Automaattilaatikon öljynvaihto?

[2.3i-16]

Veljen BMW:n manuaalissa todetaan että automaattilaatikon öljyt ovat "life time" öljyt.
Laatikon elinikää voi kyllä vaikuttaa vaihtamalla öljyt. Tuo 430 000 ilman laatikon öljyn vaihtoa epäilyttää suuresti.
Onko kaveri erikseen huollossa kieltänyt että autoon EI saa vaihtaa laatikko öljyä? Vai onko tilanne niin ettei 9000:sta tarvitse edes huoltaa

Kaveri on sellainen, joka muutenkin rassaa autoja harrastuksekseen tai oikeastaan toiseksi työkseen (kolarikorjaa), joten on takuuajan jälkeen tehnyt kaikki huollot itse.

Ihmettelen kyllä miltä ne tonnarin öljyt näyttäisivät, kun 9-5:ssä oli laatikkolitku 150tkm jälkeen aivan mustaa.

[9-3]

Ohje että öljyjä ei vaihdettaisi ikinä voi hyvinkin pitää paikkaansa. Mikäli öljynvaihtaja ei todella ole perehtynyt siihen mitä tekee todennäköistä on että saa vain sutta aikaan. Nimittäin laatikon välykset ovat sen verran pienet että pienikin määrä likaa aiheuttaa jo ongelmia. Monellakaan öljynvaihtajalla ei ole edes kunnon puhdistusvälineitä öljynvaihtoon ja mikäli lootassa ei ole suodatinta, niin sitten hiukkaset jäävät pyörimään ja aiheuttavat turhaa kulumista.

Itse pidän kyllä parhaimpana vaihtaa öljyt esim 45 tkm jälkeen, mutta silti kun olen seurannut sivusta öljynvaihtoa ei puhtauteen riittävästi kiinnitetä huomiota.

[Sabaman]

Kyllä aika pipi saa olla jos ei saa uusia öljyjä puhtaana ilman likaa laatikon sisään. Onhan siinä täyttömäärässäkin joku toleranssi kun sinne kerta tikkukin uppoaa.
Tyhjennys ropussa on magneetti ja se mikä siihen ei tartu on terästä pehmeämpää (paitsi hiekka )

[2.3i-16]

kunnon puhdistusvälineitä öljynvaihtoon

Olisko kuvaa?

Sitähän minäkin kaipaisin, että millä puhdistetaan ja mitä?

[9-3]

Puhdistetulla liuottimella 0,5 um suodattimen läpi (painepullo + suodatin) ruiskutetaan mm. ratti puhtaaksi. Näin tehdään mikäli halutaan puhdasta jälkeä. Nessol LIAV on aika tehokas liuotin, mutta kuten aiemmin mainitsin kunnon puhdistusta ei usein näe tehtävän. Automaattiloota on herkä peli ja oikeasti vaatisi huomattavasti puhtaampaa toimintaa kuin moottoriöljyjen kanssa toimiminen. Ihmettelenkin vielä miksi laatikossa ei ole edes suodatinta. Suodattimen poisjättö kertoo kyllä että asiaa ei ymmärretä tai sitten panostetaan after sales tuottoihin.

[Jussi]

Ihmettelenkin vielä miksi laatikossa ei ole edes suodatinta. Suodattimen poisjättö kertoo kyllä että asiaa ei ymmärretä tai sitten panostetaan after sales tuottoihin.

Eipä nuo automaattilaatikoiden sihvilät mitään varsinaisia suodattimia koskaan ole edes olleet. Jos laatikko tehdään (pystytään valmistamaan) niin että se ei sisäänajovaiheessa juurikaan tuota isoa partikkelia niin 50-100 mym siivilä laatikossa on täysin turha. Normaali kuluminen laatikossa kun tuottaa 0.5-10mym partikkeleja ja vielä lukumäärällisesti painottuen jakauman pienempään päähän.

Automaattilatikoissa sen osan, mitä sanotaan suodattimeksi, tehtävä on ollut toimia lähinnä ns. "last chance screen":inä, eli se poistaa kierrosta ne partikkelit, jotka aiheuttavat välitöntä riskiä toiminnalle... ei suinkaan niitä, jotka vain propagoivat lisää kulumista (kuten varsinainen suodatin toimisi).

Ei ole epäilystäkään etteikö autotehtaat ymmärtäisi asiaa tai tietäisi sitä, kyse on siitä että onko taloudellisesti kannattavaa toimia oikein. Jos loota kestää riittävästi ilman kunnollista suodatusta niin miksi ihmeessä nostaa valmistuskustannuksia ja laskea katetta lisäämällä suodatus

Autosta kuin autosta löytyy monta paikkaa missä on tehty kompromissi kestävyydessä valmistuskustannuksien hyväksi... ja useampikin nestesysteemi, jossa nesteensuodatus tai huohotussuodatus pidentäisi elinikää.

[Sabaman]

Huh, no nyt tuli asiaa!

[9-3]

"
Ei ole epäilystäkään etteikö autotehtaat ymmärtäisi asiaa tai tietäisi sitä, kyse on siitä että onko taloudellisesti kannattavaa toimia oikein. Jos loota kestää riittävästi ilman kunnollista suodatusta niin miksi ihmeessä nostaa valmistuskustannuksia ja laskea katetta lisäämällä suodatus "

Niin tuskin laatikko hajoaa ennen takuuta ja sen jälkeen se on aftersalesia mikä tänä päivän´ä on tuottoista hommaa. Tosin ei näitä laatikoita kovin usein mene.

Tietääkö kukaan paljonko Saabin automaattilaatikon sivukierron pumppu kehittää painetta ja sietääkö se käytännössä 3,4 bar painehäviön. sillä kyselen josko laittaisin sinne kunnon suodattimen eikä mitään siivilää. Analysoin nimittäin 45 tkm ajetun Saabin automattilootan öljyn ja havaitsin että 4 um, 6 um ja 14 um hiukkasia oli luvattoman paljon. Tehtaan tekemät huuhtelut eivät pidemmälle riitä koska kulumisen ketjureaktiota ei mikään katkaise käytön aikana ja kuluminen alkaa kuitenkin pian käyttöönoton jälkeen.

Todennäköisesti kunnon suodattimella varustettu laatikko toimisi pidempään paremmin. Eihän tämä mitään säästöä tuo, mutta eihän tämä autoilu muutenkaan mitään säästöhommaa ole.

[Sabaman]

Pystyiskö siihen tosiaan rakentaan suodatuksen ulkopuolelle?
En ole ennen miettinyt asiaa muuta kuin kironnut suodattimen puutetta, mutta nyt alkoi kiinnostamaan.

[2.3i-16]

Pystyiskö siihen tosiaan rakentaan suodatuksen ulkopuolelle?
En ole ennen miettinyt asiaa muuta kuin kironnut suodattimen puutetta, mutta nyt alkoi kiinnostamaan.

Kyllähän siihen voi tehdä oman suodatuksen vaikkapa jäähdyttimen letkuihin jompaankumpaan väliin. Kyse on ennemminkin siitä, riittääkö aika ja energia soveltaa.

[9-3]

Pystyiskö siihen tosiaan rakentaan suodatuksen ulkopuolelle?
En ole ennen miettinyt asiaa muuta kuin kironnut suodattimen puutetta, mutta nyt alkoi kiinnostamaan.

Kyllähän siihen voi tehdä oman suodatuksen vaikkapa jäähdyttimen letkuihin jompaankumpaan väliin. Kyse on ennemminkin siitä, riittääkö aika ja energia soveltaa.

Ei se vaikeaa kyllä ole. Jos suodatuksen laittaa jäähdytyskiertoon se kannattaa laittaa ennen jäähdytintä koska ölkjy on sillon kuumempaa ja suodatus toimii kuumemmalla öljyllä tehokkaammin.

Ainoa asia mikä askarruttaa on riiittääkö jäähdyttimelle syöttävän pumpun teho?

[Jussi]

Ainoa asia mikä askarruttaa on riiittääkö jäähdyttimelle syöttävän pumpun teho?

Riippuu suodattimesta... tuossa aiemmin esitetty n. 3.5bar häviö on melko kova häviö näin ohuilla nesteillä.

Alkuunsa olisi melko oleellista tietää paljonko jäähdytyskierron virtaus on.

[9-3]

No tietysti virtaus on tärkeä, mutta turha miettiä koko asiaa mikäli pumppu ei kykene tuottamaan riittävästi painetta.

3,5 bar on tyypillinen ohivirtausvettiilin avautumispaine ja pumpun pitäisi tuottaa sen yli painetta jotta jäähdytys toimii joka tilanteessa. Kun laittaa riittävän suuren suodattimen 8" niin kyllä sen luulisi noin ohuelle öljylle riittävän. Tuskin se virtaus kuitenkaan on yli 50 ltr/min. Indikointi 2,4 bar joten siinä sitten on 1 bar varaa ennen ohitusta. Helppoa kuin heinänteko.

[Jussi]

No tietysti virtaus on tärkeä, mutta turha miettiä koko asiaa mikäli pumppu ei kykene tuottamaan riittävästi painetta.

Kun puhutaan syrjäytyspumpuista (käsittääkseni automaateissa tätä tehtävää hoitaa syrjäytyspumppu): Pumppu tuottaa virtauksen, paine syntyy virtausvastuksista. Ongelma on siinä mihin paineeseen jäähdytyskierron paine on rajoitettu... oletettavasti melko alas.

Joka tapauksessa mikään ei räjähdä, mikään ei pala vaikka laatikon jäähdytyskierron öljy kulkee painerajan kautta kunnes lämpötila (viskositeetti) on sellainen että jäähdytyskierrosta päästään lävitse sallitun paineen puitteissa.

3,5 bar on tyypillinen ohivirtausvettiilin avautumispaine ja pumpun pitäisi tuottaa sen yli painetta jotta jäähdytys toimii joka tilanteessa.

Ohivirtausventtiilille saa useimmilta valmistajilta sellaisen avautumispaineen kuin älyää pyytää, alaraja on puhtaan elementin painehäviö ja yläraja elementin luhistumispaine. Sitä on myös hyvin helppo korjailla itse, kyse on yhden jousen jousivakiosta ja esipuristuksesta. Ohivirtausventtiilin voi toteuttaa myös ulkoisesti asentamalla suodattimen rinnalle jousella varustettu vastaventtiili päästösuuntaan.

Ohivirtausventtiili on suodattimen varoventtiili, se estää paine-eroa suodatinelementin yli kohoamasta niin suureksi että se romahtaisi. Sen ei normaalikäytössä pidä avautua (aiheuttaa usein "back flush"-ilmiön suodattimeen) ja toisaalta venttiilirakenteet harvoin edes kestävät jatkuvaa toimintaa.

Ongelma ei kuitenkaan ole jäähdytyksen toimiminen. Jos suodattimen mitoituksessa on edes hieman ollut tolkku mukana niin niissä lämpötiloissa missä jäähdytys on tarpeen on suodattimen painehäviö joitakin barin kymmenyksiä.

Todellinen ongelma käyttölämpötila-alueen alapää, jossa karkeallakin suodattimella syntyy helposti 10 bar painehäviö... eli jos halutaan että paine ei kohoa kylmälläkään maksimiinsa niin joko täytyy olla erittäin löysä ohivirtausventtiili tai lämpötilaohjattu ohivirtaus varo-ohivirtauksen rinnalla.

Kun laittaa riittävän suuren suodattimen 8" niin kyllä sen luulisi noin ohuelle öljylle riittävän. Tuskin se virtaus kuitenkaan on yli 50 ltr/min.

Ilmeisesti tarkoitat jonkin valmistajan (ilmeisesti Pall) 8" pitkää elementtiä. Elementtejä on monenlaisia ja pelkkä pituus ei vielä kerro siitä mitään.

Nopealla vilkaisulla esim. Hydac:lta löytyy matalapainesuodattimia, joita voisi hyvinkin käyttää tässä sovelluksessa. Nekin tosin ovat jo niin pirullisen isoja että en lähtisi niitä sovittelemaan 9-5:n keulalle.

ATF:n mitä vaihteistossa käytetään viskositeetit ovat 7.2cSt@100degC, 35cSt@40degC ja 16400cSt@-40degC. Jos otetaan Hydac:lta suodattimen LPF 160 (160mm pitkä elementti) ja oletetaan jäähdytyskierrolle virtaus 50 l/min niin lämpötila-alueen ääripäissä saadaan suodattimen (kotelo+elementti) painehäviöt:

5mym lasikuituelementti
0.096 bar ja 218 bar

25mym sintrattu metallikuituelementti
0.0036 bar ja 8.2 bar

Mistä päästään siihen että tarvitaan lämpötilaohjattu ohivirtaus tai vaihtoehtoisesti paineohjattu suodattimen ulkoinen ohivirtaus (esim 0.5 bar). 0.5 bar ulkoisella ohivirtauksella alkaisi suodattimen läpi virtaamaan tavaraa jo reippaasti miinuksen puolella olevissa lämpötiloissa, eli suodatus pelaisi lähestulkoon heti startin jälkeen arktisissakin oloissa.

Todellisuudessa siis oikea ja järkevä valinta olisi vielä pienempi suodatin, esim LPF 55, jonka sovittelu keulalle olisi jopa mahdollista. Suodatin materiaalin valinta on maku asia, nimellissuodatusaste metallikuitusuodattimella on heikompi, mutta sekin on paljon parempi kuin tyypilliset henkilöautojen automaattivaihteistojen siivilät ja toisaalta se on kuitenkin parempi materiaali lämpötila-aluetta ajatellen.

Helppoa kuin heinänteko.

Niinhän sitä kuulee usein sanottavan ja siksi hydrauliikan suodattimet varsin usein ovatkin mitoitettu päin p:tä

Kun kysyy suodatuksen toteuttamiseen tarvittavien osien hinnan alkaa varmasti ymmärtämään miksi se on jätetty pois

[9-3]

Kun puhutaan syrjäytyspumpuista (käsittääkseni automaateissa tätä tehtävää hoitaa syrjäytyspumppu): Pumppu tuottaa virtauksen, paine syntyy virtausvastuksista. Ongelma on siinä mihin paineeseen jäähdytyskierron paine on rajoitettu... oletettavasti melko alas.

Joka tapauksessa mikään ei räjähdä, mikään ei pala vaikka laatikon jäähdytyskierron öljy kulkee painerajan kautta kunnes lämpötila (viskositeetti) on sellainen että jäähdytyskierrosta päästään lävitse sallitun paineen puitteissa.

Niinpä laatikko toimii kun pumppu pystyy tuottamaan riittävän suuren paineen jotta öljy virtaa ohivirtausventtiilin kautta suodattimen ollessa tukkeutuneena. Ei sen väliä miten ohivirtauksen hoitaa mutta yleensä suodatinrungoissa se on valmiina. Sinänsä en pidä kovin järkevänä että ohivirtauksen kautta kovin kauaa öljyä ajetaan koska sehän myös tuottaa hieman lämpöä ja siten hukkaa energiaa joka taas heti perän koetetaan jäähdyttää.

Ohivirtausventtiilille saa useimmilta valmistajilta sellaisen avautumispaineen kuin älyää pyytää, alaraja on puhtaan elementin painehäviö ja yläraja elementin luhistumispaine. Sitä on myös hyvin helppo korjailla itse, kyse on yhden jousen jousivakiosta ja esipuristuksesta. Ohivirtausventtiilin voi toteuttaa myös ulkoisesti asentamalla suodattimen rinnalle jousella varustettu vastaventtiili päästösuuntaan.

Ohivirtausventtiili on suodattimen varoventtiili, se estää paine-eroa suodatinelementin yli kohoamasta niin suureksi että se romahtaisi. Sen ei normaalikäytössä pidä avautua (aiheuttaa usein "back flush"-ilmiön suodattimeen) ja toisaalta venttiilirakenteet harvoin edes kestävät jatkuvaa toimintaa.

Kannattaa käyttää standardiohivirtausventtiileitä, niin pääsee helpommalla. 3,4 bar löytyy aika monelta valmiina suodatinrungosta. Se että miten ohivirtausventtiili käytännössä toimii on eri asia enkä aio siihen puuttua koska tiedän että joidenkin toimii paremmin kuin toisten.

Ongelma ei kuitenkaan ole jäähdytyksen toimiminen. Jos suodattimen mitoituksessa on edes hieman ollut tolkku mukana niin niissä lämpötiloissa missä jäähdytys on tarpeen on suodattimen painehäviö joitakin barin kymmenyksiä.

Todellinen ongelma käyttölämpötila-alueen alapää, jossa karkeallakin suodattimella syntyy helposti 10 bar painehäviö... eli jos halutaan että paine ei kohoa kylmälläkään maksimiinsa niin joko täytyy olla erittäin löysä ohivirtausventtiili tai lämpötilaohjattu ohivirtaus varo-ohivirtauksen rinnalla.

Ilmeisesti tarkoitat jonkin valmistajan (ilmeisesti Pall) 8" pitkää elementtiä. Elementtejä on monenlaisia ja pelkkä pituus ei vielä kerro siitä mitään.

Joo en aio täällä kertomaan mitään Beta arvoista, virtaus/cm2 yms. asioista koska muuten asian ydin katoaa.

Todellisuudessa siis oikea ja järkevä valinta olisi vielä pienempi suodatin, esim LPF 55, jonka sovittelu keulalle olisi jopa mahdollista. Suodatin materiaalin valinta on maku asia, nimellissuodatusaste metallikuitusuodattimella on heikompi, mutta sekin on paljon parempi kuin tyypilliset henkilöautojen automaattivaihteistojen siivilät ja toisaalta se on kuitenkin parempi materiaali lämpötila-aluetta ajatellen.

No paljonko se pumpu tuottaa ja millä paineella? Tuskin sentään > 200 bar 50 ltr/min. Ei ehkä putket ja letkut kestäisi. Jos joku oikeasti tietää pumpusta jotain niin se olisi kiva tietää. Sitten voi mitoittaa suodattimen oikein.

Helppoa kuin heinänteko.

Niinhän sitä kuulee usein sanottavan ja siksi hydrauliikan suodattimet varsin usein ovatkin mitoitettu päin p:tä

Niinpä ja usein se johtuu siitä että suodattimen mitoitusprusteeksi otetaan jotain epäolennaisia asioita eikä todellista lopputulosta; öljyn puhtautta. Yleensä näkee jonkun "ammatilaisen" suunnitelleen hydrauliikkaa ja siten mitoitus on tehty liian tiukaksi.

Kun kysyy suodatuksen toteuttamiseen tarvittavien osien hinnan alkaa varmasti ymmärtämään miksi se on jätetty pois

Asian voi tehdä hankalasti tai yksinkertaisesti. Yleensä yksinkertaiset asiat toimivat paremmin ja ovat lopulta edullisempia. Niin se on myös tässä asiassa.