Taitaa olla vähän puurot ja vellit iloisesti sekaisin, jos nyt puhutaan välillä B2X5 moottoriperheestä, välillä T7 moottorinohjauksesta ja lopulta myös vain T7 magneettiventtiilistä.
T7 moottorinohjauksen selkein etu T5 nähden on sähköisen kaasuläpän hyvät puolet, kuten lineaarinen ja ennakoitavissa oleva väännöntuotto kaasupolkimen asentoon nähden riippumatta kierroksista, tasaisempi tyhjäkäynti/kuormankompensointi, cruisen ja TCS:n toiminnan paremmuus.
Käytännössä tuo sähköläppä automatisoi sen mitä turboautoon tottunut osaisi periaatteesa tehdä itsekin, tosin hitaammilla reaktioilla. Eli matalilla kierroksilla ennen turbon heräämistä reippaampaa kaasun käyttöä, isoilla kierroksilla kevyempää jos pyritään samaan vääntöön. Tekee arkiajosta miellyttävää ja vaivatonta sekä piilottaa hyvin etenkin 2.0 koneen alaväännön puutetta joka on T5:ssä selvästi tuntuvampi. Osa paremmasta alaväännöstä toki menee myös T7 koneiden pienempien ahtimien ja löysempien nokkien piikkiin. Sähköläppä myös pehmentää haluttaessa voimansiirron nykäyksiä (jos ei ole fast throttle-optiota käytetty, jolla taas saa nopeamman kaasunvasteen), tai muuttaa sport-asennossa polkimen herkkyyttä.
Muut moottorinohjaukseen pelkästään liittyvät edut on sitten lähinnä alhaisempi päästötaso ja ehkä hieman matalampi kulutus (etenkin kylmänä), tarkemmin ilman määrän mittaavan ilmamassamittarin, kahden lambdan (ei alkupään autoissa) jne. avulla. Diagnostiikkakin on kehittyneempi, yksi normaalikäyttäjän ilo on SID Info, virittäjän kannalta harmi taas on reaaliaikaisen säätötyökalun puuttuminen toistaiseksi.
B2X5 moottorien edut myöskin liittyy ennenkaikkea matalampaan kulutukseen ja päivittäisen käytön miellyttävämpään luonteeseen. Kone käy nätimmin ja värinättömämmin kevyempien sisuskalujen ja raskaamman vauhtipyörän ansiosta, matalakitkamännät laskevat kulutusta ihan oikeastikkin ja paremmin virtaava kansi + löysemmät nokat tuo lisävääntöjä alemmas. Huonot puolet taitaakin olla kaikilla jo tiedossa huohotuksen ja öljymönjän sekä herkästi nakutuksesta halkeavien mäntien muodossa.
On sitä kehitystä tapahtunut, ei vaan välttämättä siitä näkökulmasta millä käytetyn auton ehkä viritystä harkitseva ostaja tarkastelee.. Esim. alkupään NG900 ja loppupään OG9-3 välillä on ajon miellyttävyydessä suuri harppaus johtuen mm. vaijerikytkimen vaihtumisesta hydrauliseen, laatikon aavikkovälitysten vaihtumisesta järkeviin sekä alaväännöttömän 2,0 T5 moottorin vaihtumisesta huomattavasti normiajossa miellyttävämpään ja vähemmän kuluttavaan 2,0 T7 koneeseen.
in cruise paras on, mutta on niitä huonompiakin tai erilaisia - makuasia. Esim Mazda 6 MPS muuten hauska ajaa, mutta kummastuttaa nopeuden lasku/nosto viiksestä portaittain.