VNT-ahtimen ohjaus APC:n avulla

[häkis]

Olen asentamassa VNT-ahdinta kipinäsytytteiseen moottoriin. Jotkut ovat vastaavia jälkiasennus virityksiä tehneet lähinnä dieseleihin. On alipainekello muutettu ylipaineiseksi, lisätty rajpaineventtiiliä jne, mutta toimintaa ei ole saatu ideaaliksi ilman elektroniikkaa.

Mielessäni olisi toteuttaa säätö seuraavasti:

Ahtimen alipainekello alkuperäinen. Alipainepumppu antamaan jatkuvaa alipainetta. Mankkuvenalle siis annetaan jatkuva alipaine. Kaasuläppään kytketään "asentotunnistin" eli säätövastus, jonka vastusalue ja toiminta valitaan siten, että tyhjäkäynnillä on suuri vastus (n.300-400 ohmia) ja hanat kaakossa ei vastusta lainkaan.

Kaasuläpän säätövastus kytketään sarjaan ahtopaineanturin ja apc-purkin väliin.
Alipaineletkut kytketään mankkuvenalle siten, että normaalisti painekellolle menevä letku kytketään jonnekin ilmanputsarin liepeeseen ja se alkuperäinen "hukkaletku" kytketään alipainekelloon.

Ajatukseni mukaan ahtimen toiminta pitäisi (huom ! pitäisi) olla seuraavanlainen:

Tyhjäkäynti ja pienien kaasuläpän avautumiskulmat (imusarjassa alipaine):
säätövastuksen vastusarvo suuri -> apc "näkee" ylisuuren alipaineen ja alipaine ohjautuu mankkuvenalta ohi ahtimen alipainekellon ja näin ollen ahtimen johdinsiivet ovat max auki asennossa ja pakokaasut virtaavat vapaasti eikä ahtopainetta tuoteta.

Kaasu pohjassa:
APC saa vastusarvon suoraan paineanturilta ja vetää ensitilassa ahtimen johdinsiivet ihan iholle, kunnes asetettu max ahtopaine on saavutettu ja säätää tämän jälkeen siipiä siten ettei haluttu paine ylity.

Kaasu melkein pohjassa:
Ahtopaine määräytyy paineanturin ja kaasuläpän potikan yhteisvaikutuksena.

Voisikohan tällainen järjestely toimia? Itselläni ei ole omakohtaisia kokemuksia APC-purkista.

[mikkoimp]

http://www.holysmoke.fi/forum/viewtopic.php?t=1251

oletkos tuon lukenut vnt ohjauksesta?

[häkis]

Olen lukenut.

APC vaan antaisi toimiessaan edellä kuvatulla tavalla paljon etuja kaikkiin mekaanisvirityksiin verrattuna.

[Hessu]

Asiaa sivuten, miten mahtaa VNT:n mekanismi kestää bensakoneen pakolämpöjä? Käsittääkseni juuri tuo on se syy miksi näitä ei juuri ole bensakoneissa näkynyt.

[tema]

Asiaa sivuten, miten mahtaa VNT:n mekanismi kestää bensakoneen pakolämpöjä? Käsittääkseni juuri tuo on se syy miksi näitä ei juuri ole bensakoneissa näkynyt.

Sama syy miksi lastutetut dieselit kohonneiden pakolämpöjen myötä jumittavat ahtimia. Ei saisi masentaa, mutta ei maksa vaivaa pohdiskella ko. asiaa kun ei mekaanisesti toimi.

[häkis]

kuka on sanonut että poltan bensiiniä...

Pakolämmöt ei ongelma. 0.6 bar ahtopaineella max 550 astetta, joten nou hätä.

Kipuraja noilla VNT-ahtimilaa on jossain 900 asteen nurkilla...

[tema]

kuka on sanonut että poltan bensiiniä...

Pakolämmöt ei ongelma. 0.6 bar ahtopaineella max 550 astetta, joten nou hätä.

Kipuraja noilla VNT-ahtimilaa on jossain 900 asteen nurkilla...

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Laita jotain juttua tai linkkiä jos jaksat.

[häkis]

http://www.ekoautoilijat.fi paljastaa polttoaineen. Kulkine on VAG konsernin pieni pickup.

testituloksia:

Vakio 1.8 vapari kone (bensalla 95 hp) huippunopeus n.100 km/h ("vetoalue" 1500 -4000rpm)

1.8 lisättynä 1,6td:n garrett T2:sella (0,5 bar paineet) huiput n. 120 km/h, mutta vetoalue kapeahko ja yläviritteinen 3000 - 4500(-5000)

1.8 + kkk k03 (mb 170 cdi) 0,6 bar; huiput n. 120km/h, vetoalue n. 2500- 4500rpm); kompura liian pieni ja ahtimen sovitus pakosarjaan ei hyvä, siksi paineen nousu hidasta.

seuraavana nokalle 2.0 + garrett gt1549V + välijäähdytin + APC

[Turbonaattori]

erittäin mielenkiintoista! raporttia vaan tänne kun kokeilut etenee!

[mikkoimp]

juu, laitappas raporttia jos saat hyvin toimimaan, itsellä tällä hetkellä patrolliin menossa pelkällä ylipainekellolla toimivana, ei ole vielä jaksanut muuta ohjaus systeemiä tehdä..

koneena 3.3 diisseli, turbona gt2556v ja tavoitteena 200hv...

[Turbonaattori]

kellään tietoa paljonko noi häkäpönttövehkeet maksaa?

[häkis]

Ai paljonko häkäpönttövehkeet maksaa?

No sehän on vähän sama kun kysyisi, että paljonko auto maksaa. Eli kaikki riippuu siitä mitä niiltä puun kaasutuslaitteilta vaadit:

- käyttöikä; musta rauta ei kestä vuottakaan, haponkestävästä tehtynä kestää isältä pojalle.

- Huoltoväli ja vaatimukset kaasun puhtaudelle; vanhan ajan vesipesurilla tai muulla yksinkertaisella ja halvalla suodattimella voi ajaa ilman huoltoa muutaman satakilometriä ja öljyt kannattaa vaihtaa 5 tuhannen välein, mutta ei maksa paljoa ja on helppo rakentaa. Jos taas halua ajaa pari tuhatta kilometriä ilman minkäänlaista nuohousta ja vaadit täysin moitteetonta kaasua koneellesi, maksaa Nomex-kankaisen suodattimen kankaat jo toista tonnia.

- Auton koko ja tankkausväli; Tietysti asiaan vaikuttaa onko autosi full size jenkki letukka vai pieni japanilainen kauppakassi. Eli enempi kaasua - enempi rautaa. Sama asia myös polttoainesäiliön koon suhteen.

- Ossaatko tehdä itse vai joudutko teettämään; Näitä ei valmisteta teollisesti, eikä löydy bilteman kataloogista.


Eli jos itsellä on hitsauskoneet ja pylväsporakone sekä taitoa, voi romikselta "löydetyistä" aihioista rakentaa kohtuulliset laitteet varmaan parilla tonnilla. Ruostumaton teräs maksaa romiksella tällä hetkellä n. 5 € / kg ja sitä tarvitaan 200 - 300 kg. Jos joudut teettämään kaiken ei 5 tonniakaan välttämättä riitä.

[Turbonaattori]

Ai paljonko häkäpönttövehkeet maksaa?

No sehän on vähän sama kun kysyisi, että paljonko auto maksaa. Eli kaikki riippuu siitä mitä niiltä puun kaasutuslaitteilta vaadit:

- käyttöikä; musta rauta ei kestä vuottakaan, haponkestävästä tehtynä kestää isältä pojalle.

- Huoltoväli ja vaatimukset kaasun puhtaudelle; vanhan ajan vesipesurilla tai muulla yksinkertaisella ja halvalla suodattimella voi ajaa ilman huoltoa muutaman satakilometriä ja öljyt kannattaa vaihtaa 5 tuhannen välein, mutta ei maksa paljoa ja on helppo rakentaa. Jos taas halua ajaa pari tuhatta kilometriä ilman minkäänlaista nuohousta ja vaadit täysin moitteetonta kaasua koneellesi, maksaa Nomex-kankaisen suodattimen kankaat jo toista tonnia.

- Auton koko ja tankkausväli; Tietysti asiaan vaikuttaa onko autosi full size jenkki letukka vai pieni japanilainen kauppakassi. Eli enempi kaasua - enempi rautaa. Sama asia myös polttoainesäiliön koon suhteen.

- Ossaatko tehdä itse vai joudutko teettämään; Näitä ei valmisteta teollisesti, eikä löydy bilteman kataloogista.


Eli jos itsellä on hitsauskoneet ja pylväsporakone sekä taitoa, voi romikselta "löydetyistä" aihioista rakentaa kohtuulliset laitteet varmaan parilla tonnilla. Ruostumaton teräs maksaa romiksella tällä hetkellä n. 5 € / kg ja sitä tarvitaan 200 - 300 kg. Jos joudut teettämään kaiken ei 5 tonniakaan välttämättä riitä.

aivan juu. arvelinkin että valmiina ei näitä häkis-osia juuri ole saatavissa. Kun tuo kantama on kaikenkaikkiaan noissa häkäpönttövehkeissä se haaste, niin tuli mieleen sellainen että jos tuollaisen tekisikin (teettäisi...) lähinnä taajama-ajoon eli nimenomaan kauppakassiksi.

ps. Voiko pöntön jättää pöhisemään kaupassa käynnin ajaksi vai täytyykö tuli sammuttaa ja sytyttää esim. puolen tunnin asioinnin ajaksi? Käytännön kokemuksia / laskelmia siitä että miten pitkäksi ajaksi kannattaa jättää tuli hellaan ja/tai sammuttaa häkätuottolaitos.

Tuollaiseen taajamakäyttöön voisi se vanhempi ja halvempi suodatusjärjestelmä kelvata. Auto ei tietenkään olisi 3 tonnia painava jenkki vaan just esim. vw caddy mihin saisi laitteet piiloon kuten sinulla. ihan mielelläni kuulisin aiheesta lisää, mihin kannattaa kiinnittää huomiota jne. harmi että saabia ei ole lavamallina (paitsi ruotsissa...)

[häkis]

Joo, siis laitehan toimii moottorin imulla, eikä sitä mitenkään erityisesti sammuteta kun auton moottori sammutetaan. Pönttö jäähtyy ja sammuu itsestään, kun sen läpi ei enää imetä ilmaa.

Kesällä laite pysyy toimintakuntoisena ainakin kaksi tuntia ajon jälkeen, jolloin sitä ei tarvitse erikseen sytyttää. Riittää kun starttaa auton ja lähtee ajamaan.

Caddyn polttoainekulutus on n. 20 kg puuta / 100km. Se on sitten itsestä kiinni kuinka halvalla ja helpolla polttoainetta saa.

[a9000]

kiitos tiedoista.
ps. semmonen tuli vielä mieleen että mikäs siinä jonkun häkäpönttöilygurun keksimässä märällä/kostealla puulla toimivassa häkäpönttösysteemissä on käytön esteenä, jotkut päästöt vai? meinaan vaan että siihen vehkeeseenhän tankkaus olisi metsätaipaleilla varsin helppoa.. keräis vaan risut metsästä ja laittais tulille