio, minulla on Californian vientimalli -93 ACC.
Vika taitaa nyt olla sähköpuolella, kun se ehjä vipu ei nähtävästi liiku. Jossakin pitäisi olla sitä vaijeria vetelevä sähkömoottori, vanhassa kirjassa sellaista ei ole.

[j0ne]

Vika taitaa nyt olla sähköpuolella, kun se ehjä vipu ei nähtävästi liiku. Jossakin pitäisi olla sitä vaijeria vetelevä sähkömoottori, vanhassa kirjassa sellaista ei ole.

Hanskalootan kun otat pois niin pitäs näkyä se ilmastoinni servomoottori kojelaudan "sisällä" keskiosastolla. Siitä lähtee muistaakseni se vipu mikä näkyy akvaarion puolelta.

[Jortsu]

Ehjä vipu löytyi akvaariosta männyn neulasten alta.
Katselin wanhaa (1985-..) korjauskirjaa, sen mukaan vedenkiertohanaa ei ole vaan kierto on aina täysillä. Lämmityksen määrää säätää ilmaläppä matkustamon puolella. Mahtaa olla wanhempi versio, minulla on Californian vientimalli -93 ACC.
Vika taitaa nyt olla sähköpuolella, kun se ehjä vipu ei nähtävästi liiku. Jossakin pitäisi olla sitä vaijeria vetelevä sähkömoottori, vanhassa kirjassa sellaista ei ole.

Voi olla myös paneelivika. Itselläni on kaksi rikkinäistä paneelia, joista toisella ei onnistu lämmönsäätö lainkaan ja toisella puhaltaa lämmintä vain "HI"-asennossa, jolloin lämmönsäätö on tietysti täysillä. Ehjällä paneelilla toimii normaalisti.

Paneelilla tarkoitan siis esim. tuossa kuvassa radion yläpuolella olevaa osaa, jossa on ilmastoinnin säätöpainikkeet.

[kostape]

Niinpä niin, voi olla vika käskytyksessä tai siten siinä toimielimessä. Pitäisi kai niitä vaihdella ristiin rastiin. Moottoriyhdistelmä on nyt näkösällä, ei se ainakaan ole kärähtäneen näköinen.

[pevi]

Servomoottorin akseli saattaa liukua ulospäin jolloin sen päässä oleva ratas ei ota enää kiinni alennnusvaihteen rattaaseen. Jos se "kuuluisa vipu" on käsin liikuteltavissa, niin kyseessä em. vika. Tämä nimenomaan ACC2 ja ACC3:ssa.

[kostape]

Hauska tietää, tutkinpa sitä. Tässä mallissa samaan komponenttiin näyttää kuuluvan myös puhallinta pyörittävä sähkömoottori, ja johtimia on melkoinen määrä.

[kostape]

Kerronpa vielä miten tämän kanssa kävi. Eli puhalteli vain kuumaa. Lämmönsäätimen vipu oli ehjä.
Käyttökoneiston moottori näytti normaalilta ja alennusvaihteessa ei tuntunut väljää. Sähköjohtoja oli niin paljon, etten yrittänyt testailla tätä säätövekotinta.
Epäilykseni on, että vikaa on ACC-ohjausboksissa, olisi kai pitänyt ensiksi käydä luetuttamassa vikakoodit. Sulakkeet kyllä tarkistin.
Ratkaisin ongelman luovalla ns. pielavetisellä tavalla. Porasin kojelautaan 5 mm reiän ja lykkäsin siitä noin 30 cm pitkän 4 mm rassin sisään, jonka koukkupään pujotin siihen säätövaijerin silmukkaan. Rassin päähän tein kierrettä ja istutin 2-tahtarin valokytkimen nupin, jonka maalasin punaiseksi lämmön symbooliksi. Rassin kitka on juuri sopiva pitämään asetuksen kohdallaan, ja on nätti siitä vedellä kun tarvitsee lämpimämpää tai viileämpää. Automatiikka ja esim. puhaltimen nopeuden säätö ei modifikaatiosta pahoittaneet mieltään.
Hyvä (?) ja halpa korjaus. Harmittaa vain tuo Saabin tapa tehdä autoa, tonnarissa elää edelleen jo ysisatasessa mainetta saanut ruuvien paljous, niitä jää aika lailla yleensä ylikin.
Kun tehtaan kannattavuusongelmat aikoinaan alkoivat, lausui silloinen taloustirehtööri julki yhden syyn: "jävla skruvande" eli kokoonpanotunteja tuolloin meni noin 2-kertaisesti verrattuna parhaisiin kilpailijoihin, niin monta kourallista piti ruuvata ennenkuin kaikki palikat olivat vierekkäin ja päällekkäin. Vanha kunnon kehitystapahan on lisätä uusia komponentteja vanhojen osien päälle. Vastakohtana toiselle periaatteelle: poisjätetty osa on paras osa.