Tottakai niin iso kuin vaan sopii jos tuollainen tulee teetettyä
Tuntuu vaan että sais paremmin jäähdytystä tuossa puskurin alla verrattuna tuohon orkkia paikkaan mikä on tuolla syylärin ja ilmastoinnin lauhduttimen välissä
kyllä siellä on sen verta virtausvastusta oltava että saadaan virtaus hidastumaan ettei ilma mene liian nopeasti coolerin lävitse, tällöin ilma jäähtyy tehokkaasti.
virtaushidastuvuuteen vaikuttaa myös virtauspinta-ala.
Aivan, mutta tuo riittävän suuri virtausvastus löytyy kyllä käytännössä kaikista saatavista coolerikennoista, sen sijaan riittävän pieni vastus ei ole lainkaan itsestään selvää. Sitä tarkoitin, kun sanoin että vastus on tärkeämpi. Vastuksen suhteen huonoja coolereita on nimittäin paljon enemmän kuin absoluuttiselta jäähdytysteholtaan huonoja.
Semmonen on hyvä missä ilma heittää lenkin, eli lähdöt on samassa päädyssä, riittävän iso, niin jäähtyy tehokkaasti kun kulkee kuulerissa, viive saattaa tosin hieman nousta
Onko kenelläkään kokemusta vesijäähdytteisistä välijäähdyttimistä? Mulla on sellainen ollut jo pitkään tekeillä mun riisikuppiin. Valinta johtui lähinnä siitä että keulalle ei mahdu iso ilmailmacooleria.
mikan kirjoitti:Onko kenelläkään kokemusta vesijäähdytteisistä välijäähdyttimistä? Mulla on sellainen ollut jo pitkään tekeillä mun riisikuppiin. Valinta johtui lähinnä siitä että keulalle ei mahdu iso ilmailmacooleria.
t. Mika
Omakohtaista kokemusta ei ole, mut se mitä olen lukenut coolereita käsittelevistä kirjoista niin jos jäähdyttäväneste pääsee lämpenemään kunnolla niin kuulerista ei ole hyötyä enää pitkään aikaan. Riippuen toteutuksesta nesteen jäähtyminen kestää kauan tai tosi kauan ja jos sinä aikana tulee tarve ottaa tehoa ulos koneesta niin tilanne vastaa coolerittomalla ajoa ja hevosia on kateissa sen mukaisesti...
Vesicoolerin kanssa täytyisi käyttää mahdollisimman suurta vesisäiliötä, jotta lämmön varastoitumisongelma olisi pienempi. Myös veden jäähdytyskennojen teho on tärkeää toki. Katuautossa kuitenkin vesi harvoin lämpiää niin paljon, että ongelmia tulisi, koska kaasua ei tietysti useinkaan voi pitää pohjassa kerrallaan pitkään. Jonkinlainen termostaattikierto kannattaisi vesicoolerille laittaa, siten että vesisäiliön kiertoa käytettäisiin vasta tietyn nestelämpötilan yläpuolella; tällöin epäsäännöllinen jäähdytysteho ei olisi niin suuri ongelma.
Subarun systeemiä olen kyllä tutkinut ja siinä ei kyllä vesitilavuus ole kovin suuri ja keulalla oleva kennokin on aika pieni (ohut). Pumppua ohjataan termostaatin avulla.
Omaan projektiin olen ajatellut keulalle 600x100x50 alumiinikennoa ja pumppuna toimii bensalämppärin vesipumppu. Anturi löytyy myös lämmityslaitteenpumpusta, kytkeytyy muistaakseni jossain 30-40 asteen välillä. Tietysti vois ehkä laittaa vielä ahtopaineen tai kaasun asennon mukaan kytkennän tuolle pumpulle.
Jos pumpusta on virta pois kun lämmöt ovat alhaalla, käy helposti niin, että jäähdytysteho heikkenee: Kun pumppu toimii vasta, kun lämmöt ovat jo nousemassa, kierto alkaa "myöhässä", ja ahdot ehtivät lämmittää IC kennoa ennen kuin pumppu vasta alkaa siirtää nestettä jäähdytyskennolle ja/tai säiliölle. Tällöin nesteenjäähdytyskenno toimii lähinnä kertyneen lämpökuorman kompensoijana, kun sen pitäisi mieluummin jäähdyttää säiliön sisältöä jatkuvasti. Säiliöstä ohjattaisiin sitten vaikka lämpökytkimellä nestettä IC-kennolle. Tällä systeemillä lämpö pysyy tasaisempana, ja kokonaisjäähdytysteho on parempi.