Penkkitulokset

[Datariver]

Hirschiä itsekkin epäilin koska täsmäisi tehoiltaan 12% heittomarginaalilla ja väännöt olisi kohdallaa. Muutenkin aika laimean tuntuinen eli pehmeästi lähtee kun taas muista on ilmoiteltu että olisi repivää menoa. Laitoin hirschille sähköpostia että kuinka saisin selville että onko hirschin softa niin pyysivät koko boxia sinne jotta voisivat tarkistaa koneella. Ei pysty kyllä nyt venyy.

[Garching]

Ei noita dynolukemia voi yleispätevästi prosenteilla laventaa moottoritehoksi ja väännöksi...

Tehoa menee voimalinjan hävikkeihin kampiakselin ja vetävien pyörien välillä tietty kW-määrä, eikä se hävikki suinkaan tuplaannu vaikka moottoriteho tuplattaisiin. Pienin %-hävikki on etuvetoisessa manuaalilaatikolla ja toisen ääripään varmaan arvaattekin. Jos pyöriltä on löytynyt 128kW keppivaihteisessa, niin hävikki on kyllä lähempänä 10kW kuin 26kW.

[Datariver]

Itse olen kuullut erittäin monelta taholta sen 12-20%. No lukemia on yhtä paljon kuin arvioijia eli ei voi kuin arvailla. No softaa en ainakaan hommaa koska sillä ei tulisi kuin max 10kw niin jäisi aika kovaksi tuo hinta per kw.

[Vigge]

Tehoa menee voimalinjan hävikkeihin kampiakselin ja vetävien pyörien välillä tietty kW-määrä,.

niin meinaakko tosiaan ettei häviöteho riipu tehosta? Kummasti esmes ne lootan öljyt lämpiää vähän toista tahtia kun boksista ajetaan ememmän tehoa läpi, miksiköhän? Ettei nyt vaan kävis niin että, kun pintapaine hampaiden välillä kasvaa kasvaa myös hävikki.

[Garching]

Tehoa menee voimalinjan hävikkeihin kampiakselin ja vetävien pyörien välillä tietty kW-määrä,.

niin meinaakko tosiaan ettei häviöteho riipu tehosta? Kummasti esmes ne lootan öljyt lämpiää vähän toista tahtia kun boksista ajetaan ememmän tehoa läpi, miksiköhän? Ettei nyt vaan kävis niin että, kun pintapaine hampaiden välillä kasvaa kasvaa myös hävikki.

Ei mahda lämmetä ajossa saati sitten dynossa siinä määrin että jos 150hp koneesta revitän 300hp, niin hävikki tuplaantuisi... Harvoin käytetään samoja voimalinjan komponentteja malliston ääripäissä. kW/Nm-kestävyys tulee pääsääntöisesti materiaaleja vahventamalla (kytkin, vetarit) tai esim. ylim. laakeroinneilla laatikkoon - joissa myös jäähdytys mitoitetaan voimavarojen mukaan.

[Ken-1]

Tehoa menee voimalinjan hävikkeihin kampiakselin ja vetävien pyörien välillä tietty kW-määrä,.

niin meinaakko tosiaan ettei häviöteho riipu tehosta? Kummasti esmes ne lootan öljyt lämpiää vähän toista tahtia kun boksista ajetaan ememmän tehoa läpi, miksiköhän? Ettei nyt vaan kävis niin että, kun pintapaine hampaiden välillä kasvaa kasvaa myös hävikki.

Niin, tietysti vaihdelaatikko syö enemmän teho jos se joutuu välittää korkeampi vääntö/teho. Mutta kasvaako se tosiaan lineaarisesti? Eikö vois olla mahdollista että teholla 200 hv menee 10% häviöihin eli 20 hv, ja 300 hv teholla menee ainoastaan 9% eli 27 hv?

En ole tarkistanut omista kirjoista mutta omasta mielestä vaikuttaa ihan järkevältä et %-osuus joka menee voimasiirtoon vähän pienenisi tehon lisäysten myöten.

Mitä arvelette?

[JouniCSE]

Ei noita dynolukemia voi yleispätevästi prosenteilla laventaa moottoritehoksi ja väännöksi...

Tehoa menee voimalinjan hävikkeihin kampiakselin ja vetävien pyörien välillä tietty kW-määrä, eikä se hävikki suinkaan tuplaannu vaikka moottoriteho tuplattaisiin. Pienin %-hävikki on etuvetoisessa manuaalilaatikolla ja toisen ääripään varmaan arvaattekin. Jos pyöriltä on löytynyt 128kW keppivaihteisessa, niin hävikki on kyllä lähempänä 10kW kuin 26kW.

No sh*t sherlock! Oletetaan että lootan ja muun rojun hävikki on 10kw. Meinaat että jos kytken lootaan kii 8kW sähkömoottorin että se ei jaksa pyöritää ollenkaan? Kyllä se häviön voi yleistää prosentuualiseksi, onhan esim kitkakerroin nimenomaan _kerroin_.

[Vigge]

Ei mahda lämmetä ajossa saati sitten dynossa siinä määrin että jos 150hp koneesta revitän 300hp, niin hävikki tuplaantuisi... Harvoin käytetään samoja voimalinjan komponentteja malliston ääripäissä. kW/Nm-kestävyys tulee pääsääntöisesti materiaaleja vahventamalla (kytkin, vetarit) tai esim. ylim. laakeroinneilla laatikkoon - joissa myös jäähdytys mitoitetaan voimavarojen mukaan.

Niin tässä taisi olla kyse yhdestä askista mihin ajetaan enemmän tehoa jolloin on yks ja sama miksi malliston sisällä käytetään eri askeja. Märehditään nyt tuota häviö aihetta vähän lisää. Boksi/ muut voiman siirron osat sisältää tukun osia esmes tiivisteet joiden häiviöt pysyvät lähes vakioina oli pyör.nopeus/ kuorma mikä tahansa.

Vastaavasti laakeroinnin ja hammaskosketuksen häviöt kasvaa kutakuinkin lineaariesti kuorman mukana ja eivät suoraan ole riippuvaisia pyör.nopeudesta.

Tämä mielessä on lopputulos lootan hyötysuhteen osalta sellainen, että % käyrä on alussa nouseva, mutta tietyn tehotason jälkeen % pysyy vakiona, kun näiden "vaiko suureiden" osuus pienenee/ käy mitättömäksi.
Esmes tässä yks ihan mitattu lootan hyötysuhde käyrä

[Datariver]

Eli toisin sanoen paljonko uskaltaisin itse olettaa moottoristani löytyvän jos renkailta tuli 128kw??? Vääntöä oli kumminkin se 300nm eli sama kuin mitä hirsch lupaa. Doc-powerilla on penkitetty vakiona 183hp ja joku 265nm.

[Garching]

Eli toisin sanoen paljonko uskaltaisin itse olettaa moottoristani löytyvän jos renkailta tuli 128kw??? Vääntöä oli kumminkin se 300nm eli sama kuin mitä hirsch lupaa. Doc-powerilla on penkitetty vakiona 183hp ja joku 265nm.

Haarukan alalaidasta se 12% niin 15kW on likellä. Nyt tietysti kysymys kuuluu mitäs väliä sillä paljonko kampuran päästä löytyy kun tiehen asti välittyvä teho sitä autoa vasta vie eteenpäin? Toisaaltaan vakiomoottoreissakin +-5% ilmoitettuun tehoon on vielä hyvinkin toleranssin puitteissa.

Yleisesti dynoissa tuo moottoriteho lasketaan pyörätehon ja vapaasti pyörivän voimansiirron mitatun vastuksen summana - jolloin myös rengaskoko, -paine ja vanteen massakin vaikuttavat tulokseen.

[Datariver]

Renkaina alla pyörii eta/betan 18" 8"leveät 235/45 gummit. onhan tuon koneen raskaampi pyörittää tuon kokoisia. Kaiketi?

[Harrimatias]

Renkaina alla pyörii eta/betan 18" 8"leveät 235/45 gummit. onhan tuon koneen raskaampi pyörittää tuon kokoisia. Kaiketi?

No tuskimpa kovin merkittävästi, erittäin vaikea ainakaan uskoa. Itselläkin oli alla 245/35/17 muistaakseni kun tämä auto tehtaalta ulos tuli, eikä kyllä mitään tehohävikkejä ollut.

Ja muistetaan että penkkien tuloksissakin on eroja.

[Datariver]

Kaveri oli juuri penkittänyt eräässä toisessa paikassa ja sai siellä 15nm enemmän vääntöä kuin täällä missä nyt kävimme. Hepat oli tismalleen samat.

[apu,apupoika]

Kaveri oli juuri penkittänyt eräässä toisessa paikassa ja sai siellä 15nm enemmän vääntöä kuin täällä missä nyt kävimme. Hepat oli tismalleen samat.

Pyöräkulmat, ilmanpaineet ja autonkiinnitys rullilla (telapaineet) vaikuttaa.
Niinkuin just sanoit, hepat samat ja jos esim. jarruttaa käsijarrulla mittauksen aikana, teho säilyy samana, mutta vääntö putoaa.

[Vigge]

Kaveri oli juuri penkittänyt eräässä toisessa paikassa ja sai siellä 15nm enemmän vääntöä kuin täällä missä nyt kävimme. Hepat oli tismalleen samat.

Pyöräkulmat, ilmanpaineet ja autonkiinnitys rullilla (telapaineet) vaikuttaa.
Niinkuin just sanoit, hepat samat ja jos esim. jarruttaa käsijarrulla mittauksen aikana, teho säilyy samana, mutta vääntö putoaa.

ottaakos se SS kässäri eturenkaisiin? vai mitenkä meinasit että se vikuttaa mittaukseen? Jos mitttua fillaria jarruttaa näkyy vaikutus yhtälailla teho lukemassa kuin väännöissäkin, kun ne eivät ole toisistaan riippumattomia asioita...