keulan tukkiminen kovalla pakkasella

[VMTD]

Minulla on ainakin keula ummessa tonnarista, mutta pahvit ei ole kiinni syylärissä vaan yläosa heti maskin takana ja alaosassa on pahvi poikittaistuen edessä.
Tänään hain alkuperäisen termarin joka on Motorad ja koitan vielä sillä saisiko lämpiämisnopeuden paremmaksi. Kaksi muuta on motonetista ja 92 asteinen kyllä nosti lämmöt n. puoleenväliin mittaria, mutta aina alussa lämpeneminen verkkaista. Ylävesiletku alkaa tuntua hailealta, vaikka vielä ei ole lämpö lähelläkään normaalia. Minkäverran tuolla pienellä reiällä on tuossa merkitystä?
Tänään kun ajoin tuolla Alfa 155 2.5 TD:llä niin siinä lämmöt nousevat 80 asteeseen parinkymmenen asteen pakkasessa n. 4 km ajolla, toki esilämmitys. Ihmetellä täytyy, että Saabissa näin ei ole, mutta kun kokeilen tuota orkkista osaa niin katsotaan sitten.

[Mawerick]

Mulla on tää nykyinen ACC:lla varustettu paljon kylmempi kuin vanha '89 jossa ei ollut ilmastointia, se lämpesi kyllä huomattavasti nopeammin ja puhalsi kuumempaa.

Joo, termari on vaihdettu.

[aero]

Tonnarin lämmitykselle ei taida olla tapahtunut mitään (paitsi ACC-versiot vaihdelleet) elinkaaren aikana, mutta T5.5 on todennäköisesti kylmänä(kin) taloudellisempi kuin LH-jet ja tuottanee siis vähemmän hukkalämpöä. Tämänkin voisin kuvitella vaikuttavan lämpiämisnopeuteen.

[muppelo]

Tonnarin lämmitykselle ei taida olla tapahtunut mitään (paitsi ACC-versiot vaihdelleet) elinkaaren aikana, mutta T5.5 on todennäköisesti kylmänä(kin) taloudellisempi kuin LH-jet ja tuottanee siis vähemmän hukkalämpöä. Tämänkin voisin kuvitella vaikuttavan lämpiämisnopeuteen.

Jos vastaavissa oloissa kulutus on pienempi niin hukalämpöähän tulee vähemmän. Ittelläkin huomaa nyt hyvin miten (termari toimii) pommari lämpiää hitaammin kuin K-jetillinen satku. Molemmat toki pirun lämpimiä autoja.

[VMTD]

Keitin tuossa calorstat 92 asteisen termarin kattilassa ja kyllä se aukeaa hieman ennen kiehumista, elikä pitäisi toimia oikein. Miten sitten toimii autossa sitä en tiedä. Ilmeisesti tuo autojen lämpeneminen on yksilöllistä, eikä tuossakaan lämpimyydessä ole valittamista kunhan sen viisarin ensin saa puoleenväliin. Tänään liki 15 kilometriä ajoin maantiellä, ennenkuin lämmöt olivat normaalit.

[liteFun]

Sellaiset sisältä säädettävät metallikaihtimet ne sais näillä pakkasilla olla nykyautojen syyläreidenkin edessä samaan tapaan kuin eräässä vanhassa näkemässäni mossessa.

Moista luxusta en oo koskaan nähny edes kuvissa, mutta sama idea hautunu takaraivossa noin 10 vuotta.
Jonain päivänä teen johonkin autoon maskin sälekaihtimesta, kunhan sellainen sopivan ehjänä tulee jostain vastaan. Lähinnä kovilla pakkasilla olen ajatellut käyttää kiinni-asennossa sen aikaa kun skrapailisin laseja, ja ehkä pari kilometriä liikkeelle lähtiessä, sen jälkeen asteittain auki siinä toivossa että kabiini lämpeäisi nopeammin... Pitää vielä ideaa haudutella.

[mestari]

ja opel record 1966 1,9 l omasi myös kaihtimen...

[Naxu]

Dieselin lämpiämisnopeutta ei oikein voi verrata, kun nykyautoissa tahtoo olla automaattiwebasto antamassa vauhtia.

[JouniCSE]

Tonnarin lämmitykselle ei taida olla tapahtunut mitään (paitsi ACC-versiot vaihdelleet) elinkaaren aikana, mutta T5.5 on todennäköisesti kylmänä(kin) taloudellisempi kuin LH-jet ja tuottanee siis vähemmän hukkalämpöä. Tämänkin voisin kuvitella vaikuttavan lämpiämisnopeuteen.

Jos vastaavissa oloissa kulutus on pienempi niin hukalämpöähän tulee vähemmän. Ittelläkin huomaa nyt hyvin miten (termari toimii) pommari lämpiää hitaammin kuin K-jetillinen satku. Molemmat toki pirun lämpimiä autoja.

T5.5 on hieno toiminto että kylmälle koneelle on eri syttykartta jolla nopeutetaan koneen lämpenemistä. Tosi vilukissahan voi tätä vielä "tehostaa".
Aika moneen tonnariin on lämppärin kenno jo vaihdettu, tarvikeosissa saattaapi olla eroja.

[ajn]

1964-vuosimallin mosse 407:ssa oli metallinen kaihdin syylarin edessä, lamellit pystyssä, ohjattiin jyrkällä vaijerilla. Jos meni vaijeri poikki, niin lamellit pääsi ajoviiman vaikutuksesta kokonaan auki. Saman vuosimallin edistyksellisessä brittitraktorissa oli syylarin edessä rullaverho, rulla alhaalla ja jousivasteinen. Sitä ohjattiin kuulanarulla. Siihen aikaan osattiin vielä tehdä kunnon rullaverhoja; oli kuin uusi vielä vuonna 2006, kun sen poistin...
Edellisissä laitteissa oli yhteistä se, että niissä tuulettimen siivikko pyöri aina kun moottorikin, eli jäähdytysilmaa piti joten kontrolloida toisin kuin nykyisissä sähköflektillissä kulkineissa...

Jos sinne jäähdyttimen eteen jotain tuketta laittaa, niin sillä tavalla jotta jäähdyttimen yläpää jää auki (tai se pää, josta kuuma liemi tulee sisään...)

Ja sitä ahtojäähdytintä eikä ilmastoinnin lauhdutinta saisi kauheesti tukkia...

Normaalilämpöisenä käyvän auton huonon lämmitystehon yleisin syy on lämmityskennon likaisuus joko sisä- tai ulkopuolelta, tai sisäilmansuodattimen likaisuus tahi yleisesti sen huono ilmanläpäisevyys.

Tosisäätäjähän laittaa lämpömittarin kennon tulo-ja lähtöletkuun, joiden lämpötilaerolla voi päätellä lämmitystehoa ja virtausnopeutta ym. suureita...

Meikäläisen saapeissa ei ole kyllä koskaaan tarvinnut palella... vaatteet päällä lähinnä häveliäisyyssyistä... kerran yksi vanhempi poliismies sanoikin puhalluttaessaan, että kateeksi käy kun ei enää heillä ole saappeja (tämä oli liikkeellä ooppelilla...)

[Oze]

Auton lämpiämiseenhän vaikuttaa kunkin tapa lähteä liikenteeseen. Jotkut vetää ensimmäisestä rampista täydellä pohinalla, lämpiäähän se silloin äkkiä, mutta voi olla seurauksia myöhemmin.

[core2]

1964-vuosimallin mosse 407:ssa oli metallinen kaihdin syylarin edessä, lamellit pystyssä, ohjattiin jyrkällä vaijerilla. Jos meni vaijeri poikki, niin lamellit pääsi ajoviiman vaikutuksesta kokonaan auki. Saman vuosimallin edistyksellisessä brittitraktorissa oli syylarin edessä rullaverho, rulla alhaalla ja jousivasteinen. Sitä ohjattiin kuulanarulla. Siihen aikaan osattiin vielä tehdä kunnon rullaverhoja; oli kuin uusi vielä vuonna 2006, kun sen poistin...

Yks vastaus, siihen miksi tämä oli vuonna -64 tällä mallilla, itse ajelin silloin mersun 180:sellä tisurilla ja samankaltainen kuulaketjun verho keulalla ja tosiaan ainoastaan sen takia kun ei OLLUT olemassa kunnon Termareita mihinkään autoon olkoon merkki mikä hyvään silloin -64 termareita löytyi kyllä, mutta niillä ei saanut muuta aikaan kuin rupia perseeseen.
Nimimerkillä. Diesel asentaja firmassa Helsingin Diesel siihen aikaan.

[ruttunen]

ilmastointia testatessa ( auto ja nuolinäppäimestä ) jäi numero 2 näyttöön mikähän mahtaa olla vikana vaikuttaisko se tähän lämpöongelmaan

[jus]

ilmastointia testatessa ( auto ja nuolinäppäimestä ) jäi numero 2 näyttöön

Testissä löytyi kaksi vikaa, testeri osaa kertoa mitkä viat. Voi liittyä tai olla liittymättä. Joko on termostaatti vaihdettu toimivaan, pysyykö lämpömittarin viisari nyt vaakatasossa tai vähän yli?

[ruttunen]

ei ole vaihdettu vielä viisari on mulla ainoastaan parkissa ollessa kello 9 kohilla mutta kun ajamaan lähtee niin putoo kello 7 kohille ja saabin tiskiltä saa varmaankin sitten sen toimivan 89 asteisen pitäs varmaan pestä koko järjestelmä jollakin puhdistus aineella kun kerran hommiin alkaa ,mikä puhdistus aine olis siihen hommaan hyvää