Turbon K-jetistä

[cartman]

Kuinka pitkälle riittää soppa turbon vakio K-jetissä? Missä vaiheessa tarvitaan lisäsuuttimia? Tavoite olisi n.250-280hv@1,5bar. Tavallinen ulospäästävä dump-valve ei ilmeisesti toimi k-jetin kanssa lainkaan, kun ei ole syötönkatkaisua? Mutta jos käyttäisi vain n.1,6bar paineessa aukeavaa pop-off venttiiliä, joka päästäisi pahimmat painesykäykset pihalle ja toimisi samalla paineenrajoittimena mahdollisen hukkaporttihäiriön varalta. Sotkeeko sellainen seokset liian pahasti, ja toimiiko yleensä tarpeeksi nopeasti, kokemuksia? Takaisinkierrättävä olisi tietysti yksi vaihtoehto, mutta ei taida noi boschin muoviset oikein kestää isommilla paineilla.

[ASTech]

On by-passeja kestävämpiäkin kuin boschilaiset

http://www.doc-power.com/index.php?page ... s&group=65

[e0000333]

Jos tommosia tehoja(paineita) halajaa niin itse jättäisin kyllä k-jetin pois moottorikokoonpanosta. Noilla tehoilla rahaa palaa jo muutenkin joten ei hyvä ruisku varmasti ole esteenä...

Tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi ja helpommaksi kun laitat suoraan jonkun kunnon ruiskun.... Hestec, Haltech, MoTec tai sitten tuommonen Megasquirt jos haluat (pystyt) rakennella itse....


Varmaan kannattaisi myös kajota koneeseen muutenkin ettei mene työ hukkaan jo koeajolenkillä....

[cartman]

On by-passeja kestävämpiäkin kuin boschilaiset

Jep, dumppi olisi vaan valmiiksi hyllyssä, siksi kysyin. Ja tarkoitukseen soveltuvia pop-offeja saa halvalla, siinä tapauksessa välttämättä tarvitsisi muita turvasysteemeitä.

Jos tommosia tehoja(paineita) halajaa niin itse jättäisin kyllä k-jetin pois moottorikokoonpanosta. Noilla tehoilla rahaa palaa jo muutenkin joten ei hyvä ruisku varmasti ole esteenä...

Niin, miksi ei saman tien veisi koko autoa muualle rakennettavaksi, tai ostaisi valmiiksi rakennettua autoa? Miksi aina vastauksena on Hestec? Miten ennen ohjelmoitavien ruiskujen aikaa pystyttiin rakentamaan tehokkaita turbomoottoreita? Miksi vastaat jos et tiedä vastausta kysymykseen?

Muunneltuja K-jettejäkin on käytetty tehokkaissa turbomoottoreissa. Haluaisin tietoa, enkä mielipiteitä. Eli mihin asti turbosaabin k-jetissä riittää kapasiteetti vakiona, mikä on maksimiahtopaine ja -teho, ennenkuin menee laihalle? Moni on varmasti kokeillut.

[Aksu900]

Muunneltuja K-jettejäkin on käytetty tehokkaissa turbomoottoreissa. Haluaisin tietoa, enkä mielipiteitä. Eli mihin asti turbosaabin k-jetissä riittää kapasiteetti vakiona, mikä on maksimiahtopaine ja -teho, ennenkuin menee laihalle? Moni on varmasti kokeillut.

Jos säätää ohjauspaineen ja järjestelmäpaineen otollisemmaksi niin 230hv ja 1.5bar pysynee toleransseissa, ainakin oman kokemuksen mukaan. Pikkasen lisää saa kytkemällä ryyppysuuttimen rikastamaan paineilla, tosin melko mitätön lisä.

Hyvä cooleri ja virtaava pakoputkisto on tärkeitä kun tuo 8v kone tuppaa kuumenemaan aika lahjakkaasti. Veikkaan että hyvällä turbolla, coolerilla ja pakoputkella päästään k-jetilläkin ainakin lähelle asettamaasi alarajaa tehoissa.

Tämä on siis puoli mutua sen takia, että en koskaan ole dynonnut virittämääni 8v turbokonetta. Mutta kun ei tunnu parempiakaan vastauksia tulevan..

[qaw]

Muunneltuja K-jettejäkin on käytetty tehokkaissa turbomoottoreissa. Haluaisin tietoa, enkä mielipiteitä. Eli mihin asti turbosaabin k-jetissä riittää kapasiteetti vakiona, mikä on maksimiahtopaine ja -teho, ennenkuin menee laihalle? Moni on varmasti kokeillut.

Merkkiluokassa ajavat vakio-osilla, siis myös vakio-k-jetillä. Aika tarkkaan 1bar ja 200hp taitaa olla lukemat mikä vielä toimii. Joku kilpurin omistava voisi tämän varmaan varmistaa.

p.s: epäkohtelias ei kannata olla, sillä ei saavuta mitään. Se ruiskun vaihtaminen on noita teholukemia tavoiteltaessa kaikkein fiksuinta.

[cartman]

Kiitoksia. Ajattelin kahden lisäsuuttimen käyttämistä ryyppysuuttimen paikalla vaiheittain paineohjattuna, joista toista käytettäisiin myös ryyppysuuttimena. Toinen juttu taas on sitten se, että kuinka paljon se vessanpöntön kansi rajoittaa virtausta tuollaisilla teholukemilla? Onko kukaan mittaillut täydellä kuormituksella alipainetta välillä ilmamäärämittari-ahdin? Moottorissa johon ko. ruiskuja ajattelin yhtenä vaihtoehtona (taloudellisesti paras vaihtoehto, kun sellaiset löytyy omasta takaa), ei itseasiassa ole saabia muuta kuin männät ja kanget. Mekaanisen kestävyyden ei pitäisi olla suuri ongelma niin moottorin kuin voimansiirronkaan osalta. Tiedän, että ohjelmoitava ruisku olisi paras vaihtoehto, mutta myöskin kallein. Ja tuo elektroniikkapuoli on hieman heikoissa kantimissa, muutaman seosmittarin olen rakennellut, mutta siihen se melkein rajoittuukin. Megasquirt menee vähän yli. Koko projekti on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman edullisesti käyttämällä pääasiassa eri autojen "vakio-osia", enemmän ja vähemmän muokattuna, mutta välttäen kalliiden viritysosien käyttöä. Ja suht tiukalla aikataululla.

Sitten jos vielä löytyisi tuolle Saabin jakajalle ennakkoarvot, niin olisin erittäin kiitollinen. Eli keskipakoennakko, alipaine-ennakko ja ahtopainemyöhästys. Jakaja on siis matalapuristeisesta B-moottorista.

[mcfeast]

10% luokkaa olevista tehohäviöistä olen tainnut kuulla, ehkäpä noilla teholukemilla vielä enemmän. Turbon jakajan sytytysajoitukset ovat kutakuinkin seuraavanlaisia kampiakselilta mitattuina (pisteiden välit yhdistetään suoralla):

Keskipakoennakko 0 astetta 1000rpm --> 15 astetta 5000rpm

Alipaine-ennakko: 18 astetta -0.3b asti, 0 astetta välillä -0.1b -- +0.3b, -5 astetta yli +0.4b:n

Kerrohan myös toki kaikille millaisesta moottorista on kyse :)

[e0000333]

10rossaahan se.. Linkki on volkkarimiesten sivuille, missä on kohtuu paljon juttua mm. k-jetistä. Voi olla jo tuttukin sivusto....


http://ffp-motorsport.com/tuning/kjetjaka.php

[öljysormi]

miksi et laita lh jetroniccia?

[cartman]

Kiitokset vastauksista, niistä oli apua.

Kerrohan myös toki kaikille millaisesta moottorista on kyse

Nyt menee aika offtopiciksi Saab-foorumilla, mutta työn alla on vanha Opelin patarauta CIH, joka tulee -69 Rekord Vanin pellin alle. Eli 1.7 lohko porattuna 91mm männille, vähän reilu 1800cc. 4-veto cossun ahdin (trim60), jossa Saabin ahtimesta turbiinikotelo ja erillinen hukkaportti. Tuollaisen hukkaportittoman kotelon kun vielä löytäisi .63 A/R:lla... Cooleri myös cossusta, juuri sopivan kokoinen rekun maskin taakse, kun en halua tehdä peruuttamattomia korimuutoksia. Panostetaan hyvään kanteen ja mahdollisimman pieniin pakopaineisiin (joo, se on vähän ristiriidassa ton turbiinin kanssa). Toisaalta pitää myös herätä alhaalta. Jaa että miksikö 1.7? Ne prosentit, ne prosentit, ja kanta-autotarkastuksen haittaveroksi miellettävä hinta. Voimansiirto kokonaisuudessaan ja akselit jarruineen vaihtuu.

miksi et laita lh jetroniccia?

K-jetronic on mukavan yksinkertainen ja sellainen löytyy omasta takaa. Helpoin vaihtoehto tietysti olisi Opelin oma Le-jetronic, mutta siinä ei tuotto riitä vakiona kuin ehkä 0.4-0.5bar paineille. Lisäsuuttimetkaan ei pitkälle auta kun ahdas ilmamäärämittari rajoittaa tehokkaasti virtausta. Ja isompaa ilmamäärämittaria... taas maksaa. Kaasaritkaan ei tietysti ole vielä pois suljettu vaihtoehto. Tarkoitus on nyt saada kohtuullisella aikataululla moottori valmiiksi, auto nippuun ja jollain lailla toimimaan. Sitten keväämmällä on aikaa mietiskellä parempaa polttoaineensyöttö/sytytysjärjestelmää. Muuten käy äkkiä niin että homma karkaa käsistä ja ensi kesän ajelut jää ajelematta, ei olisi ensimmäinen kerta Ja opiskelijabudjetti ei valitettavasti riitä Hesteceihin ainakaan tässä vaiheessa. Jos jäädään alle 250hv niin sitten jäädään, onpahan myöhemmin parantelun varaa.

[Aksu900]

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Mulla on kaverin kans työn alla b-asconan samanlainen projekti, parilitraisella CIHhillä.

Me toteutetaan se LH-jetronikilla. Tehotavoite: yli 200

[Nappe]

Tavallinen ulospäästävä dump-valve ei ilmeisesti toimi k-jetin kanssa lainkaan, kun ei ole syötönkatkaisua? Mutta jos käyttäisi vain n.1,6bar paineessa aukeavaa pop-off venttiiliä, joka päästäisi pahimmat painesykäykset pihalle ja toimisi samalla paineenrajoittimena mahdollisen hukkaporttihäiriön varalta. Sotkeeko sellainen seokset liian pahasti, ja toimiiko yleensä tarpeeksi nopeasti, kokemuksia? Takaisinkierrättävä olisi tietysti yksi vaihtoehto, mutta ei taida noi boschin muoviset oikein kestää isommilla paineilla.

Ruotsin STCS-foorumista olen lukenut että vakio (siis "Viggen-mallinen") by-pass kestäisi käytännössä 1,5bar, tästä suuremmilla paineilla käyttöikä on vaihteleva, mutta yleensä kyhyt.

[Need more speed]

Olen kokeillut K-jetillä ajaa lähes kaikilla mahdollisilla variaatioilla.
Monenlaisilla määräjakajilla muutetuilla ja vakioilla.
Olen kokeillut erilaisia lisä suutin variaatioita .
Olen mulkannut paineen säätimiä niin ohjaus kuin määräjakajan puolelta
Sillä 8v määrä jakajalla pääsee n 240 hv
Olen myös ajanut vesiruiskuilla ja ilman.
Olen kokeillut erilaisia pop off ventiileitä niin kalvo kuin mäntä mallisia .
Miksi se muka ei toimi k-jetin kanssa?
Mielestäni paineesta on turha puhua silloin kun puhutaan pensan riittämisestä.
Ne on kuitenkin kaksi ihan eri asiaa.Ilmamäärä ratkaisee mikä koneen läpi menee. Siitä syntyy teho ei paineesta.
Eli jollain naurettavalla ahtimella saat paineen kyllä ylös ja ruokakin ehkä riittää muttei voimaa tule lainkaan,
Se ratkaisee kuinka paljon saat koneen läpi kulkemmaan lmaa niin että se on mahdollisimman kylmää sisään mennessään.Ja että pakosarjan paine ei ole isompi kuin imusarjan paine maksimi ahtopaineella.
Suurimmat ongelmat sinulla on korkea pakokaasun lämpötila ja laihalle meno.
Eli jos haluat välttämättä säilyttää sen k-jetin niin ota yhteyttä niin kerron lisää mitä sille vois tehdä ja mitä sille moottorille vois muutenkin tehdä.
Älä vaan missän tapauksessa mihinkään lh-jetronikkiin sekaannu.
Jätä sitten se välivaihe pois ja siirry suoraan halteckiin.
Siirryin itse niihin käytön helppouden ja riittävän kapasiteetin takia.
Terv Jari

[öljysormi]

Älä vaan missän tapauksessa mihinkään lh-jetronikkiin sekaannu.
Jätä sitten se välivaihe pois ja siirry suoraan halteckiin.
Siirryin itse niihin käytön helppouden ja riittävän kapasiteetin takia.
Terv Jari

no mikä ettei lh-jetroniccia, sehän on ihan hyvä tuohon 240hv teholuokkaan ja virtausvastus on pieni kuumalankatyyppisessä ilmamäärämittarissa. eikä maksa paljoa puretusta turbotonnarista.