9-5 TurboPilot

[joukolainen]

Jankutusta vielä lisää, ok maaliskuussa muuttunut, mutta olen huollattanut 2005 lähtien kyseisesä merkkihuollossa ja öljy ollut koko ajan sama mobil 5w30. Lisäksi havainnut että samaan aikaan huollossa olleeseen kiilusilmä malliin 06 laitettiin samaa öljyä vuosi sitten. No ovat olleet hyviä ennakoimaan, pääasia on että koneessa on öljyä oikea määrä ja toivottavasti vielä suositeltua laatua.

[Sami]

Auton tekijät 'säästävät' johtimien poikkipinnoissa (johtoniputhan kuuluvat auton kalliinpien osien joukkoon) ja alimitoitus lamppujen johtimissa saa aikaan jänitehäviön, joka on pois lamppujen navoista.

Siis mitäh! Voih... Ei hyvää päivää! Nyt siis säästetään johtimien paksuudessa. Vaikka tää foorumi on pullollaan kaikenlaista huuhaata, niin tää on kyllä pitkästä aikaa jotain aivan omaa luokkaansa..

[mike]

Aivan aiheen vierestä menee jo mutta menköön.

Ei se nyt ole huuhaata oikein millään tuo johtimien ohentelu.
Siinä kun saadaan monenmoista säästöä aikaan. Autot kevenevät (kulutus pienenee) ja ennenkaikkea hinta valmistajalle tippuu. Kupari on nimittäin nykyään aika kallista metallia.

Vuonna 2002 kuparin hinta oli vajaat 2 euroa kilolta kun tänä päivänä liikutaan hintaluokassa noin 6 euroa. Että siitä sitten voit miettiä onko huuhaata vai ei.

Osittain tästä samasta syystähän sitä on siirrytty väylätekniikkaankin. Hyvin varustetun henkilöauton johtosarja painaa karkeasti veikattuna lähemmäs 20 kiloa. Eli jos laskee vaikka 20*6=120 tai vastaavasti 15% ohuemmilla johdoilla 17*6=102.
Eli 18 euroa autoa kohden. Tuon kun suhteuttaa vielä tehtaan vuosituotantoon niin sehän tekee jo 100 000 auton tuotannossa 1,8 miljoonaa euroa! Mitätön summa sinänsä mutta kelpaa varmaan muillekin kuin GM:lle ja Fordille!

[Sami]

Joo, aiheen vierestä menee ja asiat saa näyttämään miltä haluaa valitsemalla vain haluamansa näkökulman. Todellisuudessa kuitenkin itse samantyyppisiä mitoituksia ja suunnittelua tekevänä olen ymmärtänyt homman näin:

- Johdinsarja ei ole läheskään auton kallein osa.
- CAN väylään siirryttiin syystä että tämä mahdollisti toiminnallisuuksia ja modulaarisuutta, mihin aiemmin ei pystytty (paineanturit renkaissa yms..)
- Merkonomi ei todellakaan sanele että nyt pitäs tuohon kohtaan hankkia vähän ohuempaa johdinta säästöjen vuoksi. Tähän on syynä tyyppitestaus ja hyväksynnät. Autossa sähköjärjestelmän osat täytyy olla tyyppitestattuja irrallisina kokonaisuuksinaan ennen niiden asentamista autoon joka meinaa olla tyyppitestattu. Näistä on siis löydyttävä paperi jossa jonkun nimi alla.

En usko että kukaan vakavasti otettava autovalmistaja lähtee tietoisesti alimitoittamaan autonsa johtosarjan johtimia.

[Sami]

Autonvalmistaja asettaa normit ja kilpailuttaa alihankkijat.

Näin se menee. Autonvalmistaja kuten minkä tahansa muunkin laitteen valmistaja on vastuussa designistään ja joutuu tyyppitestaamaan myytävän härpättimen varmistaakseen/todistaakseen että valmistaa just sitä mitä oli aikomus valmistaakin ja että mitä luvataan valmistettavan. Luvatut asiat määritellään siis itse ja joillekin asioille on tuotteesta riippuen viranomaisten asettamia vaatimuksia.

CAN-väylään siirryttiin johtosarjan halpenemisen ja lisätoimintojen vuoksi (vähemmän johtoja ja enemmän toimintoja).

ei siinä muuten CAN väylän tapauksessa kehityksen motivaattorina ollut johtosarjan halpeneminen tai että CAN väylää olisi kehitetty siitä tarpeesta että johtosarjan tulisi olla halvempi. Itseasiassa ensimmäiset CAN väylällä varustetut autot sisälsivät huomattavasti enemmän lakua kuin normi aikalaisensa.

Täältä vitos slidestä löytyy tiivistettynä. Seikkaperäisempi historia löytyy monien CAN laitteiden valmistajien prosuureista, mutta niitäpä voit itse kaivella jos CAN suunnittelu kiinnostaa:
http://age-web.age.uiuc.edu/faculty/qzh ... %20Bus.ppt

Samasta powerpointista löytyy muuten tuo CAN väylän kaapelistandardikin:

According to the ISO 11898 standard, the impedance of the cable shall be 120 +- 12 ohms. It should be twisted par, shielded or unshielded.

Edelleenkin se auton johtonippu on autossa pakollinen, mutta ei missään nimessä kustannuksena lähellekään kalleimmasta päästä. Mihin aluperin otin kantaa on se että uuden saabin valojen tehottomuus tuskin johtuu siitä että saab on säästänyt valojen johtojen paksuudessa? Vai mitä maalaisjärki siihen sanoo?

[Speedou]

Tuohon valotehojen huonouteen piuhojen takia en usko minäkään. Mutta säästöihin uskon halvoissakin osissa. Kun niitä kerätään muutamat yhteen ja lasketaan kokonaistuotannot ovat säästöt jo oleellisia.

[Sami]

Tuohon valotehojen huonouteen piuhojen takia en usko minäkään. Mutta säästöihin uskon halvoissakin osissa. Kun niitä kerätään muutamat yhteen ja lasketaan kokonaistuotannot ovat säästöt jo oleellisia.

Säästöihin uskon minäkin, mutta en semmoisiin säästöihin jotka tehdään johtimen poikkipinta-alaa alimitoittamalla tai alispeksaamalla halpoja osia. Varmasti autoissa pyritään optimoimaan joka osan tuotanto mahdollisimman halvaksi. Lämpenevät valojohtimet ei yksinkertaisesti ole hyvä keino säästää. Paljon parempiakin keinoja löytyy isompien säästöjen aikaansaamiseksi sen johtonipun kohdalla. Säästö ei siis mustavalkoisesti tarkoita suoraan sitä että johtimen poikkipinta-alaa täytyy pienentää tai että jonkin muun osan designi täytyy halventaa siten että sillä ei ole toimintaedellytyksiä.

Toki autoja on takaisinkutsuttu kaikenlaisiin jälkikäteiskorjauksiin milloin mistäkin syystä, mutta alispeksaaminen ei tuota niin huomattavia säästöjä kuin tuotannon optimointi kokonaisuudessaan suunnittelupöydältä aina miettimiseen että missä mitäkin kannattaa valmistaa.

[Petter]

Kyllähän noissa valojohdoissa kulkee kuitenkin melko suuri virta, koska jännite on kuitenkin matala(12V) ja näin jännitehäviö ohuessa johdossa on suuri. Muistan jossain vanhassa TM:ssa tai VM:ssa ollen artikkelin vanhan olisiko ollut escortin valojen parantamisesta, ja siinä kyllä ensimmäinen toimenpide oli vaihtaa järeämmät johdot.

[9-5/2,3LPT]

Tätä valojohtimien poikkipinnan kustannussyistä tapahtuvaa alimitoitusta ja poikkipinnan suurentamista vaikutuksineen on käsitelty ainakin TM:n numeroissa 15/96, 8/97 ja 8/00, jossa esiteltiin kaksi myytävänä olevaa "lisää valoa johdoista" pakettia, joissa oli riittävän paksut johtimet releineen.

[9-5/2,3LPT]

9-5 valojen teho häviö on tullut mitattua eikä piuhojen suurentamiselle ole mitään tarvetta.

Mittasin myös ja ainakin jonkinlaista ahtautta tuntuu 9-5:kin johdoissa olevan.
Moottorin käydessä akkujännite siis latausjännite oli 14,42V ja vasemman lähivalolampun navoissa 13,87V, jännitehäviö = 0,55V ja oikeanpuoleisessa 13,65V, jännitehäviö = 0,77V (ilmeisesti pidemmät piuhat).
TM:n poijaat kun laittoivat mersuun paksummat narut, niin saivat ko.jännitehäviöt 0,2:een volttiin!

Koko jännitehäviö ei tule ainoastaan piuhasta, vaan liitokset, releen koskettimet, ym. vaikuttavat asiaan.

Eipä silti, en minäkään ryhdy ko. häviötä pienentämään - 9-5:ssä kun on hyvät valot, ainakin näissä vanhemmissa...

[Eski]

TurboPilottiin tehtiin Dinitrol-lisäturva ruosteenestokäsittely. Autosta purettiin sisälokarit ynnä muut alustan muovit ja helmamuovit irroitettiin. Pohja pestiin huolella. Kävin itse katsomassa, että oli puhdas ja kuiva ennen ruosteenestoaineiden laittoa. Auto oli käsittelyssä 3 päivää. Kyllä nyt kelpaa lähteä uittamaan auton pohjaa suolaliemessä

http://i63.photobucket.com/albums/h149/ ... G_1627.jpg
EDIT: kuva vaihdettu.

Eski

[Sami]

9-5 valojen teho häviö on tullut mitattua eikä piuhojen suurentamiselle ole mitään tarvetta.

Mittasin myös ja ainakin jonkinlaista ahtautta tuntuu 9-5:kin johdoissa olevan.
Moottorin käydessä akkujännite siis latausjännite oli 14,42V ja vasemman lähivalolampun navoissa 13,87V, jännitehäviö = 0,55V ja oikeanpuoleisessa 13,65V, jännitehäviö = 0,77V (ilmeisesti pidemmät piuhat).
TM:n poijaat kun laittoivat mersuun paksummat narut, niin saivat ko.jännitehäviöt 0,2:een volttiin!

Koko jännitehäviö ei tule ainoastaan piuhasta, vaan liitokset, releen koskettimet, ym. vaikuttavat asiaan.

Eipä silti, en minäkään ryhdy ko. häviötä pienentämään - 9-5:ssä kun on hyvät valot, ainakin näissä vanhemmissa...

Tommoinen alle voltti kertoo siitä että homma toimii oikein eikä todellakaan johtojen vaihdoille ole tarvetta.

offtopiccina vielä että jos pitäisi saada korkeampi jännite valoille, niin vaikka step up convertterilla eli hakkurilla tekisin sinne sitä korkeampaa jännitettä. Ei kyllä jaksaisi mitään johtoja ryhtyä vaihtamaan. Totta ettei ole olemassa häviötöntä johtoa, mutta erittäin oudolta vieläkin kuulostaa että autoissa on johdot joihin hukkuu niin tokuttomasti että jännite putoaa reilusti alle polttimon speksin. Voihan lamppuja toki polttaa vaikka 5V:n ylijännitteelläkin jos tuntuu siltä että haluaa nähdä paremmin (ainakin niinkauan kuin kestävät). Sitä jännitettä kun saa helposti ja halvalla nostettua ylemmäksi.

TM:n valojohto testin joskus lueskelin itsekin ja mielekkyys + lehden vakuuttelu meni vähän samalle osastolle kuin saman lehden ukaasit etanolin ympäristöä tuhoavasta vaikutuksesta kylmällä moottorilla Ihan kuin bensa-autoillakaan ajeltaisiin pitkiä matkoja kylmällä moottoreilla.. Noissa TM:n höpinoissa monesti suhteellisesti vähäpätöisiä asiaan tai loppusuureeseen vaikuttavia faktoja esitetään semmoisissa mittasuhteissa että lukijalle tulee mielikuva asian suuresta merkittävyydestä. Tokihan asian vakavat harrastajat haluavat jokaisen desimaalin käyttöön sehän on selvä, mutta mitäpä me normi-ihmiset? Halutaan hyvät valot, siinä se.

Jokainen voi tietenkin itse laskea 0.5V:n jännitteen nousun vaikutuksen luxeissa. Puhutaan kuitenkin reilusti alle 10%:n käyttöjännitteen nostosta on aika selvä että mitä se tarkoittaa muunnettuna valotehoksi häviöineen. Maalaisjärjellä eipä paljon mitään, mutta tottakai hämärillä luximittauksilla pilkun oikealla puolella olevat desimaalit saadaan lukijalle näyttämään jotenkin merkitseviltä.

Tässä on tietysti vaarana se, että jokainen meistä ymmärtää substanssin eri tavalla ja voi tulla mielipiteen vaihtoa jostain muusta, kuin mistä puhutaan. Pyrin tätä välttämään ja offtopicciahan tää koko juttu tässä ketjussa on.

[9-5/2,3LPT]

TurboPilottiin tehtiin Dinitrol-lisäturva ruosteenestokäsittely. Autosta purettiin sisälokarit ynnä muut alustan muovit ja helmamuovit irroitettiin. Pohja pestiin huolella. Kävin itse katsomassa, että oli puhdas ja kuiva ennen ruosteenestoaineiden laittoa. Auto oli käsittelyssä 3 päivää. Kyllä nyt kelpaa lähteä uittamaan auton pohjaa suolaliemessä

http://i63.photobucket.com/albums/h149/ ... G_1627.jpg
EDIT: kuva vaihdettu.

Eski

Onnittelen hyvästä ja oikeasta ratkaisusta!

Tämä kuva auton alta on aivan silmiä hivelevän kaunis näky - luottamusta herättävä, aivan kuin esim. Mobil1 0W-, moottorissa! Vakuutuksia parhaasta päästä!

[Eski]

Jep, kyllähän tuota piti pitkään harkita, mutta lopulta päädyin suojauksen kannalle, kun kustannus on noin 1% auton hinnasta. Jos tuosta nyt ei muuta hyötyä ole, niin rengasäänet ainakin vaimenivat hieman.

Eski

[Sami]

Jep, kyllähän tuota piti pitkään harkita, mutta lopulta päädyin suojauksen kannalle, kun kustannus on noin 1% auton hinnasta. Jos tuosta nyt ei muuta hyötyä ole, niin rengasäänet ainakin vaimenivat hieman.

Eski

Kyllä siitä varmaan uuden auton kohdalla hyötyä on helpottaen ensimmäisten vuosien ylläpitoa. Mönjä toimii eristeenä kosteudelle ja jos se on tiiviisti kiinni maalipinnassa ei kosteuden pitäisi tiivistyä lämpötilan vaihteluissa pellin pinnalle, mikä tapahtuu maalatulla peltipinnalla. Töissä tuli just ihmeteltyä kosteutta eri tavoin käsitellyn lasilevyn pinnalla. Maalit on sen verran huokoisia että 70RH:ssa lämpötilaa muuttamalla vesi vain tiivistyy pellin pinnalle. Maaleilta puuttuu eristeen ominaisuudet.

Jostain täältä lisäksi luin että massa toimisi kulumis-suojana ruosteenestoaineille.

Jos mulla olisi uusi auto, ehkä tuommoisen käsittelyn siihen tekisin ekoille vuosille, mutta ajan myötä yrittäisin keksiä jonkin menetelmän millä saisin tarkistettua että massa pysyy tiiviisti pellissä kiinni ettei tule niitä vesitaskuja, mikä sitten tappaa nää vanhemmat autot. Pienikin rako mönjän ja pellin välissä tekee sen että sielläpä sitä tiivistynyttä vettä on. Ehkä raapisin muutaman vuoden päästä pois siirtyäkseni sitten näihin vanhempien autojen ylläpitomenetelmiin.

Suola ei ole mun autoille ollut mikään ongelma. Joka talvi tulee surutta ajeltua suolatuilla teillä, mutta säännöllisillä pesuilla ja armeijatyylisellä ruosteenesto menettelyllä näkyy pysyvän ruosteettomana. Pääasia kosteassa ilmastossa on suojautua tuolta tiivistyvältä vedeltä. Tää "armeijatyylinen" ruosteenesto meininki ei vaan ole niin vähätöinen, mitä noi kaupalliset ruosteenestokäsittelyt ovat tietyllä aikavälillä.

Kyllä on hienon näköinen auto uutena!