Starttaa odottelun jälkeen… (jälleen kerran)

[khk]

Lisään vielä, että mittasin vielä uudestaan jännitteen sen ranetuspiuhan päästä, joka menee starttireleen herätteelle. Kun piuha on irti, se antaa joka kerta avainta startille kääntäessä sen 12V, eli ranetus ei ole tuottanut uutta ongelmaa. Uudet releet tilasin ja saan joskus ensi viikolla, ei löytynyt lähiseudun Motonetin tai Fixuksen hyllystä suoraan samaa tuotetta.

[khk]

Mietin noita starttireleen jälkeisiä komponentteja tuossa, eli 632 TWICE ja 463 käynnistyksenesto ennen maakytkentää. Voisivatko ne jotenkin tässä vaikuttaa asiaan?

Jos haluan sitä kokeilla, miten voisin helpoimmin ohittaa ne? Esim jollain piuhalla starttireleen herätteen toiselta puolelta (85) suoraan maahan, eli mistä löytyisi kätevin maadoituskohta jalkatilassa….?

Ymmärrän kyllä, että ei ole sinänsä hyvä idea tehdä käynnistyksen estoa toimimattomaksi mutta tämä olisi ainakin keino selvittää niiden rooli tässä kuviossa

[aero]

Jos se olisi virtalukon pohjassa huono kontakti, joka kyykkää kuormasta, niin mikä saa sen sitten aina lopulta kuitenkin virkoamaan ja antamaan sen suuremman jännitteen loppujen lopuksi? Millainen sähköinen tai fysikaalinen prosessi saisi tämän muutoksen aikaan siellä virtalukon pohjassa? Sitä vaan en osaa kuvitella.

Se heikoimman liitoksen kohta linjassa on metallinen kohta, johon hukkuu tehoa. Kun heikkoon liitokseen hukkuu tehoa, niin se teho tekee jotain eli liitos lämpiää. Kun metalli lämpiää, se laajenee ja jos laajenee tarpeeksi, voi liitos parantua jo sillä.

Eli yksi potentiaalinen vastaus kysymykseen on lämpö. Toinen on tärinä - ainahan sitä joku autossa heiluu ja se autokin heiluu, niin melkein ottava liitoskohta saataa pienestäkin tärähdyksestä heilahtaa parempaan asentoon.

[khk]

Unohdin mainita aiemmin, että huvikseni kokeilin myös (ennen asentoanturin ohittamista) mitata vastuksen maan ja sulakkeen 30 väliltä, ja sain tulokseksi alle 100 ohmia, riippumatta avaimen asennosta startissa. Kertooko tämä jotain diagnoosin kannalta relevanttia?

[khk]

Jos se olisi virtalukon pohjassa huono kontakti, joka kyykkää kuormasta, niin mikä saa sen sitten aina lopulta kuitenkin virkoamaan ja antamaan sen suuremman jännitteen loppujen lopuksi? Millainen sähköinen tai fysikaalinen prosessi saisi tämän muutoksen aikaan siellä virtalukon pohjassa? Sitä vaan en osaa kuvitella.

Se heikoimman liitoksen kohta linjassa on metallinen kohta, johon hukkuu tehoa. Kun heikkoon liitokseen hukkuu tehoa, niin se teho tekee jotain eli liitos lämpiää. Kun metalli lämpiää, se laajenee ja jos laajenee tarpeeksi, voi liitos parantua jo sillä.

Eli yksi potentiaalinen vastaus kysymykseen on lämpö. Toinen on tärinä - ainahan sitä joku autossa heiluu ja se autokin heiluu, niin melkein ottava liitoskohta saataa pienestäkin tärähdyksestä heilahtaa parempaan asentoon.

Outoa on kuitenkin se, että joskus käy niin, että starttaa mutta tyhjäkäynti sammuu, eikä sen jälkeen starttaaminen ole uudestaan yhtään helpompaa kuin aiemminkaan. Eli jos ”liitoksen lämpiäminen” olisi ratkaiseva tekijä, miksi se ei pysy lämpimänä? Ja miksi se silloin tällöin lähtee ilman lämpiämistä?

Ja tärinä ei tässä kyllä ole tekijä, käynnistys tulee aikanaan vaikka minkäänlaista liikettä ei tapahdu missään. Kokemusta on kaikenlaisista yrityksistä ja sadoista käynnistyksistä useilta kuukausilta.

[aero]

Eli jos ”liitoksen lämpiäminen” olisi ratkaiseva tekijä, miksi se ei pysy lämpimänä? Ja miksi se silloin tällöin lähtee ilman lämpiämistä?

Ei siellä kilokaupalla ole tavaraa, joten ei se liitoskohta kauheasti sitä lämpöä varaa. Sehän alkaa jäähtyä heti kun avain siirretään starttiasennosta takaisin käyntiasentoon.

Silloin tällöin voi osua liitos paremmin kohdalleen ihan suorilta ja lähteä pyörittämään. Kun paikat kuluu, niin toiminnan variointi lisääntyy.

Kuitennii, ne kaksi syytä, jotka saavat (tai voivat saada) heikosti johtavan liitoksen odottamalla johtamaan tarpeeksi että asioita tapahtuu, ovat lämpö ja liike. Ainakaan minä en keksi mitään muuta ilmiötä siihen, mutta nuo molemmat tiedän kokemuksesta ihan todellisiksi.

Lykkää siihen sulakkeen 30 syöttöön sulakkeen rinnalle jännitemittari, niin näet miten jännite siinä käyttäytyy starttia odotellessa. Se voi hypätä kerralla ylös tai nousta rauhallisesti päästen lopulta tarpeeksi korkeaksi jotta rele vetää. Kuitenkin, jos startti herää henkiin aina about saman jännitteen kohdalla, niin tiedät että vika on siellä sulaketta 30 edeltävässä linjassa, mahdollisesti siinä virtalukon pohjassa.

[khk]

Lykkää siihen sulakkeen 30 syöttöön sulakkeen rinnalle jännitemittari, niin näet miten jännite siinä käyttäytyy starttia odotellessa. Se voi hypätä kerralla ylös tai nousta rauhallisesti päästen lopulta tarpeeksi korkeaksi jotta rele vetää. Kuitenkin, jos startti herää henkiin aina about saman jännitteen kohdalla, niin tiedät että vika on siellä sulaketta 30 edeltävässä linjassa, mahdollisesti siinä virtalukon pohjassa.

Olen mitannut jännitettä sen sulakkeen jälkeen suhteessa maahan, ja se on ollut luokkaa 1V kunnes se yhtäkkiä hyppää sinne startin vaatimaan tasoon, ja starttirele laukeaa. Eli jännite ei nouse pikku hiljaa.

Mutta miksi tämä osoittaisi että vika on ennen sulaketta eikä matkalla maahan päin esim starttireleessä tai releen jälkeen TWICEssa tai käynnistyksenestossa…?

[aero]

Jos sen jännitteen pudottaisi noin dramaattiseti mittauspisteen jälkeen oleva asia (kuormapuoli) eikä mittauspistettä edeltävä asia (syöttöpuoli), niin se asia olisi oikosulku joka puolestaan polttaisi sulakkeen (tai jotain muuta, jos joku on ohittanut sen sulakkeen).

[khk]

Mitä sitten kertoo tuo mitattu 86 ohmin (mitätön?) vastus tuolla kuormapuolella (siis sulakkeen ja maan välillä)?

[aero]

Kertoo sen, että kun siihen sulakkeelle tarjotaan +12V, niin siitä menee läpi n. 0,14A virta (12V/86Ohm=0,14A). Kuulostaa minun korvaani ihan järkevältä lukemalta ja kun sattuu tuossa pöydällä random rele olemaan, niin mittasin siitä vetokäämin resistanssin: 85ohm. Ei siis ole mitätön, vaan hyvinkin järkevä lukema, eli mitä ilmeisimmin kertoo, että releen käämi on ihan kunnossa.

Sähköhän toimii (no, vähän yksinkertaistettuna ja tasasähköön rajautuen, mutta kuitenkin) käytännössä sillä tavalla, että virtapiirissä on aina resistansseja sarjassa ja jännite jakautuu näiden välille niiden resistanssien suhteessa. Jos akun napojen väliin laittaa sarjassa kaksi täysin samansuuruista resistanssia, niin niiden välistä voi mitata tasan puolet akkujännitteestä. Jos vastaavasti laittaa neljä reistanssia sarjaan, niin niiden väleistä voi mitata 25, 50 ja 75% akkujännitteestä.

Eli, nyt me tiedetään että akussa on about 12V ja releen käämin vastus on n. 86ohm. Tiedetään myös, että ongelman ollessa päällä releen käämin syötön puolella on n. 1V, eli matkalle hukkuu n. 11V. Koska jännitteet jakautuvat resistanssien suhteessa, niin siihen, että 68ohm pätkälle saadaan 1V, pitää ennen mittauspistettä olla resistanssia about 11*68ohm=748ohm. Siellä kuitenkin pitäisi olla niin pieni resistanssi, että käytännössä about kaikki 12V pääsee releelle asti. Käytännössä siellä syöttöpuolella pitäisi siis olla resistanssia ihan ohmin osia, jotta haluttu jännite pääsisi releelle asti.

[khk]

Eli, nyt me tiedetään että akussa on about 12V ja releen käämin vastus on n. 86ohm. Tiedetään myös, että ongelman ollessa päällä releen käämin syötön puolella on n. 1V, eli matkalle hukkuu n. 11V. Koska jännitteet jakautuvat resistanssien suhteessa, niin siihen, että 68ohm pätkälle saadaan 1V, pitää ennen mittauspistettä olla resistanssia about 11*68ohm=748ohm. Siellä kuitenkin pitäisi olla niin pieni resistanssi, että käytännössä about kaikki 12V pääsee releelle asti. Käytännössä siellä syöttöpuolella pitäisi siis olla resistanssia ihan ohmin osia, jotta haluttu jännite pääsisi releelle asti.

Hmmm kiitos, hyvä selitys. Täytynee mitata se vastus akun plusnavan ja sulakkeen 30 väliltä…

[Mertmi]

Kerran kaverin Toyota sammui kesken ajon ja ei enää inahtanutkaan käyntiin. Kävin sen pelastamassa. Toinen akun kenkä oli ihan hapettunut ja se ei ottanut ollenkaan kontaktia, vaikka oli paikallaan.

[Monikossa]

Ehdotin jo alussa:
"Maadoissa voi olla vikaa.
Seuraavaksi testaa maa, jos löytyy starttikaapelit niin toinen -navasta koneeseen kiinni ja toinen -navasta auton runkoon."
Nämä siis laitetaan rinnalle mihinkään muuhun koskematta jos vika maassa niin yksitellen irrottaen kaapeli näkee missä vika joko koneen maassa, korin maassa vai akun -napaan tulevassa.

[khk]

Eli, nyt me tiedetään että akussa on about 12V ja releen käämin vastus on n. 86ohm. Tiedetään myös, että ongelman ollessa päällä releen käämin syötön puolella on n. 1V, eli matkalle hukkuu n. 11V. Koska jännitteet jakautuvat resistanssien suhteessa, niin siihen, että 68ohm pätkälle saadaan 1V, pitää ennen mittauspistettä olla resistanssia about 11*68ohm=748ohm. Siellä kuitenkin pitäisi olla niin pieni resistanssi, että käytännössä about kaikki 12V pääsee releelle asti. Käytännössä siellä syöttöpuolella pitäisi siis olla resistanssia ihan ohmin osia, jotta haluttu jännite pääsisi releelle asti.

Hmmm kiitos, hyvä selitys. Täytynee mitata se vastus akun plusnavan ja sulakkeen 30 väliltä…

Mittasin nyt sitä vastusta akun plusnavasta sulake 30 tuloon, sulakkeen ollessa irti. Se oli eri avaimenkäännöillä välillä 500-750 ohmia. Kertaakaan se ei laskenut alle 500 ohmia. Pitää vielä kun ehdin mitata se sulakkeen ollessa paikallaan, jotta selviää miten se vastus sitten suuremman virran kulkiessa läpi jossain vaiheessa laskee niin alas, että jännite releelle nousee riittävän korkeaksi.

Ehkäpä sitten virtalukon pohja kuulostaa todennköiseltä syypäältä tällä tiedolla. Rassasin myös jo aiemmin sulaketta pidikkeessään edes takaisin ja vaihdoin siihen toisen vastaavan, siltä varalta että siinä olisi jotain kosketushäikkää. Ja aeron releen vastuksen mittauksen perusteella kuulostaa, että sekin on normaali, joten senkään vaihto tuskin on tarpeen.

Mutta virtalukon pohjan vaihto ei nyt heti tule kyseeseen budjettisyistä, joten täytynee virittää joku tilapäinen starttipainike kojelautaan. Mikä olisi paras johdin jalkatilassa, josta saisi starttipainikkeelle sen 12V, jonka sitten syöttää tuolle starttireleen herätteelle…?

[aero]

Pitää vielä kun ehdin mitata se sulakkeen ollessa paikallaan, jotta selviää miten se vastus sitten suuremman virran kulkiessa läpi jossain vaiheessa laskee niin alas, että jännite releelle nousee riittävän korkeaksi.

Älä tee niin. Jos mittari ei kärähdä, niin tulos on jotain aivan muuta kuin todellisuus, kun ns. livetilanteessa siinä mitattavassa yhteydessä on jännite päällä jo muuta kautta.

Vastusmittaus toimii niin, että mittari syöttää sähköä mitattavaan kohteeseen ja tarkkailee että miten se sähkö käyttäytyy. Kun samaan kohteeseen tarjoillaan ulkopuolelta sähköä, niin sen käyttäytyminen sekoittaa mittarin tuloksia. Lisäksi kun sen ulkopuolisen sähkön jännite on kovempi kuin mittarila ja virtaakin saa tarjoiltua vähintään riittävästi, ei mittarissa välttämättä toleranssit riitä kestämään tuota yllätystä.