Ruuvit on E-torx-kannalla, olikohan E18. Pikkujarruissa pitää tosiaan satulan kiinnitysrautakin käyttää irti, että saa levyn pois. Kertoivat, että Aero-jarruissa olisi toisin..?
"Nihkeänhän" hommasta tekee se, että nuo pultit on ohjeen mukaisesti kiinnitetty kierrelukitteella. Totta puhuen en ymmärrä minkä takia, mutta lukitetta oli meilläkin, ja asentaessani laitoin sitä myös, tosin yritin olla kohtuullinen. Ei siis riitä, että saat ruuvit ensin narahtamaan auki (lähtivät loppujen lopuksi kohtuullisella voimalla, tai sitten vaan usko riitti kun oli tieto etukäteen että ovat tiukassa), vaan niitä joutuu kyllä ihan tosissaan vääntämään melkein koko nousunsa matkan. Toki kitka vähenee loppua kohti, kun kierrettä on koko ajan vähemmän pyörännavan sisällä.
Toinen muistamisen arvoinen seikka on jarrumännän sisäänpainaminen. Tai siis
kiertäminen: ei mene pelkästään painamalla, eikä pelkästään kiertämällä, vaan pitää painaa ja kiertää samaan aikaan. Ensimmäinen mäntä painui mulla ihmeen hienosti pohjaan: riitti käsivoimilla painaminen ja lukkorengaspihdeillä samaan aikaan kiertäminen. Toiselle puolelle jouduin virittelemään pultista, korialuslevysta ja mutterista painimen satulan väliin, kun ei alkanut mäntä imeytyä ollenkaan. Lopulta sekin lähti menemään, mutta oli loppuun asti hiukan jäykempi kuin toinen puoli.
Jarrunestesäilön korkki on hyvä löysätä ennen puuhaan ryhtymistä, miksei vähän välillä käydä kurkkaamassa pinnantasoakin ettei tulvi. Ilmeisesti ei tulvi ihan herkästi, koska meillä oli kitkapinta paloista kokonaan pois ja levytkin sitä kautta jo hieman ohentuneet, eli maksimimäärä työnnettiin nestettä takaisinpäin, kun männät kierrettiin takaisin pohjaan. Silti mahtui säiliöön ja jäi ihan hyvälle tasollekin.
Tuo männän ulkoreunan ja pölysuojakumin muotoilu on aika fiksu: männänpää oli aika pahannäköinen, varovasti puhdistellen sitä sai kyllä siistittyä. Kokoonpanoon on kuitenkin jätetty hiukan varoja, eli loppuun asti kiertämälläkään ei männän ruosteinen/röpyliäinen ulkopää mene siitä kumitiivisteestä läpi. Kumitiiviste seuraa sen sijaan mäntää, taittuen jopa ensimmäisestä "nivelestään" hieman sisäänpäin. Kun männät olivat pohjassa, sen tiesi kyllä yksiselitteisesti, ja uusien palojen/levyjen asentaminen oli todella helppoa, ts. ei ollut liian ahdasta männän ja satularungon välissä. Säätyivätkin mokomat ihan nätisti ja itsekseen, käsijarrua myöten! Eka Saappi lajiaan tässä suhteessa!
