HELP!!! Tonnari ei oikein sytkää

[Affe]

Muutin otsikon, kun kaikki vaan lukee eikä auta íhmistä hädässä.

Ongelmana on se, että pikkuhiljaa meni KesäSaabista sytytys huonommaksi ja huonommaksi.

Se on aika huono ollut jo pari vuotta, mutta aina on lähtenyt liikkeelle.

Lisäksi seisoessaan tuntuu kuluttavan ihan liikaa virtaa.
Olisiko tuo virrankulutus jotenkin yhteydessä maadoitusongelmiin?

Pari viikkoa sitten maanantaina tuo veijari ei lähtenyt ollenkaan käyntiin.
Noh, bussilla töihin ja raahasin sieltä palattuani (n. 4 kk vanhan) akun illalla lataukseen ja lähti täydellä akulla ihan kiikunkaakun käyntiin aamulla.
Töistä lähtiessä ei inahtanutkaan ja sinne jäi Saabi työpaikan parkkihalliin, jossa se on vieläkin.

Laturi-Reinot älkää vaivautuko,
sillä laturi lataa ihan kiitettävästi,
latausjännite on kohdallaan ja akussa ajon jälkeen virtaa löytyy.
Ongelma on vaan siinä, kun ei lähde käyntiin.

Tutkailin Klubin sivuja ja aika hyviä vinkkejä löytyikin,
mutta näin amatöörinä näissä sytytysasioissa (kun ei oo ennen tällaista tullut vastaan) kiinnostaisi tietää:

a)
Miten päästä helpoiten startin solenoidin pään herätepiuhaan kiinni?
Eikös se ole startissa kiinni jossain moottorin alla, minkä takia Saabi pitäisi nostaa pukille tai viedä montun päälle? (kuva kiitos, jos löytyy)

b)
Miten menee moottorin maadoitus eli mistä mihin ja onko sekin jossain Saabin moottorin alla? (kuva kiitos, jos löytyy)
c)
Paras keino hätästarttiin piuhalla, jotta saa auton parkkihallista kotiin.
Voin yrittää kyllä mäkistarttia, mutta alamäki on parkkihallissa varsin loiva, joten riski on siinäkin, että Saabi jää koko parkkihallin tukkeeksi.

Syyt:
a)
Pitänee mitata virrat ja jännitteet, jotta selviää tuleeko solenoidille virtaa?
b)
Putsattava moottorin maadoituskohdat ja testattava käynnistys suoralla piuhalla akun -navasta moottorin runkoon?
c)
Sen verran pitäisi aluksi saada käyntiin, jotta KesäSaabin saa talviasuntoonsa. TalviSaabiin vaihdoin jo talvirenkaat kesärenkaisiin eka kertaa neljään vuoteen (tuntui aika typerältä hommalta näin syksyllä).

Olenko oikeilla jäljillä vai ihan metsässä?

Kaikki apu Klubilaisilta otetaan jälleen kerran suurella kiitollisuudella vastaan.

t. Osku

[jus]

Miksi erityisesti epälet että sytytyksessä olisi vikaa?

Kun ei käynnisty ja käännät virta-avaimen starttiasentoon - mitä tapahtuu? Pyörittää muttei käynnisty? Ei meinaa jaksaa pyörittää joten ei siten käynnistykään? Ei edes pyöritä, ehkä ei kuulu edes naks?

a) herätepiuhaan pääsee käsiksi varmaankin alakautta parhaiten. Herätepiuhan toinen haara on testiliittimellä kuskin puolen lokasuojassa jos auto on tarpeeksi vanha. Testiliittimestä saa mitattua suuntaa antavasti virtalukolta tulevan starttiherätteen jännitetasoa, mutta solenoidin luota mitattaessa tulee paremmin havaittua esim. välillä olevasta johtoliitoksesta kosketushäiriön/hapettuman aiheuttama herätejännitteen alenema.

b)
Moottorin maadoitus on vanhemmissa pelkästään akun miinusnavan ja vaihteiston välillä, uudemmissa on toinen maajohto koriin vielä apukuskin puolella moottorin momenttituen kiinnityksen luona. Akun miinusnavasta menee maajohdon toinen haara myös koriin akkutelineen viereen.

c1) herätejännitettä testiliittimelle (helppo)
c2) herätejännitettä solenoidille (vaikeampi, mutta menee varmemmin perille, onnistuu myös uudemmissa joissa ei testiliitintä lokasuojassa)

Mitä näyttää ajotietokoneen jännitenäyttö ennen käynnistysyritystä - entä sen jälkeen? Näkyykö suoraan akun navoilta yleismittarilla mitattaessa em. tilanteessa olennaisesti isompi jännite?

Kannattaisi kertoa minkälaistesta tonnarista on kyse, vuosimalli, sytytysjärjestelmä (turbossa ja vaparissa erilaiset sytytykset eri vuosimalleina).

[Affe]

KIITOS!

Vihdoinkin vastaus ja kunnollinen vielä.
Tarjoan oluen heti, kun nähdään.

Kyseessä on 9000 CD, ruisku (ei turbo), vm. 1990.

***********************

Kun käännän virta-avainta ei tapahdu tällä hetkellä yhtään mitään.
Aiemmin pyöräytti laiskasti pari kertaa ennen kuin sitten (huhhuh) pärähti käyntiin.

Ja akku on siis ihan täyteen ladattu.

Silloin töihin lähtiessä ja sitä ennen nitkahteli aika vaivalloisesti,
kunnes lopulta käynnistyi.

Muistelisin, että ajotieturin näyttö näyttää aika alhaisia lukemia
vaikka akku on täyteen ladattu.
En muista tarkkaan mitä se näytti, kun olotila ymmärrettävästi oli ns. "vitutus",
mikä ilmaisu ja olotila anteeksi annettaneen tässä yhteydessä.

Pitänee huomenna ajella TalviSaabilla työpaikan parkkihalliin kokeilemaan
erinomaisten ohjeiden mukaista käynnistystä,
jotta saisi autovanhuksen edes talliin asti ja voisi sitten ryhtyä asiaa tarkemmin tutkimaan.

Muistaakseni tämä Tonnari on +maadoitettu,
ainakin siitä +navasta eikä -navasta lähtee maajohdot runkoon.
Pitäisikö tuo ottaa jotenkin huomioon?
Vai oonko taas ihan metikössä, kun sähköstä ymmärrän suurin piirtein sen verran että älä työnnä ruuvimeisseliä pistorasiaan ja U = RI.

Ja se testiliittimen napa, mihin jännite kytketään akulta oli mikä niistä?
Se on jossain täällä Klubin sivuilla, täytyy etsiä,
mutta jos satut muistamaan nopeemmin niin hyvä.

Kiitokset vielä hyvistä ohjeista,
mennään näillä eteenpäin.

t. Osku

[jus]

Muistaakseni tämä Tonnari on +maadoitettu,
ainakin siitä +navasta eikä -navasta lähtee maajohdot runkoon.

Ei ole plus-maadoitettu, vaan miinusmaadoitettu. Plusnavasta lähtee paksumpi johto startille ja ohuempi johto akkutelineessä olevaan jännitteenjakopisteeseen, joka on eristetty korista muovisella kotelolla. Plusjohto ei siis ole maadoitettu. Plusjohto vaan haarautuu akkutelineen vieressä.

Ja se testiliittimen napa, mihin jännite kytketään akulta oli mikä niistä?

Oisko tuohon keltaiseen, nro 3: http://www.jus.liitin.net/saab/9000/alb ... iitin.html Ykkösessä on jatkuva jännite (kuvassa olevasta kosketin rikki, normaalisti siinä on samanlainen kosketin kuin muissakin navoissa), joten siitä hyppylangalla saa jännitteen, ei tarvitse edes akulta asti hakea.

Yksi mahdollinen vikapaikka on akunkengän ja itse kaapelin välinen hapettuminen. Jos johdon eriste siinä johdon pään ja akunkengän liittymäkohdassa kutistesukan alla näyttää olevan yhtään hapettunut, kutistesukkaa voi veistää pois tilanteen parempaa tutkimista varten. Tai joka tapauksessa voi mitata käynnistysyrityksen aikana jännite-eron akun plusnavan ja solenoidin päässä olevan punaisen paksun akkujohdon väliltä. Ei saisi paljon olla jännitettä siinä välillä jos johdot on kunnossa. Maajohdon ongelman voi poissulkea melko helposti kytkemällä apukäynnistyskaapelin akun miinusnavan ja moottorin nostokorvakkeen välille. Plusjohdolle ei pysty tekemään samaa, koska solenoidi on ahtaammassa paikassa, ei onnistu apukäynnistyskaapelin kytkeminen turvallisesti solenoidin perään.

Missä päin Helsinkiä?

[Affe]

OK,

Kiitos vielä kerran avusta.

Tarkoitus olisi mennä huomenna ronkkimaan, jos ehtii.
Leipätyöt vähän painaa päälle viikonloppunakin.

Mutta mennään näillä, ilmoittelen myöhemmin miten onnistui.
Nyt on perustiedot, mistä lähteä liikkeelle - muutakin kuin se pistorasiaan tökätty ruuvimeisseli

[Affe]

Sorppa, meni ruoanlaiton sivussa ohi tuo, että missäpäin Helsinkiä.

Itse majailen Ullanlinnassa ja KesäSaabi tällä hetkellä työmaan vierellä Pitäjänmäellä.

[Oze]

vaiha starttimoottori.

[swolking]

Itsellä ainakin plus-johtimen punainen kuori todella ruvella. Pitäisi vaihtaa uuteen, ehkä miinus-johdin samalla kertaa. Siihen liittyen pari kysymystä:

1) Onko kellään hajua saako noita johtimia muualta kuin maahantuojalta, eli löytyykö tarvikeosana (lue: halvemmalla, kuin marmoritiskiltä ostettuna)?

2) Onko toi aikaisemmin mainittu lisä-maapiuha sama, joka EPC:ssä on osanumerolla 95 65 144 ja nimellä "Maadoitusjohto radion häiriönpoisto", vai joku muu?

[jus]

Ehjemmät virtakaapelit voi tuurilla saada purkuautosta. Mahdollisia luovuttaja-autoja rajaa tosin se että uusimmissa tontuissa on akku väärin päin.

Autosähköliikkeet pystyvät tekemään mallin mukaan kokonaan uudet johdot. Prässätään uusiin kaapelehin uudet akunkengät yms.

Ainakin kun kävin testauttamassa Autosähkö Nykäsellä laturin oli noista kaapeleista juttua ja kuulosti kaapeleiden uusiminen olevan ihan arkipäivää. Vuosi oli 2002 ja toimivat vielä Tattarisuolla, nyt Tuusulassa Sulan alueella. http://www.asn.fi/

9565144 näyttäisi EPC:n kuvassa sijainniltaan ja pituudeltaan olevan juurikin se momenttituen vieressä oleva maajohdonpätkä.

[pandemon]

Eikä noita syöttöpuolen kaapeleita ole liian vaikea tehdä itsekkään, kunhan muistaa ettei olla tekemisissä minkään hienoelektroniikan kanssa eli:

1. Puristusliittimet (mm. virtajohtoon startin päähän ja moottorin ja rungon välinen maakaapeli) puristetaan oikeasti kiinni -> isomman kokoinen ruuvipenkki toimii hyvin.

2. Kaapelit on tarpeeksi paksua, 35mm2 akku-startti välille (ja mieluusti akulta lähtevä miinus) ja (vähintään) 16mm2 kaapelia muualle. Niitä asioita kun paksumpi on aina parempi.

3. Kaupasta saa myös vekkuleita akkukenkiä joissa kaapeli kiinnitetään ruuveilla, tosin suosittelen enempi kuin lämpimästi juottamaan kaapelikengät umpeen (tiedän että eriäviä mielipiteitä on). Tinaa saakin sitten varata useamman metrin ja saattaa olla tuskaista pikkujuottimella. Onneksi itsellä on 200Wattinen kolvi suoraan 60 luvulta. Ja minimissään tinaa kaapelin päät akun kengillä ennen ruuvausta että on kunnollinen kosketuspinta-ala kaapelin ja kengän välillä + ettei karvat karkaa ruuvien alta + avoimet kuparin säikeet imevät kosteutta eristeen alle.

4. Kutistesukka ja/tai kunnollinen teippaus päihin (Propagandaa: Nitto teippiä, ei esim. Temflexiä), muuten on kosteus eristeen alla ja alkaa johdinkuparit kasvamaan sammalta eristeen alla.

Vermeet löytyvät vaikka moponetistä ja vanhasta nyöristä saa kiinnikkeet + "suojaputket".

[swolking]

Ja tulee varmasti halvemmaksikin, kuin maahantuojalta ostettuna. Heillä plus- ja maajohdin olisi ollut yhteensä 180 euroa!

Eikä noita syöttöpuolen kaapeleita ole liian vaikea tehdä itsekkään, kunhan muistaa ettei olla tekemisissä minkään hienoelektroniikan kanssa eli:

1. Puristusliittimet (mm. virtajohtoon startin päähän ja moottorin ja rungon välinen maakaapeli) puristetaan oikeasti kiinni -> isomman kokoinen ruuvipenkki toimii hyvin.

2. Kaapelit on tarpeeksi paksua, 35mm2 akku-startti välille (ja mieluusti akulta lähtevä miinus) ja (vähintään) 16mm2 kaapelia muualle. Niitä asioita kun paksumpi on aina parempi.

3. Kaupasta saa myös vekkuleita akkukenkiä joissa kaapeli kiinnitetään ruuveilla, tosin suosittelen enempi kuin lämpimästi juottamaan kaapelikengät umpeen (tiedän että eriäviä mielipiteitä on). Tinaa saakin sitten varata useamman metrin ja saattaa olla tuskaista pikkujuottimella. Onneksi itsellä on 200Wattinen kolvi suoraan 60 luvulta. Ja minimissään tinaa kaapelin päät akun kengillä ennen ruuvausta että on kunnollinen kosketuspinta-ala kaapelin ja kengän välillä + ettei karvat karkaa ruuvien alta + avoimet kuparin säikeet imevät kosteutta eristeen alle.

4. Kutistesukka ja/tai kunnollinen teippaus päihin (Propagandaa: Nitto teippiä, ei esim. Temflexiä), muuten on kosteus eristeen alla ja alkaa johdinkuparit kasvamaan sammalta eristeen alla.

Vermeet löytyvät vaikka moponetistä ja vanhasta nyöristä saa kiinnikkeet + "suojaputket".

[liteFun]

Eikös noita akkukaapeleita ja kenkiä löydy vaikka IKH ketjun myymälöistä?

[jus]

Voihan ne kaapelit rakentaa uusiksi vaikka IKH-osilla. Kaapelikengissä, joissa ruuvit kiristetään kaapelin kuparisäikeitä varten tuntuu vaan pidemmän päälle epäluotettavilta. Tinaaminen ehkä parantaa tilannetta. Silti ennemmin poimii sopivan pituiset kaapelit joissa on valmiiksi prässätyt kaapelikengät ja akkukengät joihin kaapelin kengät kiristetään ruuvilla. Tonnarin akun plus- ja miinusnavoiltahan lähtee kaksi johtoa kummastakin. Tämän takia valmiit akkukaapelit sopivat huonosti, vaativat toisen haaran ranettamista akkukengän mutterin alle tms.

Kirjoitanpa tähän samalla tämänpäiväiset kokemukseni vanhan tonnarin latausjännitteen parantamisesta. Akun plus- ja miinuskaapelit olin jo vaihtanut purkuautosta otettuihin ehjähköihin. Latausjännite akun navoilla oli silti jopa 0,5V alempi kuin laturilta mitattuna. Mittasin jännite-eron laturin ja solenoidin väliltä sekä solenoidin ja akun väliltä. Näytti siltä että vähintään 0,3V jännitettä hukkui heti laturilta solenoidille tullessa. Tällä välillä vanhoissa tonnareissa (kytkentäkaaviot vm 85 - 91) on vain 10 mm2 kaapeli, solenoidilta akulle jatkuu 25 mm2 kaapeli. 96-kytkiksessä heti laturilta solenoidille näkyy olevan jo 25 mm2 kaapeli, missähän välissä lienee vaihtunut paksumpaan.

Lisäsin laturin ja solenoidin välille 8 mm2 kaapelin vanhan rinnalle. Nyt jännitehäviö laturilta akulle oli 60-90 mV. Paksumpaa 25 mm2 kaapelia olisin laittanut, mutta puuttui kaapelikenkiä. Toistaiseksi kelpaa näin. Periaatteessa helppo ja yksinkertainen korjaus, lyhyt 40 cm kaapeli voisi riittää. Alkuperäinen kaapeli johtosarjassa kiertää laturilta ylös suutintukin kannakkeiden kautta takaisin alas startille, joten pituutta lähemmäs metrin. Laitoin uuden kaapelin samalle reitille, suojasukalla ja panssariputkella suojattuna. Siitä onkin reilusti aikaa kun tässä autossa EDU viimeksi näytti tyhjäkäynnillä latausjännitteeksi 13,7V valot ja puhaltimet päällä.

[et]

Inhottavan näköisiä nuo ruuvikiristeiset kaapelikengät. Eikö noita puristettavia ole kuluttajille missään myynnis? Tekis mieli väsätä päävirtakytkin ohjaamoon niin ei tarvisi tutkia mikä laite tyhjää akkua. Ajattelin katkoa miinusta.

Erikoispihdit tietenkin tarvis mutta käsin ne puristelee sähkötrukkien latausliittimiä ja raskaankaluston vetäjän & kärryn välisiä johtoja missä suuremmat virrat kun h-autos.

Tonnaris plus johto oli päällepäin kuin uusi mut sisältä palanut.