Tonnarin pakosarja

[9tonni]

Onko kukaan rakennellut turbo pakosarjaa tonnariin? Itse pähkäilin tämän asian kanssa tossa kesällä ja lopputuloksena syntyi tällänen.

Muutama aika iso ja epätarkka kuva:


http://www.hut.fi/~mpleinon/saba/sarja1
http://www.hut.fi/~mpleinon/saba/sarja2
http://www.hut.fi/~mpleinon/saba/sarja3

[Milli]

En ole rakennellut mut suunnitelmissa olisi jostain hommata tuollainen kun en itse ole hitsari.

[Tepa turbo]

Siis toihan on hiano . Mites muuten sopiiko ilmastoinnin kompura olemaan vielä paikoillaan...

[Punainen paroni]

Jokos olet saanut "peltisatsin" paikoilleen ?
Tuliko selässä tuntuvaa hyötyä ?

Tuossa hiljan vaihtelin tuoreemman moottorin paikoilleen ja samalla
tuli otettua turbo&pakosarja irralleen. Kattelin, et ei oo kovin häävin
näköinen/mallinen tuo vakio pakosarja.

Nuita peltisarjoja ei juuri käytettynä taida liikkua, ja virallisten pajojen hinnat kuulostaa melko suolaisilta.
Joten...
Jos alat tämän menestyksekkään (?) koe-version jälkeen tehtailemaan
niitä lisää, niin ilmoittele...

[V-M]

Harmittaa kun olis pätäkkää niin tekis testin juurikin niin että tekis vain vakio sarjalla ja tuollaisella käärmeen pesällä, mutta muuten muuttamattoman kulkineen testauksen. Vuosien mittaan tästä aiheesta on peistä väännetty "aika" paljon puolesta ja vastaan (minä yleensä vastaan) eri foorumeissa. Onko sulla kuvaa/kuvausta sitä miten on nuo putket yhdistyy ennen turbolle tulevaa laippaa? Eli onko väliseinillä laippaan asti vaiko avoin ennen laippaa? Itsellä on sarja työn alla ja siihen tulee mahdollisimman lyhyet putket ja laipan ohikkin tulevat putken osat niin että ne keskellä olevat osat tulevat "piikkinä" jopa laipan ulkopuolelle niin että kaasut ohjautuvat sinne turbiini kanavaan ilman että kaasut törmäilevä toisiinsa. Lyhyitä putkia perustelen sillä että mitä pidempi putki sitä enemmän paine ja virtaus pienenee ennen turbiini pyörää.

Siis en sano että tuo olis yhtään sen huonompi mutta asioita miettineenä ja virtaus asioitakin tutkineena tämmöseen päätelmiin olen tullut. Juu kaikenlaisia viritysoppaita lueskeltu ja guruja on haastateltu.

Mutta karkeesti vois kuvata näin. Vakio sarja on lähinnä optimoitu alavääntöä varten ja kustannus tehokkaasti. Pitkä putkinen pakosarja eli jossa on saman mittaiset putket, sillä alavääntö heikkenee mutta huipputeho kierroksilla paranee. Eli tuommoiseen omaan päätelmään siis tulin että koitan hyödyntää molemmista hyvät ominaisuudet osittain tuon huipputehon kustannuksella, mutta hieman epäilyttää liekkö tuosta juurikaan häviötä tulee verrattuna pitkään putkeen? Positiivista on että tuo lyhyt sarja ei vaadi extra tilaa.

Vapaasti hengittävässähän on olennaista että nuo putken on samanmittaiset jotta vastapaine on kaikissa sama ja riippuen koneesta 1-4 tai 4-2-1 sarja toimii paremmin kun pako pulssit "auttavat" toisiaan.
Mutta turbossa olennaista on että turbiinille tulee mahdollisimman tasainen ja jatkuva kaasu pulssitus ottamatta kantaa siihen mistä sylinteristä se tulee ja vastapainettahan ei turbossa tarvi olla.


Toinen juttu on tuo pitkän putken massa, eli se täytyy joko teipittää termoteckillä tai päällystää noilla ruiskutettavilla massoilla, black satin jne... jotta kone huoneen lämpötila ei ala nousemaan kovin. Siis lähinnä taajama ajossa tuo näkyy kun ilman virtaus ei riitä viemään lämpöjä konehuonesta (paitsi silloin kun flekti pyörii).

Nelos koneessa noiden pakopulssien määrä on pieni, vaikutus varsinkin jos A/R turbiini puolella on suuri eli 2-2.5L konessa suurempi kuin 0.6 (karkeeta mutua) niin lagi kasvaa varsinkin pitkällä sarjalla.

Tuosta paineesta ja virtauksen hidastuvuudesta on depattia reippaasti mutta lyhyesti vois kiteyttää niin että kokeileppas kun otat 10cm putken jossa on 90 mutka ja puhallat siihen ja pidät kättä vastaa. ja otat sitten 50cm ja sama homma (no joo, aika huono esimerkki). Virtauksen hidastuvuuttahan on vaikee mittailla ilman mittareita mutta kun aattelee 7000rpm pyörivää konetta yhden sylinterin osalta ja pakokaasun määrää niin se aika joka menee yhden pulssin siirtymisestä ventiililtä tuonne turbiini pyörälle niin olennaisinta on se ajan lyhyys ja paineen säilyminen mahdollisimman häviömättämänä.

Tää on siis Is My Humble Opinion.

V-M

[2,3T sport]

Raportoikaa lisää noista pakosarjaprojekteistanne myös jatkossa

Mua ainakin aihe kiinnostaa ja rakentaminen tai teetättäminen tulee varmaan ajankohtaiseksikin aikanaan.

[jus]

Hiukan pakosarja-aihetta sivuten:
http://www.saabclub.fi/phpBB2/viewtopic ... 2302#72302

[riisipussi]

Pohdi V-M vielä pakolämpöjen ja pakopaineen osuus, nämä tulee kyseeseen varsinkin kun ruetaan kiskomaan reilummin tehoja. Pidemmät putket siirtävät lämpökuormaa männiltä ja venttiileilta pois. Tosin tuskin kukaan on vaihtamassa pakosarjaa jos tavoitteena on 225hp?
Aika moni 'guru' vannoo 400-600mm pitkien primääriputkien mittaan turbokäytössä.

Olisi tosiaan hauska nähdä oikeita mittauksia tehojen, lämpöjen ym. osalta vakio ja pidemmällä sarjalla.

[V-M]

Juu, mietinpäs hyvinkin ja mielestäni ne lämmöt pitää siirtääkin tehokkaasti tuonne putkeen eikä materiaaliin ennen puhallinta.

Epäilenpä että alle 300hp mopojen tehoissa ei tuosta "pelti"pakosarjasta ole juurikaan vaikutusta (tai ainakaan suurta merkitystä). Niin mulla on kaikki tuota mopo-osastoa.

Kuten sanoin tuolla pitkällä saadaan varmasti hyvä huipputeho vaikutus. Sitä faktaa en kiistä.

Ontuukos tuo minun pakopaine juttu jostakin kohtaa?

Jostain syystä kun näitä guruja on haastellut niin jossain vaiheessa hekin vittaavat jokun toisen gurun juttuihin. Jolloin asia saa "faktan" statuksen. Ja siinä kohtaa menee jutut ristiin. Mutta ristiretki jatkuu asian tiimoilta.

Voip olla että kun tarpeeksi suivaannun niin teen tommoset molemmat ja testaan. Toisaalta sekin on hukkaa kun aina löytyy asia jonka on tehnyt väärin, milloin putken mitta tai halkaisija tai supistus puuttuu tai jne... jolloin tuloksia ei voi yleistää.

V-M

[riisipussi]

Ajattelet pakopainetta lähinnä vain ahtimen näkökulmasta. Tosiasiassa kireissä koneissa on varmaan suuri ongelma että saadaan pakopaine ja lämpötila pysymään järkevissä rajoissa moottorin näkökulmasta.

Kaasujen laajenemiskerroin on 0,00366 % per celsiusaste eli 27 asteen lämmönnousu kasvattaa kaasun tilavuutta noin 10% ja kääntäen.
Loppupelissä ei lainkaan vaikea laskea sarjan ja lämpötilan vaikutusta ahtimen saamaan liike-energiaan, kellä riittää intoa

Tämän meidän mutuilun sijasta olisi hauska kuulla jotain vääntävän ja tehokkaan koneen rakentanutta. Esimerkiksi Leppävirtalaisen Riikosen BMW M3 kuullosti lähtevän aika nollista suht kiitettävään ja tehoakin kuului olevan jotain 650Hp tjsp. Pakosarja, ahdin ja downpipe näytti olevan kaikkea muuta kuin orkkikset

[2,3T sport]

Ainakin noissa Maptunin virittämissä tonnareissa ei toi käärmeenpesäpakosarja ole ihan tuntematon käsite.
Meinasin vaan, että toista kotimaista hyvin hallitseva voisi onnistua saamaan kokemusperäistä tietoa tuolta stcs:n foorumilta. Itse en erityisen hyvin ruåtsia hallitse

[V-M]

Ajattelet pakopainetta lähinnä vain ahtimen näkökulmasta. Tosiasiassa kireissä koneissa on varmaan suuri ongelma että saadaan pakopaine ja lämpötila pysymään järkevissä rajoissa moottorin näkökulmasta.

Kyllä, mutta fakta on että se lämpö pitää siirtää ulos eikä siihen ennen ahdinta eikä koneeseen.

Kaasujen laajenemiskerroin on 0,00366 % per celsiusaste eli 27 asteen lämmönnousu kasvattaa kaasun tilavuutta noin 10% ja kääntäen.
Loppupelissä ei lainkaan vaikea laskea sarjan ja lämpötilan vaikutusta ahtimen saamaan liike-energiaan, kellä riittää intoa

Kyllä teoria pitää kutinsa osan matkaa mutta se on vain teoriaa ja käytännössä muuttujia on enemmän kuin noihin laskelmiin saa mukaan.
Sopivasti molempia niin toimii...

Tämän meidän mutuilun sijasta olisi hauska kuulla jotain vääntävän ja tehokkaan koneen rakentanutta. Esimerkiksi Leppävirtalaisen Riikosen BMW M3 kuullosti lähtevän aika nollista suht kiitettävään ja tehoakin kuului olevan jotain 650Hp tjsp. Pakosarja, ahdin ja downpipe näytti olevan kaikkea muuta kuin orkkikset

Mitenhän tuon nyt sitten tulkitsis Näitä neli jalkoja on tullut 20v rakenneltua ja aiheen mukainen koulutuskin on taustalla ennen tuon 20v rakentelun aloittamista. Useampia kisa vermeitä on tullut tehtyä jne... en nyt ihan mutuksi heittäis. Ja jutut on tullut ihan itse opiskeltua ja tekemällä, ei menemällä johonkin rakentelu pajaan josta on saatu valmis paketti. Niin tai kuuntelemalla korvat höröllä jotakin gurua ja nielemällä kaikki mitä se sanoo, paljon hyvää oppii niiltä mutta pieni kriittisyys on syytä säilyttää mutta se edellyttää että ymmärtää perusasiat hyvin.

Huomenissa pitäis mennä sääteleen tuommosta mopoa-> http://kotinetti.suomi.net/enkenberg/Dy ... 52004.html

Pitänee vilkaista tuo aihe stcs:n puolelta.

V-M

[9tonni]

Tosta minun tekeleestä:

Ilmastoinnin kompuraa ei ole otettu huomioon sarjaa tehtäessä. Se siis ei tod.näk. mene paikalleen. Myöskään turbon asento ja sitä kautta pakoputken tai paineputkien asennot eivät vastaa vakiota. Turbon asettelun ehto on ollut että 3 tuuman tuubikäyrä mahtuu taipumaan ilman huijaamista turbon alta koneen editse sinne alle minne se vakiossakin menee. käyrä tulee todella lähellä pumpun vesiletkua.
Toi mun auto on alkujaan vapari. Vaihdoin turbon koneen ja tein suoraan ton sarjan ilman että testailin vakiovaluhässäkkää.

V-M-> se väliseinästä muodostuva piikki tulee melkein liitospintaan asti. Nyt putkien virtauspinta-alaa ei pienennetä ollenkaan ennen kun putket yhtyy. Pienennystä pitää kuitenkin tehdä,.. Minun mielestä raja on jossain 75% eli 25 % kuristusta. Kuristuksella sitä piikkiä siellä saa helposti nostettua jopa yli turbon liitospinnan. En pitäisi yhtään liioiteltuna tai toimimattomana rakennetta jossa piíkki tulee todella pitkälle turbon pakonieluun (eli 10-30 mm). Pulssit putkista tulevat eriaikoihin. Kaasu kokee putkesta ulostulemisen jälkeen (siis kun se tulee kollektoriin) nopeuden muutoksia. Virtauspinta-ala kasvaa hetkellisesti turhaan kollektorissa/turbon nielussa. Tehdään siis turhaa työtä. Lisäksi syntyy turbulenssiä mikä ei minusta ole hyväksi. Eli minun mielestä siis sitä parempi mitä kovempaa kaasu saadaan virtaamaan nieluun. Kunhan vaan pakokaasun vastapaine ei nouse liiaksi.
Vastapaineella ensimmäinen tavoite arvo on se että se on pienempi kuin ahtopaine. Aika vaikeeta on saavuttaa tämäkin.
Itse ajattelen pakopainetta ja lämpötilaa moottorin näkökulmasta. Vaikuttavat hengitykseen sekä kestävyyteen.
Putkien pituus vaikuttaa kyllä. Mulla noi putket ainakin yrittää olla saman mittaset. Ne on vähän päälle 400 milliset. Jotkut vannoo pitkiin putkiin. Joissakin koneissa muu mekaaninen rakenne tai tilakysymykset sanelee putkien mitan. Oon nähny sarjoja jissa on melkein 800 mm putkia.

Kaikenkaikkiaan koko sarjahomma on kompromissi,.. pitää miettiä mitä haluaa. Vakio sarjallakin pääsee todellakin 300 heppaan ja ehkä yli. Mutta ominaisuudet ovat erilaiset kun näillä "paremmilla" sarjoilla.

Edellä oleva on tietenkin rankkaa mutua..

Mulla tuon sarjan putki on 42x37 mikä taitaa olla yleisimmin käytetty stanu putkikoko. Turbo mulla on periaatteessa T03/04. Pakopesä on sitten poikkeus. Se on RS eskon pesä eli pienin 03 pesä mitä taitaa olla olemassa (Olikohan .36) . Pesään on kuitenkin sovitettu muistaakseni 50 siipi. Ahdot nousee aika (riittävän) alhaalta heti 2200 jälkeen. Pakopaine muodostuu ongelmaksi. Sitä yritän korjata kunnollisella hukkaportilla.



Tällä hetkellä on valmistumassa uusi välijäähdytin putkineen, erillinen hukkaportti, imusarja, omavalmiste/suunn. lisäruiskupoksi sekä toinen erillinen bensapiiri kuudella kolmesatasen nissanin suuttimella.

[V-M]

Tosta minun tekeleestä:

Ilmastoinnin kompuraa ei ole otettu huomioon sarjaa tehtäessä. Se siis ei tod.näk. mene paikalleen. Myöskään turbon asento ja sitä kautta pakoputken tai paineputkien asennot eivät vastaa vakiota. Turbon asettelun ehto on ollut että 3 tuuman tuubikäyrä mahtuu taipumaan ilman huijaamista turbon alta koneen editse sinne alle minne se vakiossakin menee. käyrä tulee todella lähellä pumpun vesiletkua.
Toi mun auto on alkujaan vapari. Vaihdoin turbon koneen ja tein suoraan ton sarjan ilman että testailin vakiovaluhässäkkää.

Lähinnähän tuon turbon asennon määrää se että öljyn ulostulo reikä olisi mahdollisimman ala suuntaan niin että sinne ei synny taskua johon öljy jäisi ja "palaisi" kiinni. Öljyllähän on tuo jäähdytys ominaisuus myös tuon vesi kierron lisäksi (joissa vesi kierto on).

V-M-> se väliseinästä muodostuva piikki tulee melkein liitospintaan asti. Nyt putkien virtauspinta-alaa ei pienennetä ollenkaan ennen kun putket yhtyy. Pienennystä pitää kuitenkin tehdä,.. Minun mielestä raja on jossain 75% eli 25 % kuristusta. Kuristuksella sitä piikkiä siellä saa helposti nostettua jopa yli turbon liitospinnan. En pitäisi yhtään liioiteltuna tai toimimattomana rakennetta jossa piíkki tulee todella pitkälle turbon pakonieluun (eli 10-30 mm). Pulssit putkista tulevat eriaikoihin. Kaasu kokee putkesta ulostulemisen jälkeen (siis kun se tulee kollektoriin) nopeuden muutoksia. Virtauspinta-ala kasvaa hetkellisesti turhaan kollektorissa/turbon nielussa. Tehdään siis turhaa työtä. Lisäksi syntyy turbulenssiä mikä ei minusta ole hyväksi. Eli minun mielestä siis sitä parempi mitä kovempaa kaasu saadaan virtaamaan nieluun. Kunhan vaan pakokaasun vastapaine ei nouse liiaksi.
Vastapaineella ensimmäinen tavoite arvo on se että se on pienempi kuin ahtopaine. Aika vaikeeta on saavuttaa tämäkin.
Itse ajattelen pakopainetta ja lämpötilaa moottorin näkökulmasta. Vaikuttavat hengitykseen sekä kestävyyteen.
Putkien pituus vaikuttaa kyllä. Mulla noi putket ainakin yrittää olla saman mittaset. Ne on vähän päälle 400 milliset. Jotkut vannoo pitkiin putkiin. Joissakin koneissa muu mekaaninen rakenne tai tilakysymykset sanelee putkien mitan. Oon nähny sarjoja jissa on melkein 800 mm putkia.

Juurikin tuota "piikkiä" tarkoitin ja omaani se aijon tehdä ohjaamaan virtausta. Piikin mitta on aika lähelle hukkaportin kanavan yläreunaan.
Kuristusta tulee siinä laipan kohdalla noin 80-85%.

Veikaanpas että vastapaine tulee sulla ongelmaksi tuolla A/R:llä varsinkin jos sulla on yli 2.0 kone ja kierroksia tehohuipussa yli 6000? Ja tietty vaikuttaahan sekin paljonko meinaat ahtoja pukata? Minkä kokoinen imu puoli puhaltimessa on?

Noiden putkien pituudesta on monta koulukuntaa joten se siitä.

Kaikenkaikkiaan koko sarjahomma on kompromissi,.. pitää miettiä mitä haluaa. Vakio sarjallakin pääsee todellakin 300 heppaan ja ehkä yli. Mutta ominaisuudet ovat erilaiset kun näillä "paremmilla" sarjoilla.

Edellä oleva on tietenkin rankkaa mutua..

Mulla tuon sarjan putki on 42x37 mikä taitaa olla yleisimmin käytetty stanu putkikoko. Turbo mulla on periaatteessa T03/04. Pakopesä on sitten poikkeus. Se on RS eskon pesä eli pienin 03 pesä mitä taitaa olla olemassa (Olikohan .36) . Pesään on kuitenkin sovitettu muistaakseni 50 siipi. Ahdot nousee aika (riittävän) alhaalta heti 2200 jälkeen. Pakopaine muodostuu ongelmaksi. Sitä yritän korjata kunnollisella hukkaportilla.

Mun putken on Marteliuksen rakennus sarjaa eli 21,5mm. Hyväähän tuossa pikku A/R:ssä on se että sillä saa tuon vasteen pienille kiekoille mutta kierroksilla ahistaa... Vaikkakin tuo eskon pesä on ihan hyvän mallinen verrattuna noihin perus TO3:n "sekoitus" pesiin. Oletkos portannut sen hukkiksen cossu clubin "ohjeen" mukaan? Tais ckollilla olla kuvia malliksi.

Tällä hetkellä on valmistumassa uusi välijäähdytin putkineen, erillinen hukkaportti, imusarja, omavalmiste/suunn. lisäruiskupoksi sekä toinen erillinen bensapiiri kuudella kolmesatasen nissanin suuttimella.

Eikös nuo nisukan suuttimet ole 330cc suuttimia?

V-M

[öljysormi]

. Pakopaine muodostuu ongelmaksi. Sitä yritän korjata kunnollisella hukkaportilla.

mites paljo tuo hukkaportti vaikuttaa pakopaineisiin, tässä on ilmeisesti tarkotus asentaa ulkoinen hukkaportti. ja apc ei sitten ilmeisesti ohjaa ahtoja?